Vauva omaksi iloksi(ei synkkämielisille)

Onko muita täällä samankaltaista oisi kiva löytää juttukaveri.Elikkä 2 isomman lapsen eronnut äiti vielä "vanhoilla " päivillään teki yksin vauvan iltatähdeksi ,eli ei isää ole kuvioissa.Mutta nautin yksinhuoltajuudesta ja kaikista lapsistani.Onko muita äitejä kaltaisijani :flower: :flower: <br><br>

 

Toivottavasti ei kaltaisiasi äitejä löydy montaa (vaikka valitettavasti löytyy). TEIT VAUVAN OMAKSI ILOKSESI!!! HUH HUH

Ensinnäkään lapsia ei tehdä, vaan niitä saadaan! Ja toiseksi, luulisi sinun yksinhuoltajana tajuavan ettet pysty millään olemaan lapsillesi sekä isä että äiti. Vai oletko joku superihminen? Sitten hankkiudut tietoisesti raskaaksi, ilman aikomustakaan tarjota lapsellesi isää. Etkö ole lukenut tutkimuksista miten tärkeä isän merkitys on lapsille.

Nyt katsoisin sinuna tarkkaan peiliin ja miettisin, miten vältät siirtämästä omaa itsekkyyttäsi lapsiisi!!

 

huh vaan itsellesi.Parempi 1 hyvä vanhempi kuin toinen h uono siinä.

 

On eri asia tehdä ko asiassa tietoisesti itsekäs ratkaisu!

 

Vielä....vaikket selvästikään näe toiminnassasi mitään kyseenalaistettavaa, niin miten tässä viimeisessä "vauvan teossasi" tiedät isän huonoksi, kun et antanut hänelle tilaisuutta näyttää isällisyyttään vai valitsitko tietoisesti "huonon isän". Tiedoksesi: en todellakaan ole synkkämielinen, vaan kyllästynyt kaltaiseesi itsekkyyteen viattomien kustannuksella.

 

Minähän sen tiedän paremmin kuin sinä lapseni isän Jos isä käyttää amfetamiinia ym ei varmasti kannata lapsen takia jäädä paljon ihmettelemään millainen hän ajan kanssa on.Mutta puolustele sinä vain sieltä nimettömänä

 

En minä ole puolustellut, sen olet tehnyt sinä.

Totta totisesti on järkevää lasten kannalta pysyä kaukana tällaisesta isästä! Mutta syytä olisi ollut ajatella tietoista lapsen "hankkimista" tällaisen isäehdokkaan kanssa. Vai etkö silloin ollut asiasta tietoinen? Annoit ymmärtää, että halusit lapsen joka tapauksessa "isästä viis".

Jos harmaa nimimerkkini sinua niin hämää, niin tiedoksesi, etten sinuakaan tunne mustan nimimerkkisi takaa yhtään sen enempää.

Mutta jos asia niin sinua hämää, niin olen saman ikäinen, 4 lapsen äiti. Lapseni olen saanut (ja heillä on isä).

 

Onneksi olkoon vauvasta ja ihanasta elosta. Hullua, että jos sinut olisi jätetty yksin odottaessasi tai pian syntymän jälkeen olisit "oikea" ihminen ja ymmärtäisit elämästä jotain. Mutta kun yksin uskalsit tehdä ratkaisun ja kannat sen seuraukset edelleenkin yksin niin johan löytyy jokin kireäpipoinen arvostelemaan. Ja tosiaankin ei vauvoja tehdä, ne saadaan, jos tuuri käy. Kyllä täällä on monta ihmistä jotka on tehnyt vuosia vauvaa. Nauti onnestasi.

 

Onko se kireäpipoisuutta jos perää lasten oikeuksia molempiin vanhempiinsa kyseenalaistamalla aikuisten itsekkyyttä "tehdä lapsi tieten tahtoen yksin"? On eri asia miten elämä kuljettaa. Aina ei parisuhde toimi ja ero saattaa olla parempi vaihtoehto kuin suhde joka ei toimi.

