Vauva putosi

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja Neuvokaa!
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
N

Neuvokaa!

Vieras
4kk vauva putosi äsken sängystä. Ei vielä ryömi, mutta jotenkin oli vengonnut itsensä parisängyn keskeltä reunalle, kun olin hetkeksi jättänyt ilmakylpemään ilman vaippaa muovin päälle. Sänky onneksi matala ja alla matto. Muksahdusta ei kuulunut, mutta kauhea huuto. Huusi muutaman minuutin, nyt on ihan iloisella tuulella. Ei karsasta, eikä ainakaan vielä oksenna (nyt mennyt kohta puoli tuntia).

Paniikki iski päälle ja hirveä syyllisyys, eli syyttelykommentteja en nyt kaipaa, vaan neuvoja. Meidän neuvola on lomalla, joten sinne ei voi soittaa. Toki voisi soittaa johonkin ensiapuun, mutta kun vauva tuntuu ihan normaalilta, niin ajattelin yrittää ensin täältä. Onko joku saanut ohjeita tällaiseen tilanteeseen? Sen tiedän, että karsastus ja oksentelu on aivotärähdyksen merkkejä.

Miten kauan pitää seurata? Pitääkö ensi yönä herätellä? Päikkäreitä poika ei nuku kuin pieniä ptäkiä kerrallaan, eli niiltä tuskin herätellä tarvii, mutta se yö. Eli jos nyt seuraavat kuusi tuntia on ihan normaali (sitten menee yöunille), niin pitääkö vielä yöllä olla huolissaan? Riittääkö, että kuuntelee hengitystä, vai pitääkö kokeilla, herääkö poika? Nukkuu normaalisti noin klo 20 -> 01-03, sitten noin kolmen tunnin pätkän ja lopuksi vielä tunnin-pari.

En tosiaan ymmärrä, miten pääsi liikkumaan noin pitkän välin (melkein metrin), mutta eihän se mikään puolustus ole, minun vika yhtä kaikki. Mutta toimintaohjeita kaipaan.
 
Katsastele rauhassa tuleeko mitään oireita, oksentelua tms.
Voithan vaikka terveyskeskuksen neuvontaan/ajanvaraukseen soittaa ja kysyä, ihan vaikka mielenrauhasi takia.
Jos päivällä ei mitään erikoista ole ja vauva vaikuttaa ihan omalta itseltään, niin en ehkä herättelisi yöllä.

Meillä 1 vuotias putosi omasta sängystä perjantai-iltana. Pistin hänet sänkyyn (siis ihan häkkisänkyyn) ja toivottelin hyvät yöt. Menin toiseen huoneeseen ja hetken päästä kuului "kops" ja kamala itku. Oli pieni kiivennyt laidan yli ja suht korkeelta näin ollen putosi. Hetken itki, kävi kävelemässä olohuoneessa, joi lisää maitoa ja nukahti. Kun juuri nukkumaan oli menossa kun putosi, niin tavallista useemmin kävin häntä kurkkimassa ja silittelemässä. Aamulla oli niin pirteä ja reipas hymysuu niinkuin aina!
 
Meillä putosi poika sängystä (jenkki, eli korkea) saman ikäisenä. Soitin neuvolaan ja sieltä lohdutti että varmaan lähes jokainen vauva tippuu vanhempien sängystä jossain vaiheessa.:)
Seuraile nyt päiväsaikaan jos on normaali niin ei tarvi yöllä herätellä tai lääkäriin lähteä kuskaamaan. Kyllä aivotärähdyksen oireet tulee aika nopeasti esiin oksenteluna, velttoutena, uneliaisuutena...

En usko että tarvii yhtään huolehtia!! Itse säikähdit varmasti enempi kuin vauva:)
 
Kiitoksia vastauksista, en nyt ole ainakaan vielä mihinkään soittanut, kun normaalisti on naureskellut, kiukutellut, syönyt, nukkunut, leikkinyt, kakannut...

Näyttää ruvenneen kieriskelemään ja mönkimään nyt yhtäkkiä enemmän kuin ennen, sillä varmaan pääsi putoamaan.

Seuraillaan edelleen, täytyy sitten illemmalla soittaa, jos siltä näyttää. Lisääkin kokemuksia saa kertoa.
 
