just kirjotin toiselle foorumille nii kopioin sen tähän:
"no tää nyt on ihan älytöntä. kai se oikeesti täytyy ittekki vastata tänne jotain ku on liikaa ajatuksia
(ihan tässä aluks minä siis 19 ja mies 21, minä ylioppilas, mies kouluun syksyllä, rahaa kyllä on jo säästössä niin että vauvaan riittäisi ja helposti)
mulla kuumeilu alko kovenee huomattavaks muutama kuukaus sitten, kun isoveli sai ekan oman vaavin(vaikken sitä vaavia olekkaan vielä nähnyt muuta kuin kuvissa
) tossa tän kuun alussa sitten lopetin pillerit(syinä: en jaksa enää ku tulee kokoajan vaan enemmän painoo ja koska sattuivat just loppumaan eivätkä ne kuitenkaan halvin ehkäisykeino meille ole kun ei panna kovin useesti enää) ja nyt meneillään valeraskaus. tosi raivostuttavaa!! siis onneks kohta pitäis menkat tulla nii helpottais varmaan tääkin
mutta ylläripylläri tulikin, ku mies sano, ettei haluu käyttää ehkäsynä kortsuja, muttei vielä haluu kuitenkaa lasta. oli ekana et WHAAAAAAAAT?!?! kun ei kuulemma tunnu niin kivalle ku pillereitten kanssa. siihen minä vaan että no voi voi
oot sitten ilman!
ollaan kyllä aina välillä juteltu ja vihjailtu lapsen yrittämisestä, mutta ei sitä vielä ole kuitenkaan tapahtunut. ihan ensimmäinen tällänen oli joskus vuosia sitten kirppiksiltä aina ostettiin sööttejä vauvan ja lasten vaatteita joita mä sitten aina ihailin salaa kotona monta tuntia kerrallakin. nyt vaatteitten ostaminen on loppunut, koska niitä on häkkivarastossa jo sellanen iso jätesäkillinen(eikä vauvasta edes tietoa![tiedän hölmöä ^_^ ]) silloin kanssa päätettiin jo nimet tuleville lapsille
nykyään kun huomaa vauvan tarvikkeita, vauvoja tai lapsia, tulen kateelliseksi, jopa vihaiseksi ja alkaa itkeminen tai ainakin kova itkun pidätys(toisaalta johtuu tästä valeraskaudesta
, mutta SILTI!) ja noista tarvikkeista vielä: hyvä etten jo ole ostanut kaikkia tarvikkeita valmiiksi kun ovat niin sööttejä. en kuitenkaan halua painostaa häntä, näin jälkeenpäin ajateltuna painostin hänet nimittäin kihloihin. silloin hän kyllä lupasi että kun täytän 18 nii heti häät, mutta kun suunnittelin niitä hän ottikin takapakkia.
koska me ei olla naimisissa en vielä halua lasta kuitenkaan OIKEASTI. minulle naimisiin meno on nimittäin lopullista, siitä ei erota ja haluan avioliiton tuoman varmuuden siitä, ettei hän voi vain lähteä heti, kun tulee ongelmia lapsen kanssa(en kyl pysty edes kuvittelemaan että näin tapahtuisi niin hyvä mies hän on, mutta ei sitä koskaan voi tietää).
kerran hän kuitenkin sanoi, että ennen vauvaa hän haluaisi paremman työn. ymmärrän kyllä, mutta kyllä me selvittäis paljon vähemmälläkin(esim telkkari, tietsikka pois nii heti säästyis paljon rahaa). tällä viikolla ehdotinkin, että entä jos perustettais lapsen tarvikkeisiin oma säästötili, johon laitettais vaikka 100e per kuukaus ja sitten kun olis esim 1000e niin alettais yrittää. mun mielestä aika järkevä ehdotus, mutta hän sano että 100e aivan liikaa eikä sitten kuitenkaan osannut kertoa sopivaa summaa. yritän kuitenkin vielä miettiä, että josko alottaisi keräämään rahaa salaa syrjään.
mulla olis vaan niin kova halu ja kaipuu saada lapsi ja aikuistua ihan kunnolla kun tälläinen pikkuvanha ihminen olen aina ollut(olo on kuin 30-vuotiaalla
). onneksi sentään koira on mutta sitä 40kilosta koiraa kun pitää sylissä nii ei ihan oo samat tuntemukset kun omaa vauvaa pitäis
varsinkin kun jalat tuppaa puutumaan
. teidän että se vauvan hoitaminen on rankkaa, mutta se on kyllä sen arvosta ku se on itestä tullu ja varsinkin kun osa siitä olis miestä :lipsrsealed: :lipsrsealed: :lipsrsealed: sainoinkin tossa yks ilta et haluun vauvan, että maailmassa olis enemmän sua, jota pystyisin rakastaa
haluasin ennen raskautta kuitenkin laihdutta aika paljon (165 cm ja 83kg->n.60kg) koska noi pillerit on tuonut älyttömästi painoa(ennen olin 52kg). pitäiskö vetää jonkinlainen veto pystyyn, että jos onnistun niin yritetään vauvaa? kuulostaa kyllä painostamiselta
. kyllä se järki oikeesti karjuu et EI VIELÄ HÖLMÖ, EIHÄN SULLA OLE EDES KOULUTUSTA, mutte ei ne järkevät syyt paljoo kiinnosta ku se on jo menoo. en haluais oottaa mutta pakko se on kun välillä sillä on niitä kausia, jolloin antaa puhuu suoraan tästä vauvasta ja silloin sekin jopa kommentoi. silloin rakastan sitä ihan täysii ja kyl se välillä siitä puhuessa selkeesti miettii että pitäisköhän vaan kaapata toi nainen kainaloon ja mennä makkariin, siis hyvässä mielessä(ei siinä mielessä et
ysyispähän hiljaa :grin: )
tää vaan on niin klassista miestä
se luulee et, kun loppujen lopuks aletaan yrittää sitä lasta, et se omaa jotain superspermaa, jonka takia varmaa kaikki kulmakunnan naiset tulee vaan katseesta raskaaks
se ei vaan tunnu tajuuvan että kyllä siinä yleensä vähintään se vuos menee..
anteeksi pitkä sepostus, mutta sainpas ajatukset selvemmiksi ja heti ahdistus helpotti
"