Jep jep onnea ap:lle ja jaksamista! Sitä me vanhemmat tarvitsemme, jotta jaksamme hoitaa nämä lapset jotka olemme tänne SAANEET

 

Onnea vauvasta! :flower: Tervetuloa mukaan mukavaan seuraamme! =)

 

Minun ratkaisu oli sama, eli tein lapsen itselleni. En voinut saada lapsia kuin hyvällä onnella ja hoidoilla koeputkihedelmöityksellä. Endometrioosi todella paha ja etenevä. Olin juuri eronnut miehestä, jonka kanssa ei lasta onnistuttu saamaan hoidoista huolimatta. Meni puoli vuotta erosta ja lääkärit kertoivat, että ei ole kauaa aikaa hankkia biologisesti omia lapsia, sellainen on munasarjojen tilanne. En todella jäänyt epäröimään, totta kai punnitsin asioita monelta kantilta, ja jatkoin yksin hoitoja. Sitten tärppäsi ja lääkärin puheet toteutuivat eli raskausaikana munasarjat jouduttiin poistamaan. Lapsi oli todellinen lahja.
Elämäni tärkein ja rakkain asia on nyt 4-vuotias poikani. Miehen mallin antaa maailman paras vaari, eno ja kummisetä. Nyt myös 2 vuotta kestänyt tasapainoinen suhde hyvän miehen kanssa.
Tästä asiasta voisin kirjoittaa romaanin.. mutta jätetään nyt tähän. Se täytyy vielä mainita, ettei munasoluja pystytä vielä nykytekniikalla pakastamaan vaan niistä on "tehtävä" alkioita.. Muutenhan olisin tavallaan saanut lisäaikaa antaakseni lapselle oman isän.
On tullut kauhean jyrkkää kommenttia sinulle, mutta pääasia, että on itse onnellinen ja antaa lapselle hyvän ja tasapainoisen elämän.

 

meillä kyllä lapsi ihan sanan mukaisesti tehtiin (lap.hoidot) ja lopulta saatiin. Ilman tuota tekemistä olisi jäänyt saamatta, että näin.
Onnea sinulle!!

 

Oma tilanne ei ole sama, mutta minä olen yh-äidin kanssa kasvanut koko ikäni. Nyt täysin tervejärkinen kolmevitonen, äiti itsekin

Onnea vaan vauvasta :flower: :heart:

 

Kyllä olisivat vähissä lapselle tarpeeksi hyvät perheet, jos asioita ruvettaisiin putkiaivoilla tarkastelemaan. Lapselle on käsittääkseni pääasia, että hänen elämässään on ihmisiä, jotka häntä rakastaa ja joihin hän voi turvata kaikissa elämän tilanteissa. Siinä ei kysellä, onko kyseessä yh-äiti tai isä, tai sateenkaari- tai ydinperhe. Mikään näistä ei lähtökohtaisesti takaa onnellista lapsuutta, mutta ei onnetontakaan.

Alkuperäinen kirjoittaja! Ihanaa, että olet onnellinen ja nautit lapsistasi! Kaikkea hyvää teille!!!

 

\

En minä ole puolustellut, sen olet tehnyt sinä.

Totta totisesti on järkevää lasten kannalta pysyä kaukana tällaisesta isästä! Mutta syytä olisi ollut ajatella tietoista lapsen "hankkimista" tällaisen isäehdokkaan kanssa. Vai etkö silloin ollut asiasta tietoinen? Annoit ymmärtää, että halusit lapsen joka tapauksessa "isästä viis".

Jos harmaa nimimerkkini sinua niin hämää, niin tiedoksesi, etten sinuakaan tunne mustan nimimerkkisi takaa yhtään sen enempää.

Mutta jos asia niin sinua hämää, niin olen saman ikäinen, 4 lapsen äiti. Lapseni olen saanut (ja heillä on isä).

Jokaisella lapsella on isä.Isättömiä ei ole.
Parempi edes yksi rakastava vanhempi kuin ei yhtään.Ei kannattaisi niin rankalla kädellä arvostella,kun ei tiedä mitä elämä tuo omalle kohdalle.
Ero ja lasten isä päättääkin ettei ole sen arvoista että lapsistaan kiinnostunut olisi.Taikka äiti päättää jättää kaiken taakseen.

 

Nimenomaan omaksi iloksihan se vauva pitää tehdä! En tajua, kun jotku tekee lapsia ihan vaan sen vuoksi, että niitä kuuluu tehdä tietyn ikäisenä. Koskaan ei voi tietää, milloin parisuhde pettää, joten itse sitä on siitä vauvastaan vastuussa loppu elämänsä.