Mun poika oli varmaan kolmen viikon ikäinen kun putosi sohvalta mun sylistä. Sillä oli hirveät vatsavaivat ja itki paljon öisin ja päivisin. Olin sohvalla klo 4 yöllä hyssyttelemässä häntä, jotta isää saa nukuttua. Olin itsekin älyttömän väsynyt. Sitten lapsi oli nukahtanut ja minä myös. Heräsin kun kuului kops ja hirveä itku. Pelästyin ihan hirveesti! En uskaltunut soittaa mihinkään muualle paitsi äidilleni (kätilö). Hän sanoi, ettei ole huolta jos muuten vaikuttaa normaalilta. Vaikuttaa edelleen normaalilta pojalta vaikka ikää jo 1v2kk. Onneksi selvisin säikähdyksellä!!
 
sama homma,itsekin kirjoitin silloin aiheesta..vastauksista osa oli että mitäs nukutat sängyssä,tms..ja osa viesteistä sensuroitiinkin.Eli just ryömimään oppinut vaavi moksahti sängystä kun otin viekkuun aamulla kellimään ja itse nukahdin :(.Kyllä siinä tilanteessa taitaa ainä äiti säikähtää enemmän kuin vauva itse ja yleistähän tämä on ja harvemmin siitä mitään seuraa.
 
Poika putosi karjuessaan ja kiemurrellessaan isänsä sylistä lattialle jonain väsyhuuruisena yönä ollessaan noin viisikuinen. Siis korkealta kasvot edellä pelkälle matolle. Kamala säikähdys :( Huusi mutta rauhottui nopeasti syliin. Soitin Lastenklinikan päivystykseen, siellä kehottivat yön ajan tarkkailemaan unta (ettei ole tajuton) ja ettei päässä näy mitään turvotusta, ettei oksentele tai ole muuten omituinen.

Yö meni hyvin, silti seuraavana aamuna vein heti lääkärille. Selvittiin ihme kyllä ihan säikähdyksellä, pienen pieni mustelma tuli poskipäähän ja siinä kaikki. Ei vaikuttanut edes kipeältä episodin jälkeen.

Pahinta vaan oli, että isä sai asian jotenkin käännettyä minun syykseni ja hirveän huudon ja riidan aikaan (siis huusi mulle). Säikähti kai niin kovin, mutta tosi lapsellinen temppu.
 
Poika putosi sängystä mahalleen ollessaan kuuden kuukauden ikäinen. Isä käänsi hetkeksi selän ottaessaan bodyn takanaan olleelta tasolta, ja silloin poika putosi, jotenkin oli mönkinyt hetkessä keskeltä sänkyä laidalle. Kovasti kyllä säikähdytti, niin miestä kuin minuakin, poika vain huusi hetken ja oli jälleen normaali. Ei käytetty lääkärissä tai missään, seurailtiin vointia ja mitään ei tullut.

Joku viisaasti sanoi, että kai sen täytyy kerran pudota sängystä, ennenkuin todella tajuaa että ei auta jättää edes sekunniksi vahtimatta! Ja varmaan melkein jokainen vauva tippuu jossain vaiheessa, kuten täällä todettukin.
 
Ajattelin kirjoitella vielä tänne, mitä ohjeita sain, jos joku muu sattuu olemaan samassa tilanteessa (toivottavasti ei).

Eli kiitos vaan kovasti vertaistuesta, se rauhoitti mieltä. Vauva oli ihan normaali eilen, mutta alkoi sitten illalla puklailla tosi paljon. On muutenkin tosi vaihteleva puklailija, ja tuo oli ihan normaalin rajoissa, mutta soitin varuilta sitten ensiapuun. Käskivät herätellä vauvaa pari kertaa alkuyöstä ja tulla paikalle, jos jotain outoa ilmaantuu.

No, en kyllä ihan hereille asti vauvaa tökkinyt, mutta kaiken yötä aina välillä silittelin, että näen, alkaako poika kääntyillä unissaan, kuten normaalisti tekee, jos kosketaan. Ja normaalistihan tuo mönki ja oli aamulla oikein aurinkoinen. Mua kyllä väsyttää, kun heräilin jatkuvasti yöllä ja näin kaiken maailman painajaisunia, joissa milloin mikäkin uhka vainosi vauvaa :) Mutta nyt siis tuntuisi olevan onneksi kaikki kunnossa.
 

Similar threads

Yhteistyössä