Hei!
Kyselen tässä ensimmäisen lapseni äitinä eroahdistuksesta.
Meillä on 9 kk ikäinen tyttövauva. Aiemmin hän nukahti kiltisti omaan sänkyynsä eikä oikeastaan yöllä heräillyt.
Nyt sitten on ollut sellaisia vaiheita että nukkumaan meno on vaikeutunut. Ei itke sänkyyn laittoa vaan sitä jos lähden huoneesta pois. Alkaa hirmu huuto (ei kuitenkaan joka yö. Jos menee sopivan väsyneenä nukkumaan niin nukahtaa ilman marinoita.) ja rauhoittuu heti kun minut näkee. Poistun huoneesta vasta sitten kun on niin väsynyt ettei huomaa minun enää lähtevän.
Nyt sitten viime yönä puoli viiden aikoihin oli herännyt ja mennyt mahalleen. Käänsin tytön selälleen ja kun sitten olin lähdössä niin alkoi kamalasti itkemään. Istuuduin siihen hänen sänkynsä viereen ja heti rauhoittui ja katsoi minua hiljaa. Sitten alkoi väsyä ja hävisin taas huoneesta kun ei huomannut että lähdin.
Tyttö oppi vasta nyt ryömimään ja hirmu vauhdilla ryömiikin. Vasta tuli kaksi alahammasta. Varmaan myös yöllä käsittelee näitä asioita jne.. ja näkee paljon unia myös.
Minä hoidan tyttöä kotona. Kuitenkin jos jää isänsä kanssa ja näkee minun lähtevän ulos ei itke. Isällä kuitenkin kiukuttelee syödessä, minulle tosi harvoin. Johtuu kai siitä kun hoidan häntä niin paljon.
Yksin osaa leikkiä lattialla, mutta tarkastelee tietyin väliajoin että olen näkösällä. Sitten jos häviän näköpiiristä alkaa inisemään ja kun taas astun esiin alkaa heti nauramaan.
Onko tälläisestä kokemuksia? Kai menee ajan kanssa pois. Tyttö ei kuitenkaan oikein vielä vierasta ketään. On vaan niin reppana kun pelkää jäävänsä yksin, vaikken minä koskaan häntä jättäisi! :heart:
Kyselen tässä ensimmäisen lapseni äitinä eroahdistuksesta.
Meillä on 9 kk ikäinen tyttövauva. Aiemmin hän nukahti kiltisti omaan sänkyynsä eikä oikeastaan yöllä heräillyt.
Nyt sitten on ollut sellaisia vaiheita että nukkumaan meno on vaikeutunut. Ei itke sänkyyn laittoa vaan sitä jos lähden huoneesta pois. Alkaa hirmu huuto (ei kuitenkaan joka yö. Jos menee sopivan väsyneenä nukkumaan niin nukahtaa ilman marinoita.) ja rauhoittuu heti kun minut näkee. Poistun huoneesta vasta sitten kun on niin väsynyt ettei huomaa minun enää lähtevän.
Nyt sitten viime yönä puoli viiden aikoihin oli herännyt ja mennyt mahalleen. Käänsin tytön selälleen ja kun sitten olin lähdössä niin alkoi kamalasti itkemään. Istuuduin siihen hänen sänkynsä viereen ja heti rauhoittui ja katsoi minua hiljaa. Sitten alkoi väsyä ja hävisin taas huoneesta kun ei huomannut että lähdin.
Tyttö oppi vasta nyt ryömimään ja hirmu vauhdilla ryömiikin. Vasta tuli kaksi alahammasta. Varmaan myös yöllä käsittelee näitä asioita jne.. ja näkee paljon unia myös.
Minä hoidan tyttöä kotona. Kuitenkin jos jää isänsä kanssa ja näkee minun lähtevän ulos ei itke. Isällä kuitenkin kiukuttelee syödessä, minulle tosi harvoin. Johtuu kai siitä kun hoidan häntä niin paljon.
Yksin osaa leikkiä lattialla, mutta tarkastelee tietyin väliajoin että olen näkösällä. Sitten jos häviän näköpiiristä alkaa inisemään ja kun taas astun esiin alkaa heti nauramaan.
Onko tälläisestä kokemuksia? Kai menee ajan kanssa pois. Tyttö ei kuitenkaan oikein vielä vierasta ketään. On vaan niin reppana kun pelkää jäävänsä yksin, vaikken minä koskaan häntä jättäisi! :heart: