Vauva vuodelle 2016 <3
- Viestiketjun aloittaja MooiMama
- Ensimmäinen viesti
OmaAurinkoinen kiva kun kerroit oireista! Pidän kyllä sulle peukkuja!
bosch kiva kun tulit! täytyy tunnustaa, että minäkin nautin kauheasti raskaana olosta. Kannoin vatsaani ylpeänä ja tuntui ihanalta tuntea liikkeet ja ajatella, että kaikella epämukavuudella ja jopa tuskalla on maailman ihanin lopputulos <3 Erityisesti ensimmäinen raskaus tuntui juuri tältä. Toisen kohdalla oli esikoinen hoidettavana, talonrakennus, miehen reissutyö, joten raskaudesta ei voinut nauttia juuri ollenkaan. Nyt, kun lapset on isompia, toivon että saisin kokea edes hitusen sitä ensimmäisen raskauden ihmeellistä tunnetta.
Niin, ja toinen tunnustus; jennimarjaana, mäkin testasin. Ei mullakaan näkynyt omia kuvitteluja lukuunottamatta mitään
bosch kiva kun tulit! täytyy tunnustaa, että minäkin nautin kauheasti raskaana olosta. Kannoin vatsaani ylpeänä ja tuntui ihanalta tuntea liikkeet ja ajatella, että kaikella epämukavuudella ja jopa tuskalla on maailman ihanin lopputulos <3 Erityisesti ensimmäinen raskaus tuntui juuri tältä. Toisen kohdalla oli esikoinen hoidettavana, talonrakennus, miehen reissutyö, joten raskaudesta ei voinut nauttia juuri ollenkaan. Nyt, kun lapset on isompia, toivon että saisin kokea edes hitusen sitä ensimmäisen raskauden ihmeellistä tunnetta.
Niin, ja toinen tunnustus; jennimarjaana, mäkin testasin. Ei mullakaan näkynyt omia kuvitteluja lukuunottamatta mitään
Minä myös nautin raskausajasta, vaikkei mun kohdalla niissä juuri nauttimista ollutkaan.. Molemmista olin sairaalaseurannassa pieniä pätkiä, esikoisesta jatkuvasti nesteytyksessä, molemmista kasvukontrolleissa (IUGR-sikiöitä molemmat) ja toista raskautta varjosti vielä ennenaikaisen synnytyksen riski ja vuodelepo rv 33 eteenpäin. Niin ja esikoisen odotuksen loppuajasta vielä todettiin raskausmyrkytyskin. Synnyttelystäkin tykkään, vaikka molemmat käynnistettiin ja toinen lähti etenemään yhtäkkiä niin nopeaa etten edes ehtinyt tajuta mitään. Kai sitä on jotenkin sekaisin, kun nauttii kaikesta epämukavasta
Onhan tää yrittäminenkin omalla tavallaan jännittävää aikaa, kunhan ei liian pitkäksi veny..
Onhan tää yrittäminenkin omalla tavallaan jännittävää aikaa, kunhan ei liian pitkäksi veny..
Viimeksi muokattu:
IMN:ehkä otan neuvosta vaarin ja haen testejä kaupasta huomenna
Kyllä raskaus pukee naista ja näkee kyllä kaukaa, kuka osaa nauttia tästä ainutlaatuisesta ysikuukaudesta. Toivonmukaan pian täällä on monta tyytyväistä pystymassua
Kyllä raskaus pukee naista ja näkee kyllä kaukaa, kuka osaa nauttia tästä ainutlaatuisesta ysikuukaudesta. Toivonmukaan pian täällä on monta tyytyväistä pystymassua
Huomenta,
Mä nautin raskaudesta ja niin aion tehdä seuraavassakin, jos vaan ei tule hirveästi vaivoja. Masua on suorastaan ikävä ja niitä liikkeitä. Tuolla kaupungissa huomaan kyllä kaikki raskaana olevat naiset, että pahoitteluni pienestä tuijotuksesta ja älyttömästä virnistyksestä
Synnytys meni ihan hienosti. 8h ja tyttö oli pihalla. Epiduraalin sain, mutta en huomannut siitä suurtakaan apua. Sain sen varmaan liian myöhään. Olen kuullut, että seuraava lapsi tulee puolet nopeammin kuin edellinen. Vähän jännittää , että ehdinkö tunnin ajomatkan päässä olevaan sairaalaan, jos seuraava tulee neljässä tunnissa.. Te joilla on useampia lapsia, niin onko synnytyksen kesto puolittunut?
Mulla on ovulaatiosta 3 päivää ja mulla on tuntemuksia mahdotontahan se on, mutta vienoa meikkaamista jomotusta ja limakalvot tuntuu erilaisilta. Eilinen seksi tuntui erilaiselta. En malttaisi odottaa, että pääsee testailemaan, mutta kun se hetki tulee niin jollain tavalla pelottaa, jos tulos onkin positiivinen. Elämä on nyt niin helppoa, kun esikoinen on niin omatoiminen ja olen saanut omaa aikaakin ja kohta (toivottavasti) sen menetän.
