Vauva tulossa ja koira talossa

[PilkkuPantteri]

Eli vinkkeja kaipailen vauvan ja koiran yhteisen elämän aloittamisesta - miten homma on sujunut muualla? Toivon kommentteja ja vinkkejä asian itse kokeneilta, en kauhutarinoita jostain tuttujen koirasta tms.

Kannattaako antaa vauvan käydä taloksi ennen kuin tuo koiran hoidosta kotiin vai tuleeko koiralle sellainen fiilis, että sen reviirille on tunkeuduttu - > negatiivinen suhtautuminen vauvaan?

Meillä on vuoden ikäinen iloinen ja ihmisrakas (siis todella ihmisrakas) koira, mutta vauvan tulo tulee sille varmaan jonkinlainen ihmetyksen aihe olemaan joka tapauksessa. Vaikka vauva on tietysti tärkein, niin en halua että koira tuntee itsensä syrjäytetyksi tms., vaikka se lauman alin onkin.

Kiitos!

 

[Vieras]

Meillä ei itsellä koiraa mutta veljen perheestä niitä löytyy pari ja ihan hyvin meni niitten sopeutuminen vauvaan. Veivät vuorokautta ennen kuin vauva kotiutui niin vauvan harson koirille haisteltavaksi.

 

[Duunarin eukko]

Meillä oli kaks kun esikoinen syntyi, molemmat oli kotona kun vauva tuotiin kaukalossa kotiin ja moka oli se että nostettiin koppa pöydälle, jolloin molemmat nous pöytään vasten vauvelia tutkimaan Meillä ei ollut mitään ongelmia tai läheltä piti- tilanteita, nuorempi koirista vahti vauvaa ja jopa yöllä ilmoitti mulle vauvan kitinästä johon en itse ollut herännyt (nuolemalla naaman ) ja vanhempi, joka oli "pomo" heidän laumassaan, jätti arvonsa mukaisesti vauvan rauhaan, katseli kaukaa. Mutta siis jatkuvaa vahtimistahan se oli monta vuotta, kahden ison koiran ja 2 villin vekaran taloudessa

*muoks* Niin ja paneuduttiin koirien samanlaiseen huomiointiin kuin ennen vauvan tuloa, esim. kotiin tullessa

 

[Rutku harmaana]

meillä koirat ( 2 saksnapaimenkoiraa) oli kotona vastaanottamassa kun vauvan kanssa kotiuduttiin. annettiin vauvan olla hetki kaukalossa ja koirat sai haistella ja tutustua. ku vauva otettiin kaukalosta ni alkuun kiellettiin aina koiria menemästä vauvan lähelle jos ei itse oltu vieressä. muutamia viikkoja koirat jakso aina rynnätä paikalle kun vauva itki mut sit lopulta ne tottu. kun vauva sitten lähti liikkeelle ni tuli toinen vahtimisen paikka. koirat ei enää ihmeemmin kiinostunu vauvasta mut vauva kiinnostu koirista. niin ja meidän mielestä oli tärkeetä heti alusta asti kieltää koiria koskemasta vauvan tarvikkeisiin. vaikka leikkisiä koiria onkin ni nykyää ei välitä lasten leluista (pojat 3 ja 1v.) vaikka ne niitä koirille yrittääkin heitellä. itse olin tarkempi siitä että koirat ei nuollut vauvaa, kun mies taas anto koirien pusutellakin. kyllä se yhteiselo alkaa sujua! onnea tulevasta vauvasta ja pitäkää koiraa edelleen perheenjäsenenä!

-rutku-

ps. anteeksi että tuli vähän sekavaa juttua mutta tuntus siltä että juttua tulis enemmän kuin sormet kerkee kirjottamaan. ja toivottavasti tästä höpinästä oli jotain apua...

 

[meah]

Meillä on aina ollut koira tai pari vauvan tullessa.

En ikinä, koskaan, veisi koiraa pois ja toisi takaisin vasta kun vauva on jo talossa.

