Vauva masussa ja ero mielessä....

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja vieras
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
Alkuperäinen kirjoittaja mie:
Taitavat olla jotain sosiaalitoimiston vakiasiakkaita. Ei käytetä ehkäisyä, vaikka erosta puhuttu vuosikausia, tehdään lapsia ihmisen kanssa, josta ei edes kunnolla välitetä... huh huh.

Tästä tuli ihan hymy mulla huuleen, kuules, se vaan on joskus niin, että suutarin lapsellakaan ei oo niitä kenkiä. Mun ammatti nimittäin liippaa melko läheltä tuota sosiaalitoimistoa, asiakkaita itse ei todellakaan olla, mutta ymmärrän, että sieltä saa tarvittaessa apua, jos asiat niikseen menis.

 
Alkuperäinen kirjoittaja pata akka:
En mä sua tuon takia hulluks sanois.
Mä pakkasin tavarat ja jätin exän kun kuopus oli 4kk.
Meidän suhde oli jo jonkun aikaa ollut "hakoteillä", mutta silti halusimme kolmannen lapsen.

:hug: sulle ja teet just niinku susta itsestä parhaalta tuntuu.

Itse teet päätöksesi ja valintasi oman ja lastesi elämän suhteen, ja jos ero paras vaihtoehto, niin sitten se vaan on niin. Mitä siihen muiden kotkotuksia enää tarvitsee, sinä sitä elämääsi elät, ei kukaan muu. :)


Kiitos sinulle ja ihanaa kuulla, että joku on tästäkin selvinnyt.
 
[quote="ap]Joo, eikös vaan oo kinkkinen juttu!! :-/ Jos yhteiselämä meillä aikuisilla ei onnistu, niin PAKKOHAN sitten toisen on asua eri osoitteessa! Muutos ei varmasti ole siinä mielessä hyvä lapsille, mutta ei varmasti heidän ole hyvä kuulla sitäkään kuin isä noituu ja haukkuu muita, vai ?
Eli tässä on nyt kaksi "pahaa" vastakkain ja kumpi niistä nyt sitten ois se "pienempi paha"???[/quote]

No niin. Olet tehnyt lapsia huonoon liittoon. Sen seurauksena lapsilla on nyt kaksi huonoa vaihtoehtoa.
 
Nyt miehenikin jonkin verran "avaantui" minulle kun kerroin,että olen erittäin väsynyt tähän tilanteeseemme ja etten yksin jaksa parisuhdettamme hoitaa. Kerroin myös, että arvostukseni häntä kohtaan on laskenut vastoinkäymisiemme myötä.
Hän itse kertoi myös, että ei tunne arvostusta minua kohtaan ( mitäköhän lie olen tehnyt _niin_ väärin??!!) itse annoin anteeksi hänen kovan juomisen kauden ja tästä seuranneen työrkeän rattijuopumuksenkin, silloinkin hoidin käytännössä katsoen lapset yksin, eihän juopuneesta puolisosta paljoa apua ole. Jouduimmepa vielä lähtemään kotoa häntä pakoon kun alkoi riehumaan. Ehkä nämäkin seikat ovat saaneet minut todella ajattelemaan sitä eroa ja pois muuttoa lasten kanssa.
 
Alkuperäinen kirjoittaja Cassy:
[quote="ap]Joo, eikös vaan oo kinkkinen juttu!! :-/ Jos yhteiselämä meillä aikuisilla ei onnistu, niin PAKKOHAN sitten toisen on asua eri osoitteessa! Muutos ei varmasti ole siinä mielessä hyvä lapsille, mutta ei varmasti heidän ole hyvä kuulla sitäkään kuin isä noituu ja haukkuu muita, vai ?
Eli tässä on nyt kaksi "pahaa" vastakkain ja kumpi niistä nyt sitten ois se "pienempi paha"???