Minkälaisia vkl.suunnitelmia teillä on? Me suunnataan shoppailemaan,josta niin kamalasti pidän :headwall:.
Mä nautin raskaudesta ja niin aion tehdä seuraavassakin, jos vaan ei tule hirveästi vaivoja. Masua on suorastaan ikävä ja niitä liikkeitä. Tuolla kaupungissa huomaan kyllä kaikki raskaana olevat naiset, että pahoitteluni pienestä tuijotuksesta ja älyttömästä virnistyksestä
Synnytys meni ihan hienosti. 8h ja tyttö oli pihalla. Epiduraalin sain, mutta en huomannut siitä suurtakaan apua. Sain sen varmaan liian myöhään. Olen kuullut, että seuraava lapsi tulee puolet nopeammin kuin edellinen. Vähän jännittää , että ehdinkö tunnin ajomatkan päässä olevaan sairaalaan, jos seuraava tulee neljässä tunnissa.. Te joilla on useampia lapsia, niin onko synnytyksen kesto puolittunut?
Mulla on ovulaatiosta 3 päivää ja mulla on tuntemuksia
mahdotontahan se on, mutta vienoa meikkaamista jomotusta ja limakalvot tuntuu erilaisilta. Eilinen seksi tuntui erilaiselta. En malttaisi odottaa, että pääsee testailemaan, mutta kun se hetki tulee niin jollain tavalla pelottaa, jos tulos onkin positiivinen. Elämä on nyt niin helppoa, kun esikoinen on niin omatoiminen ja olen saanut omaa aikaakin ja kohta (toivottavasti) sen menetän.Minkälaisia vkl.suunnitelmia teillä on? Me suunnataan shoppailemaan,josta niin kamalasti pidän :headwall:.
outius Minäkin oon kuullu ton uskomuksen synnytysajan puolittumisesta.. Mulla ei puolittunut, mutta laskukaavan sain kyllä aikaseks!
Eli esikoisen synnytys käynnistettiin raskausmyrkytyksen vuoksi lääkkeillä ja kalvojen puhkaisulla. Homma eteni silleen tasaseen tahtiin, eikä mitään ihmeellistä takapakkia tullut. Toimitus kesti papereiden mukaan 9,5h, ilmeisesti laskettuna ensimmäisen cytotecin ottamisesta. Ponnistusvaihe taisi kestää jotain 15min.
Toinenkin synnytys käynnistettiin (vauvan pienen koon vuoksi), tosin pelkästään kalvojen puhkaisulla. Olin jo sairaalaan tullessa 3cm auki ja parissa tunnissa aukesin vain viiteen senttiin vaikka supistukset oli tosi napakoita. Pyysin epiduraalin ja lähetin miehen äitini luo syömään. Epiduraali alkoi vaikuttaa ja aloin just torkahtaa kun havahduin aivan järkyttävään ponnistuksen tarpeeseen. Hälytin kätilön huoneeseen, joka hieman vastahakoisesti teki sisätutkimuksen, mutta yllättyikin kun olin puolessa tunnissa auennut viidestä sentistä kymmeneen senttiin. Pari ponnistusta ja tyttö oli pihalla Synnytyksen kesto n. 3h. Mies siis oli anoppilassa lihamurekkeella kun neiti syntyi.. En edes tajunnut (saati ehtinyt) ilmoittaa että "moi täällä ehti tapahtua jotaki ku olit pois" ja kun mies tuli takaisin huoneeseen ja kuuli heti ovella parkaisun niin ilme kyllä oli kuvattavan arvoinen! :heart:
Eli tästähän vois vaikka päätellä että jos eka kesti 9h, toinen 3h, niin kolmas tulee tunnissa? Toivottavasti ei kuitenkaan, vaikka lähellä sairaalaa asutaankin. Mulla on joku streptokokkivirus(? lääkäri ei ikinä tän tarkemmin selittäny), jonka takia antibioottitipan pitää antaa tippasta neljä tuntia ennen syntymää.
Mun viikonloppusuunnitelmiin kuuluu vaan ja ainoastaan siivous, siivous ja siivous.. niinku aina Nii ja tottakai pitää muutamat ovistikut muistaa uittaa
Mulla ei puolittunut, mutta laskukaavan sain kyllä aikaseks! Eli esikoisen synnytys käynnistettiin raskausmyrkytyksen vuoksi lääkkeillä ja kalvojen puhkaisulla. Homma eteni silleen tasaseen tahtiin, eikä mitään ihmeellistä takapakkia tullut. Toimitus kesti papereiden mukaan 9,5h, ilmeisesti laskettuna ensimmäisen cytotecin ottamisesta. Ponnistusvaihe taisi kestää jotain 15min.