Mieluummin niin päin, että koira on kotona odottamassa, kun kotiin tullaan.
Aina olen antanut koiran myös tutustua vauvaan heti, jos se haluaa. Joku koira ei reagoi mitenkään, toinen käy vähän lipaisemassa poskesta, muunlaisia reaktioita vauva ei koirassa ole meillä saanut aikaan.

Jos epäilyttää, veisin koiralle mahdollisuuksien mukaan jonkun esim. vauvantuoksuisen rievun vähän ennen, kuin vauvan kanssa kotiudutaan.
Meillä ei tosin ole tehty sitäkään.

Lisäksi koiraa ei sovi unohtaa vauvan tultua, kun se saa huomiota, rapsutusta, paijausta, ruokaa ja lenkitystä ihan kuin ennen vauvaakin, niin tuskin normaalijärkisen koiran kanssa mitään ongelmia tulee

 

[Mamacita-]

Ei meilläkään ole ollut edes melkein-ongelmaa koiran ja vauvan kanssa. Koira oli noin puolitoista kun vauva syntyi ja ihan alusta asti mennyt todella loistavasti. Ihan automaattisesti koira alkoi varoa jos vauva oli lattialla,ei ottanut kuin kerran vauvan lelun joskus alkuaikoina ja nekin saavat olla ihan rauhassa.

Mitään etukäteistotutteluita meillä ei ollut, ei viety mitään harsoja sun muita haisteltaviksi kun en oikein usko sen voimaan. Ensin koira laitettiin olohuoneeseen että päästiin rauhassa sisälle vauvan kanssa, otettiin ulkovaatteet sun muut pois ja pistettiin pinnasänkyynsä. Sitten laskettiin koira makuuhuoneeseen haistelemaan pinnojen välistä uutta tulokasta ja siinä vieressä istuttiin. Vauvan tulon jälkeen koira rupesi nukkumaan yönsä pinniksen vieressä ja siellä missä vauva nyt sattui olemaan nukkumassa.

 

[äippäx4+3koiraa]

Jos epäilyttää, niin laitokselta kotiin riepu, joka tuoksuu vauvalle ja äidille. Ja kotiin tullessa koiran pitää antaa haistaa vauvaa, ja koiraa pitää huomioida vauvasta huolimatta.

 

[PilkkuPantteri]

Kiitos kommenteista, näistä on paljon apua. En ole osannut oikein tätä koira+vauvayhtälöä aiemmin jännittää, mutta eilen yksi ei-koiraihminen tunki pääni täyteen kaikenlaisia epäilyksiä ja kauhukuvia - melkein meni yöunet.

Eli luottavaisin ja valppain mielin tutustuttamaan kaveruksia toisiinsa sitten toukokuussa.

 

[Greippi]

Ei koiria viedä minnekään pois kotoaan.
Huolehdi kumminkin siitä, että koira tosiaan tietää paikkansa lauman pohjimmaisena ennen vauvan tuloa. Silloin ei tule mitään ongelmia, koska fiksu koira pitää hyvänä asiana sitä, että laumaan syntyy uusia jäseniä.
Meillä koira tiesi jo kauan ennen lapsen syntymää, että perheenlisäystä on tulossa. Mistä, sitä en tiedä. Tiesi vaan. Ja kun vauva sitten tuli kotiin, koira oli vaan, että "mitäs ihmeellistä tässä nyt on, kyllä tämä tiedettiin".

Eli ei mitään kauhutarinoita täällä eikä missään muussakaan tuntemassani lapsi-koiraperheessä, jossa koirat tietävät luonnollisen paikkansa laumassa.

 

[Greippi]

Kiitos kommenteista, näistä on paljon apua. En ole osannut oikein tätä koira+vauvayhtälöä aiemmin jännittää, mutta eilen yksi ei-koiraihminen tunki pääni täyteen kaikenlaisia epäilyksiä ja kauhukuvia - melkein meni yöunet.

Eli luottavaisin ja valppain mielin tutustuttamaan kaveruksia toisiinsa sitten toukokuussa.