No niin. Olet tehnyt lapsia huonoon liittoon. Sen seurauksena lapsilla on nyt kaksi huonoa vaihtoehtoa.[/quote]
Mitenköhän kommenttisi auttaa? Lapset on jo tehty ja turha sitä on enää ketään syyllistää. On hyvä jos olet omassa elämässäsi pelannut kaiken täydellisesti. kaikilta se ei vaan aina onnistu
:/
 
Alkuperäinen kirjoittaja Viiviliinan sisko:
Alkuperäinen kirjoittaja Cassy:
[quote="ap]Joo, eikös vaan oo kinkkinen juttu!! :-/ Jos yhteiselämä meillä aikuisilla ei onnistu, niin PAKKOHAN sitten toisen on asua eri osoitteessa! Muutos ei varmasti ole siinä mielessä hyvä lapsille, mutta ei varmasti heidän ole hyvä kuulla sitäkään kuin isä noituu ja haukkuu muita, vai ?
Eli tässä on nyt kaksi "pahaa" vastakkain ja kumpi niistä nyt sitten ois se "pienempi paha"???

No niin. Olet tehnyt lapsia huonoon liittoon. Sen seurauksena lapsilla on nyt kaksi huonoa vaihtoehtoa.
Mitenköhän kommenttisi auttaa? Lapset on jo tehty ja turha sitä on enää ketään syyllistää. On hyvä jos olet omassa elämässäsi pelannut kaiken täydellisesti. kaikilta se ei vaan aina onnistu
:/ [/quote]

Kiitos myötätunnosta. Ei toki meillä siihenaikaan ku avioliittoon astuttiin tämmöistä tämä elämä ollut! Ja jos olisin tulevasta tiennyt (kukapa sitä osaisi tarkkaan ennustaakkaan) niin en varmasti olisi tämmöiseen alkanut! Mies kuitenkin vaikutti tasapainoiselta ihmiseltä. Nyt tiedän, että hän on omaa äitiäänkin haukkunut ja kironnut sielläkin asuessaan paljon. Tosin anoppi ei myöskään tätä ole hyväksynyt, mutta miten toisen ihmisen suuta voi mennä tukkimaan??!! Ja tuo arvostus on sellainen asia, että jos sitä ei oo niin miten ihmeessä sen voisi sitten saada? Ajattelin, että sillä saisin liittoa korjattua kun anannan hänen tekemät ísot virheet anteeksi ja koitan hoitaa nämä lapset hyvin, mutta ei....

 
Alkuperäinen kirjoittaja ap.:
Alkuperäinen kirjoittaja Viiviliinan sisko:
Alkuperäinen kirjoittaja Cassy:
[quote="ap]Joo, eikös vaan oo kinkkinen juttu!! :-/ Jos yhteiselämä meillä aikuisilla ei onnistu, niin PAKKOHAN sitten toisen on asua eri osoitteessa! Muutos ei varmasti ole siinä mielessä hyvä lapsille, mutta ei varmasti heidän ole hyvä kuulla sitäkään kuin isä noituu ja haukkuu muita, vai ?
Eli tässä on nyt kaksi "pahaa" vastakkain ja kumpi niistä nyt sitten ois se "pienempi paha"???

No niin. Olet tehnyt lapsia huonoon liittoon. Sen seurauksena lapsilla on nyt kaksi huonoa vaihtoehtoa.
Mitenköhän kommenttisi auttaa? Lapset on jo tehty ja turha sitä on enää ketään syyllistää. On hyvä jos olet omassa elämässäsi pelannut kaiken täydellisesti. kaikilta se ei vaan aina onnistu
:/

Kiitos myötätunnosta. Ei toki meillä siihenaikaan ku avioliittoon astuttiin tämmöistä tämä elämä ollut! Ja jos olisin tulevasta tiennyt (kukapa sitä osaisi tarkkaan ennustaakkaan) niin en varmasti olisi tämmöiseen alkanut! Mies kuitenkin vaikutti tasapainoiselta ihmiseltä. Nyt tiedän, että hän on omaa äitiäänkin haukkunut ja kironnut sielläkin asuessaan paljon. Tosin anoppi ei myöskään tätä ole hyväksynyt, mutta miten toisen ihmisen suuta voi mennä tukkimaan??!! Ja tuo arvostus on sellainen asia, että jos sitä ei oo niin miten ihmeessä sen voisi sitten saada? Ajattelin, että sillä saisin liittoa korjattua kun anannan hänen tekemät ísot virheet anteeksi ja koitan hoitaa nämä lapset hyvin, mutta ei....

[/quote]Ei kukaan voi tulevasta tietääkkään. Toi arvostus kysymys on todella vaikea. Sellanen ihminen keneltä se "puuttuu" voisin kuvitella,että jollain isolla "kolautuksella" voisi sitä hieman saada.
Olipas sekavasti selitetty

:/
 

Yhteistyössä