Toinenkin synnytys käynnistettiin (vauvan pienen koon vuoksi), tosin pelkästään kalvojen puhkaisulla. Olin jo sairaalaan tullessa 3cm auki ja parissa tunnissa aukesin vain viiteen senttiin vaikka supistukset oli tosi napakoita. Pyysin epiduraalin ja lähetin miehen äitini luo syömään. Epiduraali alkoi vaikuttaa ja aloin just torkahtaa kun havahduin aivan järkyttävään ponnistuksen tarpeeseen. Hälytin kätilön huoneeseen, joka hieman vastahakoisesti teki sisätutkimuksen, mutta yllättyikin kun olin puolessa tunnissa auennut viidestä sentistä kymmeneen senttiin. Pari ponnistusta ja tyttö oli pihalla
Synnytyksen kesto n. 3h. Mies siis oli anoppilassa lihamurekkeella kun neiti syntyi.. En edes tajunnut (saati ehtinyt) ilmoittaa että "moi täällä ehti tapahtua jotaki ku olit pois" ja kun mies tuli takaisin huoneeseen ja kuuli heti ovella parkaisun niin ilme kyllä oli kuvattavan arvoinen! :heart: Eli tästähän vois vaikka päätellä että jos eka kesti 9h, toinen 3h, niin kolmas tulee tunnissa?
Toivottavasti ei kuitenkaan, vaikka lähellä sairaalaa asutaankin. Mulla on joku streptokokkivirus(? lääkäri ei ikinä tän tarkemmin selittäny), jonka takia antibioottitipan pitää antaa tippasta neljä tuntia ennen syntymää.Mun viikonloppusuunnitelmiin kuuluu vaan ja ainoastaan siivous, siivous ja siivous.. niinku aina
Nii ja tottakai pitää muutamat ovistikut muistaa uittaa
Viimeksi muokattu:
outius: Ei se tietenkään kaikilla niin mene, mutta itselläni kesto suunnilleen puolittui. Esikoinen noin 6,5h ja kuopus siinä 3h paikkeilla. Mun äidillä on aina puolittunut, ensimmäinen synnytys kesti 5h ja neljäs/viimeinen tuli 24minuutissa (ja se oli laskettu ekasta supistuksesta). Sanoivat, että jos vielä lapsia tulee, niin 2 viikkoa etuajassa sairaalaan odottelemaan (Ensin sanoivat, että ekasta supistuksesta sairaalaan, mutta niin olivat isäni päätöksestä jo sillä kerralla lähteneetkin). Toivon, ettei itselläni enää tuosta lyhenisi, koska supistusten voimakkuus kasvaa ja itse tarvitsen siinä vähän aikaa, että "ehdin mukaan". Ei haittaisi vaikka kolmannen kanssa menisi tuo sama aika, joka esikoisen kanssa.
Muoks. Niin ja nyt viikonlopulle ei ole mitään kummempia suunnitelmia. Toimimme tukiperheenä ja tämä lapsi tulee tänään päiväksi tänne, mutta muuten ihan vaan kotosalla touhutaan lasten kanssa.
(Ensin sanoivat, että ekasta supistuksesta sairaalaan, mutta niin olivat isäni päätöksestä jo sillä kerralla lähteneetkin). Toivon, ettei itselläni enää tuosta lyhenisi, koska supistusten voimakkuus kasvaa ja itse tarvitsen siinä vähän aikaa, että "ehdin mukaan". Ei haittaisi vaikka kolmannen kanssa menisi tuo sama aika, joka esikoisen kanssa.Muoks. Niin ja nyt viikonlopulle ei ole mitään kummempia suunnitelmia. Toimimme tukiperheenä ja tämä lapsi tulee tänään päiväksi tänne, mutta muuten ihan vaan kotosalla touhutaan lasten kanssa.
Viimeksi muokattu:
Joku tuolla tsemppailikin miuta, että km jälkeen uusi raskaus saattaa alkaa nopeastikin. Meillähän esikkoa ennen oli myös keskenmeno ja kaavinnan jälkeen odotettiin ne yhdet pakolliset menkat ja seuraavasta kierrosta plussasinkin. Nyt toivon tän km jälkeen samanlaista tuuria.
Vuoto alkaa olla paketissa, joten kohta päästään petipuuhiin
Seuraava raskaus sinänsä mietityttää, että miten sitä pysyy järjissään alkuraskauden ajan näiden keskenmenojen vuoksi. Toisaalta, nää on sellasia asioita, joihin ite ei voi mitenkään vaikuttaa. Pitää vaan tsempata.
Eka synnytys jätti jälkeensä pelkoja. Eka 20h supistuksia, sitten saliin kalvojen puhkaisuun. Miuthan otettiin edellisenä päivänä osastolle, kun lapsivettä oli niin vähän. Istukan toiminta oli alkanut hiipua (raskaudenajan verenpainetauti syynä). Olin salissa kaikenlaisissa piuhoissa ja kaiken vauhdittelun jälkeen olin avautunut vaan 6cm, kun vauvan voinnin huononemisen vuoksi lähdettiin sectioon. Section jälkeen olin toooosi kipee ja vauvakin lastenosastolla useamman päivän. Tarvii seuraavan raskauden loppupuolella käydä pelkopolilla purkamassa näitä pelkoja.