Ystäväni teki rohkean teon ja adoptoi ulkomailta lapsen, kun perheen halusi ja sopivaa miestä ei ollut näköpiirissä. Voiko joku väittää että se oli jotenkin itsekäs teko? Luulenpa että sekä lapsi että äiti saivat tärkeän muutoksen elämäänsä!

Siksi sanoisinkin että adoptoikaa mieluummin kuin alistukaa vuosien hormoonihoitoihin. Ensinnäkin hoidot ovat luonnottomia ja toiseksi maailmassa on niin kamalasti rakkautta tarvitsevia lapsia, jotka elävät huonoissa olosuhteissa. (Tiukkapipoiset voisivat mennä nyt itseensä ja miettiä ovatko mieluummin rasisteja vai hormoonihiiriä!)

 

onnea ja iloa jatkossakin teille :flower:

Minun lapseni ovat 9 v ja 1 v. Ja minäkin olen tosi onnellinen kun sain vielä tuon 'vaavin', vaikka luulin pitkään että lapsiluku jää yhteen. Minulla on kyllä sama mies jo yli kymmenettä vuotta vaikka välillä ollaan asuttu 'osittain erillään'.

 

Joku tuossa neuvoi adoptoimaan mieluummin kuin -alistumaan- hoitoihin ja että ne ovat luonnottomia.. Se on tietysti yksi mielipide, mutta henk.koht. minulla ainakin oli tarve kokea itse raskaus konkreettisesti, kantaa lapsi sisälläni, kokea synnytys ja saada biologisesti oma lapsi, imettää häntä jne. Hoidot ovat mielestäni avuksi niille, jotka tarvitsevat lääketieteen apua saattamaan nainen raskaaksi, luontoäidin tueksi. Ei se ole alistumista, päinvastoin.
Adoptointi on myös hyvä asia, mutta jotenkin käsitykseni on, että ennen adoptointiprosessia on yleensä kaikin keinoin yritetty omaa lasta ilman tulosta. Nämä asiat ovat hyvin eettisiä kysymyksiä, joista ei voi oikein kinata. Näkemyksiä on monia..

 

:flower:
ONNEEEEEEEEEE!
Kyllä itsekin olen ajatellut tehdä(joku repii taas pelihousunsa tuosta sanasta)
vielä lapsen. Olen reilu 30:nen yh äiti, joten eipä sitä aikaa enää kymmeniä vuosia ole lastensaantiin.
Olen samoilla linjoilla tuosta isäasiasta........ parempi hyvä äiti ainoana vanhempana, kuin joku "isä" joka vähät välittää lapsestaan ja on vain nimellisesti isä. Nautitaan elämästä ja lapsistamme! :wave: =)

 

\

Onko se kireäpipoisuutta jos perää lasten oikeuksia molempiin vanhempiinsa kyseenalaistamalla aikuisten itsekkyyttä "tehdä lapsi tieten tahtoen yksin"? On eri asia miten elämä kuljettaa. Aina ei parisuhde toimi ja ero saattaa olla parempi vaihtoehto kuin suhde joka ei toimi.

Kirjoitit: "On eri asia miten elämä kuljettaa. Aina ei parisuhde toimi ja ero saattaa olla parempi vaihtoehto kuin suhde joka ei toimi."

Sekö ei ole elämän kuljettamista, jos sopivaa kumppania ei löydy? Miksi naisen, joka ei löydä itselleen sopivaa miestä, pitäisi luopua haaveestaan saada lapsia? Vai olisiko parempi ottaa väkisin joku mies kumppaniksi ja erota sitten myöhemmin, kun suhde ei toimikaan... Aivan älytöntä.

Onnea ap:lle lapsen johdosta.

 

Tulimpa kurkkaa tänne ja ilokseni huomasin että täällähän on käyty keskustelua. Itse olin poissa alkuvaikeuksien jälkeen. Niin se pappikin meille ristiäisissä sano että kunhan lapsella on rakastavia ihmisiä tässä lähipiirissä se riittää. Mutta elämä jatkuu ja pikkuinen tuossa vieressä tuhisee omia uniaan,mistä lie näkekään mutta suloiselta ja onnelliselta näyttää.Voi tätä rakkauden määrää :hug: