Vauva puree tisua

[Nala :)]

Eli onkohan jollain ideoita kuinka toimia puolivuotiaan vauvan kanssa, joka puree tisua? Hampaita on ne komeat kaksi alarivistössä ja nyt niille on siis keksitty kyseenalaista käyttöä. Poika siis syö sen "ahmimishetken" ihan innolla mutta kun alkaa ns. "hellyttelytisuttelu" iskee hän jossain vaiheessa purukalustonsa nänniin kiinni. Ja sehän sattuu aivan sairaasti. Nyt on jo rinnanpäät niin hellänä, että imetyksen aloittaminen kirpasee. Vähän oon jo alkanut pelätä koko hetkeä...

Tähän asti olen sinnikkäästi yrittänyt antaa "tissutella" lopuksi mutta puremisen jälkeen olen laittanut tisun piiloon. Mutta eihän tuon ikäinen varmasti yhdistä näitä millään tavalla... Kertokaahan saman kokeneet, että meneekö tapa ohi vai onko hellyttelyt auttamattomasti ohitse? Poika on ollut todellinen tisuaddikti ja tietenkin rinnalla olo on siis liittynyt kaikkiin hetkiin (rauhottuminen, nukahtaminen, ym.). Tuntuu julmalta, jos tämä nyt tähän lopahtaa. Tuo on meidän viimenen vauva nimittäin...

 

[nökkis]

Tissi heti pois suusta jos vauva alkaa sillä leikkimään. Kun huomaat, että vauva on tullut kylläiseksi niin ruokailuhan on silloin ohitse ja lapsi pois rinnalta. Ei ne vauvat tyhmiä ole, kyllä ne tajuaa kun niitä kieltää, tosi siihen voi hetki mennä ennen kuin ymmärtää. Meillä tyttö (10kk) on vasta nyt muutaman kerran puraissut ja tosiaankin kiljaisen kivusta ja sanon tiukasti ei, ja tissi pois jos tilanne jatkuu. Luulen kyllä, että nuo puraisut on tulleet tahattomasti kun näykkää silloin tällöin. Pääosin kuitenkin syö ja kun vatsa on täynnä niin avaa suunsa ja hakeutuu itse rinnalta pois.

Jos rinnanpääsi on nyt kuitenkin niin arat tuosta puremisesta niin kokeile hetken aikaa rintakumia.

 

[Mammuli-*//]

Huh, tuo hampaidentuloaika on vissiin ainoa aika jota en kaipaile!

Meillä meni tuo pureminen ohi viikossa juuri sillä että kiljaisin lujasti (eipä siinä oikeen voinutkaan olla kiljaisemati) hampaat tuntiessani. Eihän se taaperokaan ymmärrä että se sattuu, juuri kun on vasta hampaat saanut.
Pian pikkuinen oppii että hampaat=pelästyy kiljaisua.
Voimia ja kärsivällisyyttä, kyllä se menee ohi!

 

[:))]

Meillä oli tuossa iässä myös puremista. Olin jo epätoivoinen ja mietin, onko pakko lopettaa tissittely kokonaan. Onneksi en lopettanut. Noita puremiskausia oli pari-kolme ja kestivät usein juuri tuon n. viikon. Kielsin vauvaa puremasta ja laitoin tissin piiloon. Pureminen jäi sitten aina pian pois. Imetin 1,1 vuotiaaksi asti, kunnes lasta ei enää oikein tisuttelu kiinnostanut, eikä siinä enää kauan edes viihtynyt. Loppui vähän kuin itsestään. Mutta jatka imetystä samalla lailla kuin ennen, mutta heti kun puree niin kielto ja tisut piiloon. Kyllä se siitä...tiedän kyllä tuon tunteen, kun pelkää puremista aivan vatsa jäykkänä....se sattuu kyllä ja kovaa.

 

[ellieni]

Samaa kuin edelliset: kielto ja tissi piiloon. Äkkiä vauva oppii että pureminen ei kannata kun siitä ei seuraa mitään kivaa.

Kyllä se ohi menee.

 

[Nala :)]

Tänään on sitten jatkettu tota tissi piiloon -meininkiä. Meillä pojalta vaan irtoon äitin kiljasusta hirvee hymy, joten en tiedä, onko sillä juuri ainakaan ehkäsevää vaikutusta . Oon opetellu ennakoimaan näitä puremishetkiä ja siten tänään säästynyt isommilta ruhjeilta. Mutta pääasia on, että vaihe on todennäkösesti ohimenevä. Kiitos rohkasevista kommenteista. Koitetaan jatkaa tisuttelua edelleen...Niin ja siis ennen en tähän ilmiöön ollut törmännyt sillä esikoiselle tuli hampaita vasta tisukauden jälkeen. Onneksi, sanoisin näin jälkiviisaana .