Vuoto alkaa olla paketissa, joten kohta päästään petipuuhiin
Seuraava raskaus sinänsä mietityttää, että miten sitä pysyy järjissään alkuraskauden ajan näiden keskenmenojen vuoksi. Toisaalta, nää on sellasia asioita, joihin ite ei voi mitenkään vaikuttaa. Pitää vaan tsempata.
Eka synnytys jätti jälkeensä pelkoja. Eka 20h supistuksia, sitten saliin kalvojen puhkaisuun. Miuthan otettiin edellisenä päivänä osastolle, kun lapsivettä oli niin vähän. Istukan toiminta oli alkanut hiipua (raskaudenajan verenpainetauti syynä). Olin salissa kaikenlaisissa piuhoissa ja kaiken vauhdittelun jälkeen olin avautunut vaan 6cm, kun vauvan voinnin huononemisen vuoksi lähdettiin sectioon. Section jälkeen olin toooosi kipee ja vauvakin lastenosastolla useamman päivän. Tarvii seuraavan raskauden loppupuolella käydä pelkopolilla purkamassa näitä pelkoja.
Mitenkäs te ootte ajoittanut nää petipuuhat ovulaation tienoilla?! Mä en oo mitään ovistikkuja käyttänyt, oon vaan vähän laskeskellut koska ovis mahtaisi olla (kierto ei säännöllinen 28-32pv.) ja niihin aikoihin kun luulisin ovisen olevan ollaan menty kahden kolmen päivän välein taktiikalla
Mulle neuvolatäti sanoi silloin km:n jälkeen että älä lähde siihen ovistikkuja rumbaan, siinä alkaa vaan miettii liikaa ja menee nautinto... Tiedä sitten, mutta sitä oon noudattanut!
Nyt on womenLogin mukaan "hedelmällisyyden ennuste" ja ovisen pitäs olla sunnuntaina (laskettuna 30pv:n mukaan) TAAS kohta jännäillään loppukuu... Huoh
Mulle neuvolatäti sanoi silloin km:n jälkeen että älä lähde siihen ovistikkuja rumbaan, siinä alkaa vaan miettii liikaa ja menee nautinto... Tiedä sitten, mutta sitä oon noudattanut!
Nyt on womenLogin mukaan "hedelmällisyyden ennuste" ja ovisen pitäs olla sunnuntaina (laskettuna 30pv:n mukaan) TAAS kohta jännäillään loppukuu... Huoh
Unelma2016 Meillä myös kahden päivän välein -taktiikka Ovista oon yrittänyt tikutella, mutta niistä viivoista huolimatta oviksen tienoilla (kierron ja tuntemusten mukaan) peitto on heilunut joka toinen päivä. Mitään stressiä en kuitenkaan viitti ottaa, eli jos ei petihommat kiinnosta niin ei jaksa väkisinkään..
Ovista oon yrittänyt tikutella, mutta niistä viivoista huolimatta oviksen tienoilla (kierron ja tuntemusten mukaan) peitto on heilunut joka toinen päivä. Mitään stressiä en kuitenkaan viitti ottaa, eli jos ei petihommat kiinnosta niin ei jaksa väkisinkään..Ääh. Aika menee niin hitaasti! :stick:
Pillerit on lopetettu viikko sitten ja nyt innolla odottelen ekoja normaali menkkoja! Sit kun vielä jaksais heinäkuulle odottaa että jätetään kumi pois ja sais oikeasti innostua tästä! Hyvä ystävä odottaa toistaan ja sen vatsan kasvun seuraaminen ei ole mukavaa vaikka kovasti onnellinen olenkin heidän puolestaan! <3
Ihanaa lukea teidän raskausoireista ja tikutteluista!
Pillerit on lopetettu viikko sitten ja nyt innolla odottelen ekoja normaali menkkoja! Sit kun vielä jaksais heinäkuulle odottaa että jätetään kumi pois ja sais oikeasti innostua tästä! Hyvä ystävä odottaa toistaan ja sen vatsan kasvun seuraaminen ei ole mukavaa vaikka kovasti onnellinen olenkin heidän puolestaan! <3
Ihanaa lukea teidän raskausoireista ja tikutteluista!
Mulla on osittain aika koomisetkin muistot synnytyksistä. Esikoista odottaessa olin kuullut, että usein sairaalasta käännytetään vielä kotiin odottelemaan rauhassa. No minähän päätin, että minähän en sitten sairaalaan turhaan mene ja epäilin koko aika, onko synnytys edes alkanut. Kun sitten kuuman suihkun alla roikuin lavuaarissa ja alkoi verta tulemaan, tajusin lopulta, että kyllä tämä nyt ON sitä synnytystä. Matkalla sairaalaan oliin kontillani auton takapenkille ja minua huoletti, että eihän poliisit näe, kun mulla ei ollut turvavyötä Sairaalassa olin 7cm auki ja poika syntyi aamuyöstä. Epiduraali laitettiin, mutta en tuntenut mitään ja ponnistin vain käskystä. Pari repeämää tuli, mutta tikkien laitto ei sekään tuntunut ollenkaan.
