Vauva syö rintaa vain tietyssä asennossa

[Kylki-imijä]

Toivon vinkkejä mikä auttaisi seuraavaa imetysongelmaan:

Esikoisemme syntyi marraskuussa nelikiloisena. Kokonsa ja sokeriseurannan takia hän sai lisämaitoa pullosta laitoksella ja vielä kotonakin, sillä maito nousi rintoihini vasta seitsemäntenä päivänä synnytyksen jälkeen. Poika vaati paljon enemmän maito kuin minulta tuli aluksi, joten jatkoimme lisämaidon antamista.

Imetys sujui aluksi hyvin. Noin neljän viikon iässä poika alkoi hylkiä ensi toista rintaa, sitten molempia. Jo rinnalle vieminen aiheutti hysteerisen itkun. Viikon päivät pumppasin maitoa pulloon, josta rintamaito kyllä maistui. Löysin sitten netistä vinkin, että kylki-imetys oli toiminut jollakin. Lisäksi otin tutin tueksi, jos itku tuli niin tutti suuhun ja rauhoituttuaan rinta pikaisesti tilalle. Näin sain rinnasta syömisen jälleen käyntiin. Ongelmana on vain se, että poika syö edelleen nyt kaksikuukautisena rintaa vain juuri herättyään, hieman unenpöpperössä ja ainoastaan kylkiasennossa. Jos poika on väsynyt tai liian nälkäinen, rinta ei edelleenkään kelpaa. Näin rintamaidon määrä ei ole päässyt lisääntymään pojan vaatimusten mukaisesti. Olen yrittänyt antaa ensin vähän pullosta ja sitten rintaa, mutta tämäkään ei toimi kuin joskus harvoin.

Olen yrittänyt kokeilla imetystä jälleen istualtaan, mutta se ei edelleenkään onnistu. Tämä johtaa siihen, että imettää voin vain kotona tai tutussa kyläpaikassa. Eli kylki-imetys ei oikein suju kahvilan vauvanhoitohuoneessa.

Toisaalta olen tyytyväinen, että rintamaitoa tulee edes sen verran että saan annettua lapselleni hyödyllisiä vasta-aineita jne. Jos jollakulla on kuitenkin hyviä vinkkejä imetyksen normalisoimiseksi, olisin todella kiitollinen. Maidon määrän voi kai edelleen saada lisimään jos vain tiheämpi imetys onnistuisi.

 

[kohtalotoveri]

Tämä kirjoitus on kuin suoraan mun kynästä! Ihan samat ongelmat on täällä tuota asento-ongelmaa myöten. Meilläkään ei suostuta muuta kuin makuulta ja parhaiten herätessä. Raivarti, lakkoilut, pumppaus ja maanittelu ovat kaikki meille tuttuja. Alusta asti imetys ollut tosiaan todella vaikeata. Nyt on 3 kuukautta täynnä ja alan pikkuhiljaa luopua. Aion tarjota rintaa aina kun kelpaa, mutta enää en enää "taistele" sen puolesta. Todennäköisesti siis imetys alkaa hiipua meillä. Yritän sen verran pitää vielä maidontuotantoa yllä imettämällä jonkun kerran päivässä ja pumppaamalla, että vauva saisi noin 4 kuukauteen asti rintamaitoa edes jonkin verran.

Mutta kysymykseen mitä asialle voisi tehdä, en siis valitettavasti osaa vastata

 

[mamma73]

Lisäksi otin tutin tueksi, jos itku tuli niin tutti suuhun ja rauhoituttuaan rinta pikaisesti tilalle. Näin sain rinnasta syömisen jälleen käyntiin. Ongelmana on vain se, että poika syö edelleen nyt kaksikuukautisena rintaa vain juuri herättyään, hieman unenpöpperössä ja ainoastaan kylkiasennossa. Jos poika on väsynyt tai liian nälkäinen, rinta ei edelleenkään kelpaa. Näin rintamaidon määrä ei ole päässyt lisääntymään pojan vaatimusten mukaisesti.

Meilläkin on juuri näin. Tyttömme söi rintaa aina 1,5 kuiseksi asti ihan hyvin, mutta jostain syystä alkoi rintalakkoilemaan. En tiedä oliko tuti tai suihkutissit häirinnyt syömistä. Puolitoista kuukautta meni vaihtelevalla menestyksellä. Kokeilin myös huijata tyttöä tutilla ja myös rintakumilla. Välillä se onnistui ja välillä ei. Sitten oli annettava lisää ruokaa pullosta, kun ei syömisestä tullut mitään. Aina yöllä ja unisena ei ollut ongelmaa. Kolmikuisena söi rintaa taas ihan ok, kunnes yövalvomiset verotti maidontuotantoa niin, että nyt tyttö syö rintaa puolet ajasta ja toisen puolen saa pullosta.