Ei-koiraihmiset ovat niitä pahimpia ; )
Mitä tahansa teetkin, älä eristä koiraa minnekään vaan anna sen ihan rauhassa (valvonnan alla) tutustua vauvaan. Vauva ei mene siitä pilalle, että koira lipaisee ja nuuhkii. Joskus näkee sitä, että koira työnnetään pois vauvan luota tai suljetaan toiseen huoneeseen ja sitä en pidä millään muotoa järkevänä, jos koira ei ole vauvaa kohtaan aggressiivinen.

 

[vieras]

Täällä mies haki koiran parkkipaikalle vastaan ja sai nuuskia vauvaa.Kotona myös nostettiin kaukalo sohvalle ja koira sai tutustua vauvaan.
Otettiin myös sairaalaan mukaan pieni pyyhe mihin jäi vauvanhajuja ja annettiin se koiralle.
Paljon onkin sitten kuvia missä koira makaa vauvan vieressä =)

 

[aa]

sairaalasta voi tuoda kotiin ennen vauvan kotiin tuloa vaikka harson jossa vauvan hajua, saavat koirat haistella vauva hajua ennenkun vauva saapuu.

 

[vieras]

meillä nyt oli lapsia ennestään, mutta koira oli koira ja sillä siisti, enempi mä pelkäsin mennä ovesta sisälle oltuani pois muutaman päivan, voi sitä riemua, nehän 2 isoa koiruuta hyppäs melkein syliin. Hyvin selvittiin ja konttaus iässä vauva välillä otti tosi lujaa karvasempaa turkista kiinni mutta tää sitten väisti, ne nyt muutenkin sellasia mussukoita.

 

[PilkkuPantteri]

Kiitos kommenteista, näistä on paljon apua. En ole osannut oikein tätä koira+vauvayhtälöä aiemmin jännittää, mutta eilen yksi ei-koiraihminen tunki pääni täyteen kaikenlaisia epäilyksiä ja kauhukuvia - melkein meni yöunet.

Eli luottavaisin ja valppain mielin tutustuttamaan kaveruksia toisiinsa sitten toukokuussa.

Ei-koiraihmiset ovat niitä pahimpia ; )
Mitä tahansa teetkin, älä eristä koiraa minnekään vaan anna sen ihan rauhassa (valvonnan alla) tutustua vauvaan. Vauva ei mene siitä pilalle, että koira lipaisee ja nuuhkii. Joskus näkee sitä, että koira työnnetään pois vauvan luota tai suljetaan toiseen huoneeseen ja sitä en pidä millään muotoa järkevänä, jos koira ei ole vauvaa kohtaan aggressiivinen.

Joo, tämä henkilö jo kyseli, että kai me ollaan hankittu kaikenmaailman portteja yms., jotta koira ei pääse vauvan luokse!

Meidän koira on tosi kova pusuttelija, joten kyllä se varmasti ehtii/pääsee vauvaakin lipaisemaan.

 

[narikka83]

Hyviä neuvoja on tullu, anna koirien nuuskia vauva rauhassa. terve koira ei pahaa tee meillä on 5 koiraa, joista tosin 4on ulkona, kaikki on totutettu lapsiin. isot hirvikoirat on sulaa vahaa lasten kans =D sisäkoira väistää jos alkaa ahistaa, ei kuiten ole lasten kans hetkeäkään kahen. meitä peloteltiin kans että koira puree,raatelee,allergisoi, täynnä bakteereita, yms. laitoin toisesta korvasta sisään toisesta ulos. tieän yhen jokka laitto 6v sisäkoirana olleen ulko koiraksi ku vauva synty.. kiltimpää koiraa en ole tavannu mietä heillä oli, sääliksi kävi tämä koira!