Toisen kohdalla sairaalaan oli matkaa reilut 1,5 tuntia, ambulanssilla kuulemman tunnin. Jännitti kyllä hurjasti. Lasketun päivän aamuna alkoi kunnon supistelut ja päätettiin lähteä kaupunkiin. Jos ei sairaalaan niin sitten ostamaan uuden kodin keittiön kodinkoneet. Kaupassa alkoi kärvistelyt, mutta mies vaan kierteli ja teki kauppoja kaikessa rauhassa ja alkoi vielä jotain ylimääräistäkin kyselemään. Silloin meinasin jo potkaista. Kaupat tuli kuitenkin tehtyä. Oispa kiva nähdä itseni jostain turvakamerasta, oli nimittäin jo melko tuskaiset oltavat. Käytiin matkalla hakemassa miehelle ruokaa ja haukkasin itsekin suupalan. Muuta en ehtinytkään, kun lapsivedet tuli siihen paikkaan ruokapaikan lattialle. Ruuat kainaloon, pitkä paita niin alas kuin sen vain sai vedettyä ja sairaalaan. Oltiin siellä onneksi viidessä minuutissa. Pääsin ammeeseen lillumaan, se oli mahtavaa! Vedessä ei tuntunut kivut ollenkaan, haaveilin vain sateenkaaridrinksuista, mutta kun nousin, tuska oli valtaisa. Mies talutti huoneeseen ja pian poika syntyikin, tällä kertaa spinaalipuudutuksella. Esikko oli tehnyt koollaan selvän reitin ja pieni pikkukakkonen tuli nopeasti. Minäkin olin reteänä, että eipä tunnu missään, kunnes menin suihkuun ja pyörryin sinne Voi, kunpa tulisi vielä kolmaskin tarina kirjoitettavaksi ja myöhemmin muisteltavaksi:heart:
Eilen vietettiin miehen kanssa laatuaikaa, kun lapset oli mummolassa yötä ja laitettiin "uuden" kodin makuuhuoneeseen verhotangot ja verhot. Tänään oltiin lasten hiihtokilpailuissa ja kävin koirien kanssa piiiitkän lenkin.
ON: jännää, mulla oli viime yönä useampi repäisykipu kylkeä kääntäessä.
Voi, pahoittelut Jembbba :hug:
Sairaalassa olin 7cm auki ja poika syntyi aamuyöstä. Epiduraali laitettiin, mutta en tuntenut mitään ja ponnistin vain käskystä. Pari repeämää tuli, mutta tikkien laitto ei sekään tuntunut ollenkaan.Toisen kohdalla sairaalaan oli matkaa reilut 1,5 tuntia, ambulanssilla kuulemman tunnin. Jännitti kyllä hurjasti. Lasketun päivän aamuna alkoi kunnon supistelut ja päätettiin lähteä kaupunkiin. Jos ei sairaalaan niin sitten ostamaan uuden kodin keittiön kodinkoneet. Kaupassa alkoi kärvistelyt, mutta mies vaan kierteli ja teki kauppoja kaikessa rauhassa ja alkoi vielä jotain ylimääräistäkin kyselemään. Silloin meinasin jo potkaista. Kaupat tuli kuitenkin tehtyä. Oispa kiva nähdä itseni jostain turvakamerasta, oli nimittäin jo melko tuskaiset oltavat. Käytiin matkalla hakemassa miehelle ruokaa ja haukkasin itsekin suupalan. Muuta en ehtinytkään, kun lapsivedet tuli siihen paikkaan ruokapaikan lattialle. Ruuat kainaloon, pitkä paita niin alas kuin sen vain sai vedettyä ja sairaalaan. Oltiin siellä onneksi viidessä minuutissa. Pääsin ammeeseen lillumaan, se oli mahtavaa! Vedessä ei tuntunut kivut ollenkaan, haaveilin vain sateenkaaridrinksuista, mutta kun nousin, tuska oli valtaisa. Mies talutti huoneeseen ja pian poika syntyikin, tällä kertaa spinaalipuudutuksella. Esikko oli tehnyt koollaan selvän reitin ja pieni pikkukakkonen tuli nopeasti. Minäkin olin reteänä, että eipä tunnu missään, kunnes menin suihkuun ja pyörryin sinne
Voi, kunpa tulisi vielä kolmaskin tarina kirjoitettavaksi ja myöhemmin muisteltavaksi:heart: Eilen vietettiin miehen kanssa laatuaikaa, kun lapset oli mummolassa yötä ja laitettiin "uuden" kodin makuuhuoneeseen verhotangot ja verhot. Tänään oltiin lasten hiihtokilpailuissa ja kävin koirien kanssa piiiitkän lenkin.