Olen huomannut, että jos rinnasta ei ala heti herumaan tyttö heittää pyyhkeen kehään eikä enää huoli rintaa. Samoin käy jos syömistä sattuu häiritsemään jokin ääni yms. joka keskeyttää syömisen. Sen jälkeen ei enää rinta maistu.

Ainoa keino mitä voisit vielä kokeilla on tuo rintakumi. Meillä tyttö selvästikin söi siitä mielummin kuin suihkuavasta rinnasta. Jossain vaiheessa sitten kokeilin ottaa rintakumin pois välistä ja tyttö ei huomannut mitään eroa. Rintakumihan ei ole mikään ratkaisu, mutta...kaikkea kai voi kokeilla.

Nyt alkaa meilläkin olla ratkaisun paikat lähellä, koska rintamaito ehtyy ehtymistään. Aion vielä yrittää muutamia viikkoja "tehostetusti" eli tyrkytän rintaa joka välissä (ettei ehdi liian nälkäiseksi) ja pumppaan jos ei rinta kelpaa. Neuvolasta sanoivat myös, että kannattaa kokeilla ihokontaktia syödessä. 2-3 kuukauden kieppeillä alkaa vauva olla aktiivisempi ja ihmettelee maailmaa, niin ettei syöminen kiinnosta. Silloin virikkeet pitää pistää minimiin (äänet ja kaikki katseltava, vaikka sitten pimeään huoneeseen).

Tässä muutama vinkki. Eivät kyllä ole hääppöisiä. Itsekin tässä samassa veneessä.
Tsemppiä!!

 

[Kylki-imijä]

En siis ole ongelmani kanssa yksin! Harmi vaan että Kohtalotoverilla ja Mamma73:lla on samoja ongelmia.

On se tuo vauvan sielunelämä ihmellistä! Olen yrittänyt pitää myös olosuhteet samoina, imetys samassa paikassa samassa asennossa, hämärä huone, vältän seurustelua jne. Yöllä tosiaan syö paremmin kuin päivällä meilläkin.

Olen myös miettinyt tuota rintakumia, ehkä kokeilen vielä sitä.

Pitää kyllä myöntää, että nuo imetyshetket eivät aina ole yhtä auvoisaa yhdessäoloa vauvan kanssa... No, välillä menee paremmin ja välillä huonommin, joten pitänee olla tyytyväinen tähänkin.

Kiitos tsempityksestä ja voimia myös teille kohtalotoverit! Lisää vinkkejä otetaan vastaan jos joku on päässyt taistelussa voiton puolelle!

 

[Jellybean*]

Kuulostaa jonkin sortin asentorajoittuneisuudelta. Se on sitä vauvojen käsittämätöntä sielunelämää. En nyt tähän hätään muista ohjeita siitä ylipääsemiseen, mutta surffaile imetys.fi -sivuille, siellä on hurjan paljon tietoa rintaraivareista ja muista imetysongelmista. Ja jos tuntuu ettei sieltä löydy apua, niin kysy maitolaituri -keskustelupalstalta.

Meillä rintaraivareita oli kuukauden iässä, eikä imetys onnistunut silloin muuten kuin unenpöpperössä, muulloin vaan huusi rinnalle. Ei auttanut muu, kuin syöttää sitten puoliunessa. Myös tiheä vaihto rinnalta toiselle auttoi meillä. Eli rinta suuhun ja heti kun huuto alkoi, vaihto toiselle rinnalle ja taas kun huuto muutaman imun jälkeen alkoi, niin taas vaihto. Lopulta vauva ilmeisesti aina kyllästyi ja alkoi imeä pelleilemättä. Meillä perimmäinen ongelma oli suihkutissit. Ja kun pitää mielessä, että vauva ei taatusti tapa itseään nälkään vaan jossain vaiheessa syö kyllä. Luulin myös, että huuto rinnalla ja rinnan hyljintä tarkoittavat sitä, ettei rinnasta tule tarpeeksi maitoa. Mutta juuri tuolta maitolaiturilta silloin luin, että nälkäinen vauva ei tuhlaa energiaa itkuun ja raivoamiseen, vaan roikkuu epätoivoisena rinnassa kuin takiainen. Itse kestin rintaraivarit huumorin voimalla, mutta jos olisi mennyt epätoivon puolelle, niin olisin vaan ottanut pullon ja syöttänyt korviketta. Mitäpä imetyksen kanssa taistelemaan, jos alkaa käydä jaksamisen päälle.

Kokeile siis sieltä imetystukilistan sivuilta, voisin vannoa että sieltä löytyy apua.

 

[Jellybean*]

http://imetystukilista.net/sivut/index.php?option=com_content&task=view&id=72&Itemid=117

Tässä on linkki. Kun selaa sivua alaspäin, niin siellä on asentorajoittuneisuus ja vinkkejä siihen.

 

[Kylki-imijä]

Kiitos Jellybean linkistä, oli oikein informatiiviset sivut. Pitää tutustua noihin vinkkeihin paremmalla ajalla.