 

[hessuhopo]

Meillä oli melkein 10 vuotias koira kun esikoinen syntyi joka oli tottunut nukkumaan meidän sängysssä. Mekin tuotiin sairaalasta ennen kotiutumista joku rätti jossa oli vauvan hajua koiralle haisteltavaksi. Annettiin koiran haistella vauvaa ja taisi tuo välillä pusujakin antaa sit kun kotiuduttiin eikä ongelmia ollut. Jotkut tuttavat olivat ehdottomasti sitä mieltä ettei koira olisi saanut enää sängyssä nukkua vauvan tultua mut minä olin sitä mieltä et nukkukoon vaan koska vanha koira kyseessä ja siihen oli tottunut. On meilläkin kuvia joissa esikoinen ja koiravanhus pötköttävät selät vastakkain sängyn päällä. Ainut "ongelma" oli sit vähän isompana kun lapsi rupesi itse syömään ja heilutteli esim leipäpalaa kädessään niin koira saatto ahneuksissaan siepata leipäpalasen kädestä ja siinä joskus saatto hampaat sattua sormeen.

 

[tinita]

Nyt alkaa mietittyttää itseäkin!
Vanhemmilla on Alaskan malamuutti narttu 5v joka ei tosiaan tiedä paikkaansa.. Koira on hemmoteltu pilalle muuttoni jälkeen. Mustasukkainen ku mikä ja tosi stressaantunut.. Esim. jos halaan jotakuta, niin koira tunkee väliin. Pussailusta alkaa haukkumaan ja hyppimään. Ei ole tottunut vauvoihin, eikä lapsiin. Pikku koirat näyttää ärsyttävän.
Olen yrittänyt saada perhettä ruotuun koira asiassa, mutta ei ne usko.. Vähän aikaa yrittää, mutta sitten taas alkaa se tavallinen hemmottelu ja koiran ehdoilla eläminen.
Nyt pelottaakin, että miten mä koiran tähän uuteen tulokkaaseen tutustutan.. On se kuitenkin arvaamaton ja pikkasen pelottaa, että se saattaa tassulla kokeilla ja raapasta vaikka silmään! Ja mua pelottaa, että koira ottaa vauvan "omakseen" eikä tahdo sitten muiden koskevan vauvaan!
Onko jotain vinkkejä millä koiraa saisi totuteltua tilanteeseen jo etukäteen?
Itse olen yrittänyt pitää leluja sylissä ja hyssytyllä niitä, jos vaikka koira sitten tajuaisi, että jos mun sylissä on jotain, niin sen pitää antaa olla siinä. Koira tajusi jutun juonen aika äkkiä alkuun kirputti palloa, mutta lopetti heti kun käskin. Mahtaakohan soveltua tollanen sitten oikean vauvan kanssa?

 

[poppaliina]

Meillä on mennyt tosi hyvin vaikka aluksi tietysti pelkäsin että mitenkähän käy. Kun esikoinen syntyi meillä oli nuori sekarotuinen narttukoira ja sitten kovapäinen kääpiöpinseriuros joka ei ollut koskaan tottunut lapsiin.
Mies vei toi sitten sairaalasta harson jossa oli mun hajuja sekä vauvan hajuja ja varmaan maitokin tuoksui... Eiköhän siinä vaiheessa koiratkin tajunneet että nyt on kyse jostain uudesta "pennusta" Ja kun tultiin sairaalasta ensin tuotiin koppa sängylle ja koirat oli toisessa huoneessa ja sitten mies päästi ne nuuhkimaan. Ja voi miten varovaisesti ja uteliaasti tuo höyrypää kääpiöpinseri kävi nuuhkimassa vauvaa. Siitä huomasi heti, että se tajusi olla varovainen. Narttukoira sekosi täysin vauvan ja maidon tuoksusta. Meni tekemään itselleen pesää, jonne kanteli pehmoleluja, valitti ja pyöri kuin mielenvikainen raukkaparka

Kääpiöpinseri halusi aina lähelle kun imetin. Huomiota koirat sai niinkuin ennenkin enkä koskaan ajanut koiria pois, kun vauvaa hoidettiin. Saivat siis seurata mitä tapahtuu. Tämä kääpiöpinseri rakastaa yli kaiken tuota meidän esikoistyttöä. Kun tyttö maiskuttelee suutaan, koira tuijottaa sitä ja kääntelee päätään hassusti. Ja maiskuttaa itsekin siinä Narttukoira ei niin välittänyt vauvasta, mutta kääpiöpinseri halusi olla mukana kaikessa. Varoi aina hyppäämästä päälle yms.