ON: jännää, mulla oli viime yönä useampi repäisykipu kylkeä kääntäessä.
Voi, pahoittelut Jembbba :hug:
miss_piggy
Itekin nautin poikaa odottaessani raskausajasta eikä mulla ollut edes mitään pahempia oireita koko raskausaikana. Alkuraskaudessa pientä pahoinvointia mutta muuten kaikki sujui ihan hyvin, mitä nyt oli joku tulehdus yhdessä vaiheessa mikä oli saanut kohdunkaulan auki 2cm mutta silti jäbä syntyi kolme päivää yli lasketun ajan. Mulla epiduraali oli ainoa joka auttoi, kipulääkkeet ja ilokaasut oli täyttä hömppää
Lapsivesi meni kotona yöllä joskus klo 03 ja sitten lähdettiin sairaalaan.
Synnytyssaliin menin muistaakseni joskus aamupäivällä 11 aikoihin ja poika syntyi 18:48, ei meinannu millään tulla ulos ja kätilöt sanoiki ettei oo pitkään aikaan nähnyt noin suippopäistä vauvaa Onneksi se suippopäisyys on ohimenevää. Mutta mehän oltiin sairaalassa 10 päivää ja pojalle annettiin 5 päivää antibioottia päähän asennetun kanyylin kautta 3xpvä, jos pikkukakkonen joskus tulee niin toivon ettei tuu noin pitkää sairaalareissua, vaikkei meillä sairaalaan olekaan matkaa ku jotain 500m. Oli crp-arvot kohollaan, joten eivät meitä kotiin päästäneet..
Mutta synnytyksestä ei jäänyt mitään traumoja ja vain yhdellä tikilllä selvisin, kaikista pahinta koko synnytyksessä oli ne hemmetin supistukset mitkä oli niiku menkkakivutx1000 ja keskenmenon tyhjennyskivutx100.
Oviksesta, me kyllä hommailtiin ennen ovista, oviksen aikana ja sen jälkeen. Ihan vaan varmuudeksi. Ja mullahan oli ne ovistestit käytössä.
Lapsivesi meni kotona yöllä joskus klo 03 ja sitten lähdettiin sairaalaan.
Synnytyssaliin menin muistaakseni joskus aamupäivällä 11 aikoihin ja poika syntyi 18:48, ei meinannu millään tulla ulos ja kätilöt sanoiki ettei oo pitkään aikaan nähnyt noin suippopäistä vauvaa
Onneksi se suippopäisyys on ohimenevää. Mutta mehän oltiin sairaalassa 10 päivää ja pojalle annettiin 5 päivää antibioottia päähän asennetun kanyylin kautta 3xpvä, jos pikkukakkonen joskus tulee niin toivon ettei tuu noin pitkää sairaalareissua, vaikkei meillä sairaalaan olekaan matkaa ku jotain 500m. Oli crp-arvot kohollaan, joten eivät meitä kotiin päästäneet..Mutta synnytyksestä ei jäänyt mitään traumoja ja vain yhdellä tikilllä selvisin, kaikista pahinta koko synnytyksessä oli ne hemmetin supistukset mitkä oli niiku menkkakivutx1000 ja keskenmenon tyhjennyskivutx100.
Oviksesta, me kyllä hommailtiin ennen ovista, oviksen aikana ja sen jälkeen. Ihan vaan varmuudeksi. Ja mullahan oli ne ovistestit käytössä.
Mä myös nautin raskausajasta. Kummassakaan ei ollut pahemmin pahoinvointeja. Ekassa raskaudessa taisin oksentaa 3 kertaa, toisessa oli enemmän. 2-3kertaa viikossa tuli yökötys lähinnä kahvin hajusta puoleen väliin asti. Koko raskaudet voin todella hyvin. Töissäkin kummassakin jaksoin loppuun asti. Saas nähä miten nyt kun työ on aika fyysistä ja kaikki raskaana olevat on joutunu jäämään tosi aikasessa vaiheessa pois.
Synnytykset mulla on ollut melko helppoja. Ekan kanssa lähettiin sairaalaan jo hyvissä ajoin koska matkaa on reilu 200km. Jouduin sitte odottavien osastolle koska synnytys ei edennyt. Mentiin seuraavana päivänä sitten saliin joskus 10 aikoihin ja tyttö syntyi 17 maissa. Toka sitten käynnistettiin ja oikeestaan hyvä niin koska oli nopea. Tipan laitosta 3,5h niin alettiin jo ponnistelemaan. Vauvaosastolla kun hoitajan kanssa käytiin synnytystä läpi se sanoi että seuraavan kanssa ei kannata odotella pitkään tuon matkan takia. Nyt mua on alkanut vähän jännittää jo valmiiksi. Oikeestaan toivon että seuraavakin menisi yli ja käynnistettäisiin.
