vauva tahtoo olla sylissä koko ajan

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja sanna
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
S

sanna

Vieras
Meillä tämmönen pieni ongelma että vauva tahtoo olla sylissä koko ajan, kun illalla pitäisi mennä nukkumaan niin vauva itkee 2-4 tuntia ja viihtyy olkapäällä ainoastaan, kun se on tissillä niin itkee ilmeisesti mahakipuansa, sitten kun se on nukahtanut tohon olkapäälle ja yrittää laittaa sänkyynsä niin vauvali herää samantien, lisäksi se ei suostu nukkumaan omassa sängyssä ainoastaan mun vieressä! vauva vasta 1kk.
Ja mistä johtuu sellainen että unissaan itkee hetken ja sit lopettaa?
 
Meillä ainakin kuului tuohon ikään toi itkeminen. Sanotaan, että vauvan toinen elinkuukausi on pahin itkukuukausi. Niin ainakin oli meillä. Itkee todennäköisesti unissaan sitä, kun univaihe muuttuu. Ihan normaalia.
 
Ensimmäiset kaksi-kolme kuukautta mekin kanniskeltiin vauvaa koko ajan ja nukuttaminen omaan sänkyyn oli työn takana. Aika paransi asian itsestään. Kyllä se siitä helpottaa..
 
Se on vauvan keino ilmaista itseään, tuo itku. Ei aina tarkoita että koskee johonkin tai nälkä tms.

Toiset itkee enemmän ku toiset, riippuu niin lapsen temperamentista. Tietty jos vaan itkee ja itkee ja itkee onhan se silloin selvää et kaikki ei voi olla hyvin. koliikki, korvatulehdus tms. Koitajaksella, kyllä se ajan kanssa... ei varmaan paljon lohduta mutta kuintekin ...
 
tutulta kuulostaa, paitsi että meillä ei nukuttu viereenkään eikä rinnalle. Kaikki keinot koitettiin, iltarutiinit autto ja aika, alko hoksaamaan että millon ""saa nukkua"" jne. Se oli sitä kantelua vaan, ja jos meinas vaan istahta ni huuto alko uudelleen. Loppu 2 kk iässä. Ja oppi nukkumaan omassa sängyssä. MEillä kyllä nukku sitten tyytyväisenä kun lopulta nukahti ja päivät oli suht tyytyväinen, siitä päättelin ettei kovin ""kipeä"" voinut olla. JOs päivälläkin känkkäränkkää, näytä korvia lääkärille.
 
meillä ihan sama juttu 5 viikkoisen vauvan kanssa. haluaa aina olla sylissä, ja jos ei pääse alkaa kova kitinä joka yltyy itkuksi. iltaisin pyrin kantamaan liinassa mahdollisimman paljon ja usein rauhottuu siinä ihan mukavasti. päivisin vaikeampi keksiä rauhoittelukeinoja kun ei jaksaisi jatkuvasti kantaakkaan...
 
Meillä tyttö 10 viikkoa ja vieläkin pitää kanniskella jos on väsynyt, mutta viihtyy virkeänä nyt jo lattialla ja sitterissä ja sylissä vaikka sylittäjä istuukin.

Meillä oli vielä 2 viikkoa takaperin kantelua pitkin asuntoa ja tyttö oli usein kiukkuinen. Joskus valvoi melkein 8 tuntia putkeen ja oli todella kiukkuinen. Huusi suoraa huutoa vaan väsymystään. Nyt kuitenkin jo asiat helpottuneet huomattavasti toivotaan että vielä helpottuisi lisää.

Huomasin silloin että rauhallinen puhe saattoi joskus auttaa ja se että kanniskeli tyttö silleen että neiti oli mahalleen eli kasvot laittiaan päin ja vartalo ja pää oli silleen käsivartta vasten ja toisen käden voi laittaa jalkojen välistä niin että kämmen on vauvan vatsaa vasten (siitä aattelin että ehkä neidillä oli vähän masukipeetäkin silloin kun tuommoinen kanniskelu auttoi)
 
Meijänki vaaveli oli tuollainen itkupilli sillon ihan pienenä. Nyt neiti JO reilu 4kk...
Alussa (0-2kk) neiti nukutettiin olkapäälle ja annettiin nukkua siinä ainaki 30min ja sit siirrettiin omaan pinnikseen. Sit joskus 2,5kk se oppikin jo itse nukahtamaan sänkyynsä. Mekin ajateltiin sillon et noinkohan tulee tavax toi olalle nukutus mut eipä vaan jääny.

Ja sit meil autto se et alettiin laittaa likka mahalleen nukkumaan =) Ja edelleen nukkuu pääsääntösesti aina masullaan. Välillä on poikkeuksia et ku ollaan vaunuil liikentees ni voi nukahtaa sinne seljälleen.

Voimia teille! Muistan ite et olin aika rikki sillon kans ja aattelin et mix me saatiin noin itkuinen vauva mut se tosiaan oli vaan sellanen vaihe mikä menee ohi. Ja nyt se jo tuntuu siltä ku siitä ois ikuisuus.

Ottakaa vaan ihan relax ja vaaveli sylkkään ja rauhotutte.
 

Yhteistyössä