Tänne ei mitään uutta. Aika menee niin hitaasti. Mies on sanonut että kesäkuun alussa yritys alotettaisi mutta tuntuu ikuisuudelta.
Synnytykset mulla on ollut melko helppoja. Ekan kanssa lähettiin sairaalaan jo hyvissä ajoin koska matkaa on reilu 200km. Jouduin sitte odottavien osastolle koska synnytys ei edennyt. Mentiin seuraavana päivänä sitten saliin joskus 10 aikoihin ja tyttö syntyi 17 maissa. Toka sitten käynnistettiin ja oikeestaan hyvä niin koska oli nopea. Tipan laitosta 3,5h niin alettiin jo ponnistelemaan. Vauvaosastolla kun hoitajan kanssa käytiin synnytystä läpi se sanoi että seuraavan kanssa ei kannata odotella pitkään tuon matkan takia. Nyt mua on alkanut vähän jännittää jo valmiiksi. Oikeestaan toivon että seuraavakin menisi yli ja käynnistettäisiin.
Tänne ei mitään uutta. Aika menee niin hitaasti. Mies on sanonut että kesäkuun alussa yritys alotettaisi mutta tuntuu ikuisuudelta.
Supistuksista Itse en kokenut supistuksia hirveän kivuliaina ja mulle ilokaasusta tuli ihan paras kaveri Kun sen tekniikan oppi niin auttoi aivan hirveästi. Mutta jälkisupparit. Ne perkeleet. En toista lasta odottaessakaan ollut ikinä kuullutkaan sellaisista, ja kun niitä sitten loppujen lopuksi synnytyksen jälkeen alkoi tulemaan niin luulin että jokin on vialla. Kunnes kätilö kertoi että mistä johtuvat. Olivat monta kertaa kivuliaampia kuin oikeat supparit, eikä niissä edes ole niitä parin minuutin välejä, vaan puolitoista tuntiakin saatoin maata kylppärin lattialla jatkuvassa kivussa. Tuo on ehkä ainoa asia mitä tulevalta pelkään..
Mullahan siis käynnistettiin molemmat synnytykset jo ennen laskettua aikaa. Esikoisesta rv38+2 raskausmyrkytyksen vuoksi ja toisesta rv39+3 kasvuhidastuman vuoksi. Tuostahan voisi laskea peruskoulun matiikalla että seuraava tulee 40+4 Ja toivottavasti ihan luonnollisesti, kun en ole sellaista vielä päässyt kokemaan..
Itse olin opiskelija viime raskauden aikaan, joten ainakaan fyysisesti raskaasta työstä ei ollut kysymys. Mutta meidän opinnoissa juuri tuo toisen vuoden loppu on kaikista kiireisintä ja "vaikeinta" aikaa opinnoissa, joten jouduin jäämään pois jo rv13 stressin aiheuttaman verenpaineen nousun takia. Lääkärin kanssa mietittiin monta viikkoa mistä tuo korkea verenpaine ja päänsäryt johtuu, kunnes lekuri ehdotti että jos kokeiltaisiin parin viikon lomaa koulusta. Tuona aikana en saanut tehdä, enkä edes ajatella mitään kouluun liittyvää. Jo viikon päästä paineet oli normalisoituneet eikä päänsärkyjäkään ollut kuin harvakseltaan. Sain sitten käskyn jäädä pois koko loppuajaksi, koska elettiin huhtikuuta, enkä kesäloman jälkeen olisi ehtinyt edes kokonaista jaksoa suorittaa ennen äitiysloman alkua.
Nyt olen työttömänä kotiäitinä, tästä ei taida saada lomaa vaikka kuin paineet nousis?
).( Mun ovis taitaa olla ohi. Nyt sitten pari viikkoa jännäilyä, kunnes löydän itteni libresse-hyllyltä.. Ei tässä viiti liian positiivinen olla
Kun sen tekniikan oppi niin auttoi aivan hirveästi. Mutta jälkisupparit. Ne perkeleet. En toista lasta odottaessakaan ollut ikinä kuullutkaan sellaisista, ja kun niitä sitten loppujen lopuksi synnytyksen jälkeen alkoi tulemaan niin luulin että jokin on vialla. Kunnes kätilö kertoi että mistä johtuvat. Olivat monta kertaa kivuliaampia kuin oikeat supparit, eikä niissä edes ole niitä parin minuutin välejä, vaan puolitoista tuntiakin saatoin maata kylppärin lattialla jatkuvassa kivussa. Tuo on ehkä ainoa asia mitä tulevalta pelkään.. Mullahan siis käynnistettiin molemmat synnytykset jo ennen laskettua aikaa. Esikoisesta rv38+2 raskausmyrkytyksen vuoksi ja toisesta rv39+3 kasvuhidastuman vuoksi. Tuostahan voisi laskea peruskoulun matiikalla että seuraava tulee 40+4
Ja toivottavasti ihan luonnollisesti, kun en ole sellaista vielä päässyt kokemaan..Itse olin opiskelija viime raskauden aikaan, joten ainakaan fyysisesti raskaasta työstä ei ollut kysymys. Mutta meidän opinnoissa juuri tuo toisen vuoden loppu on kaikista kiireisintä ja "vaikeinta" aikaa opinnoissa, joten jouduin jäämään pois jo rv13 stressin aiheuttaman verenpaineen nousun takia. Lääkärin kanssa mietittiin monta viikkoa mistä tuo korkea verenpaine ja päänsäryt johtuu, kunnes lekuri ehdotti että jos kokeiltaisiin parin viikon lomaa koulusta. Tuona aikana en saanut tehdä, enkä edes ajatella mitään kouluun liittyvää. Jo viikon päästä paineet oli normalisoituneet eikä päänsärkyjäkään ollut kuin harvakseltaan. Sain sitten käskyn jäädä pois koko loppuajaksi, koska elettiin huhtikuuta, enkä kesäloman jälkeen olisi ehtinyt edes kokonaista jaksoa suorittaa ennen äitiysloman alkua.
Nyt olen työttömänä kotiäitinä, tästä ei taida saada lomaa vaikka kuin paineet nousis?
).( Mun ovis taitaa olla ohi. Nyt sitten pari viikkoa jännäilyä, kunnes löydän itteni libresse-hyllyltä.. Ei tässä viiti liian positiivinen olla
Viimeksi muokattu:
Mun piti sitten nega testata jo tänään. Mieskin eilen koitti laittaa sohvalla makuulteen ja ois käyttäny mua tyynynä, mutta nousi ylös ja kysy et miks mun maha tuntuu niin kovalta. Ei mulla kyllä enää sellanen olo oo et raskaana oisin. Katteleepi nyt näkyykö menkkoja tiistai-torstai-akselilla ja sitten to tai pe testaan uudelleen, ihan sen takin kun olen lähdössä reissuun ja tiedän et siellä saunasiiderit tulis ostettua.
Eipä tarvi testata ens viikolla, tulikin tästä päivästä kp1 ja yk2. Näitä menkkojoja odotin kyllä kovasti alkavaksi, tää kierto oli vaan semmonen testailu ja nyt alotetaan oikee yritys. Voi ihanaa <3
tsilinut kiitos kun annoit toivoa! Oon aina luullu (ja kuullu) että jälkisupparit pahenee jokasen synnytyksen myötä. Toivottavasti selviäisin ilman niitä ensi kerralla..
OmaAurinkoinen Tsempit uudelle kierrolle!
).( Testasin tänään ovistikkuun tämmösen.. 001 Tuo alimmainen siis tämän päiväinen. Samasta pissasta uitin myös r-testin ja siihen piirtyi tällainen hailura 009
Tuolla hätähousuissa jo arvailtiinkin että reagoiko nyt ovistesti hcg-hormoniin vaiko raskaustesti lh-hormoniin.. Vai onko tuo viiva nyt vaan niitä one steppien ikuisia viivanpaikkoja. Huomenna aamulla (viimeistään) uutta luotettavampaa testiä kehiin.
Oon aina luullu (ja kuullu) että jälkisupparit pahenee jokasen synnytyksen myötä. Toivottavasti selviäisin ilman niitä ensi kerralla..OmaAurinkoinen Tsempit uudelle kierrolle!
).( Testasin tänään ovistikkuun tämmösen.. 001 Tuo alimmainen siis tämän päiväinen. Samasta pissasta uitin myös r-testin ja siihen piirtyi tällainen hailura 009
Tuolla hätähousuissa jo arvailtiinkin että reagoiko nyt ovistesti hcg-hormoniin vaiko raskaustesti lh-hormoniin.. Vai onko tuo viiva nyt vaan niitä one steppien ikuisia viivanpaikkoja. Huomenna aamulla (viimeistään
) uutta luotettavampaa testiä kehiin.Ompas mielenkiintosia synnytystarinoita! Itselle ihan vierasta ja jännää..
IMN yllyttämänä koitin käydä lähikaupasta r-testin mutta olivat loppu.. Onkohan nyt joku sesonki no, jos huomenna testais.. Olo ei oo kyllä kummonen, joten tuskin olen raskaana. Olis vaan kiva nähdä se nega hetinyt niin ei tartteis miettiä..
Vkonloppu mennyt ihan löysäillessä ja koulutehtäviä tehdessä. Leffassakin käytiin piiiiitkästä aikaa. Voi kun oliskin ollu jotain oireita <3
IMN yllyttämänä koitin käydä lähikaupasta r-testin mutta olivat loppu.. Onkohan nyt joku sesonki
no, jos huomenna testais.. Olo ei oo kyllä kummonen, joten tuskin olen raskaana. Olis vaan kiva nähdä se nega hetinyt niin ei tartteis miettiä.. Vkonloppu mennyt ihan löysäillessä ja koulutehtäviä tehdessä. Leffassakin käytiin piiiiitkästä aikaa. Voi kun oliskin ollu jotain oireita <3