V
vierailija
Vieras
Pupuleikkejä vai oikeaa apua työn etsimiseen? Kuntouttava työtoiminta ihmetyttää työttömiä
Keskiviikko 12.4.2017 klo 07.33 (päivitetty klo 10.45)
Kuntouttava työtoiminnan tarkoituksena on auttaa ihmistä työllistymään, mutta moni työtön kokee sen nöyryyttävänä ja jopa ahdistavana.
Kun kuntouttava työtoiminta on suunniteltu hyvin, se vie asiakasta eteenpäin koti työtä tai koulutuspaikkaa. Kuvassa Veikko Honkanen korjaamassa polkupyörää Tampereen Työttömien pyöräpajalla. (ILKKA LAITINEN)
(JENNI GÄSTGIVAR)">
Kuntouttavaa työtoimintaa arvostelleet pitävät erityisen ällöttävinä erilaisia leikkejä. Esimerkiksi Pupu-leikkiin liittyy niin pehmolelun kuin toisen kurssialisenkin pussailua. (Kuvituskuva) (JENNI GÄSTGIVAR)
(RAINE LEHTORANTA)">
Moni kuntouttavaan työtoimintaan osallistunut on kokenut ahdistavina ja turhauttavina erilaiset tutusmisleikit, joiden aikana on tarvinnut koskettaa vierasta ihmistä. (Kuvituskuva) (RAINE LEHTORANTA)
Kuntouttavasta työtoiminnasta verkossa keskustelevat kertovat, että ohjelma on ollut heidän mielestään aikuista ihmistä aliarvioivaa ja jopa nöyryyttävää.
Keskustelijat kertovat kokemuksistaan erilaisista leikeistä ja askartelutuokioista, ja kysyvät, miten esimerkiksi takapuolen hierominen toisen työttömän takapuoleen piirileikissä auttaa ketään työllistymään.
- Leikittiin sitä s...n ponileikkiä. "Tuolta he saapuvat poneillansa.." Kiva oli hangata persettä vastakkain jonkun tuntemattoman kanssa, kirjoittaa eräs keskustelija ja luettelee muina ryhmänsä leikkeinä mm. Muistamisringin, Vessapaperi on loppu ja Pupuleikin.
- Ekat pari viikkoa tätä, ja ne leikit on oikeasti nöyryyttäviä. Loput neljä kuukautta askarreltiin kortteja, piirrettiin, väritettiin vahaliiduilla, maalattiin vesiväreillä ja liimattiin makaroneja kehyksiin, erittäin tuohtunut kuntoutettu kertoo.
Pusu vieraalle
Erityisen ahdistavina keskustelijat kokivat leikit, joissa heidän oli kosketeltava toisia, itselleen vieraita ryhmän jäseniä. Moni keskustelija mainitsee pupuleikin, jossa pusutellaan ringissä kiertävää pehmopupua ja lopulta annetaan suukko leikin sääntöjen mukaan toiselle ryhmän jäsenelle. Tätä moni piti erittäin vastenmielisenä ja pehmolelun pussailua epähygieenisenä.
- Ja nyt olen sitten työtön ja halveksittu, vain pupuleikkeihin sopiva ihminen, kirjoittaa eräs, joka kertoo tehneensä töitä 16-vuotiaasta ja maksaneensa 40 vuotta veroja.
Velvollisuus osallistua
Työtoiminta voi olla sisällöltään erilaista eri ryhmissä. Ennen toiminnan aloittamista on tehtävä henkilökohtainen aktivointisuunnitelma, johon kuuluu mm. työtoiminnan sisällön tarkka kuvaus, tieto sen järjestämispaikasta ja kestosta.
Kuntoutuja saa työtoiminnan aikana yleensä työmarkkinatukea. Lisäksi hän saa yhdeksän euron kulukorvausta niiltä päiviltä, joina hän osallistuu kuntouttavaan työtoimintaan. Matkakustannuksista kodin ja työtoimintapaikan välillä maksetaan korvausta halvimman matkustustavan mukaan. Työtoiminta ei ole työsuhde eikä siitä siksi makseta palkkaa.
Kuntouttava työtoiminta ei ole vapaaehtoista, vaan työttömällä on tietyin laissa säädetyin edellytyksin velvollisuus osallistua siihen. Jos henkilö jää pois toiminnasta, hän ei saa poissaolopäivältä työttömyysetuutta eikä kulukorvausta. Ilman perusteita kuntouttavasta työtoiminnasta kieltäytyvä henkilö menettää oikeutensa työmarkkinatukeen tai työttömyyspäivärahaan 60 päiväksi. Myös hänen toimeentulotukeaan voidaan laskea.
Osa Vauva.fi -sivustolle kirjoittaneista kertoo jopa pelkäävänsä, että he joutuvat karenssiin, jos he kieltäytyvät osallistumasta nöyryyttäviksi kokemiinsa leikkeihin.
- Onhan ne naurettavia kursseja. En ymmärrä mitä tekemistä niillä on työnhakemisen kannalta. Kai ne yrittää nöyryyttää siellä, jotta ihmiset menisivät mieluummin töihin, eräs pohtii.
Kelan sivuilta löytyy kuitenkin peruste pätevälle kieltäytymiselle työtoimintaan osallistumiselle: asiakkaan pitää osoittaa, ettei kuntouttava työtoiminta edistä lainkaan hänen työmarkkinoille pääsyään tai sinne paluutaan. Jokaisen asiakkaan kohdalla tilanne arvioidaan yksilöllisesti.
Noloa konsultille
Kuntouttava työtoiminta on monen siihen osallistuneen mielestä täysin turhanpäiväistä puuhastelua, josta hyötyvät korkeintaan sen järjestäjät. Useat Vauva.fi -sivustolla toimintaa arvostellut pohtiikin, paljonko kunnat käyttävät rahaa näiden palvelujen järjestämiseen tai ostamiseen. Myös se ihmetyttää monia, miksi media ei puuttunut asiaan. Jyrkimmät ajattelevat, että aihe ei kiinnosta ketään, koska työttömillä ei ole arvoa.
- Tai no sitä konsulttia tai vastaavaa kiinnostaa, kun se saa rahaa, kirjoittaa eräs ja toteaa, että touhusta hyötyy vain leikin vetäjä.
Keskustelijat mainitsevat usein konsultit moittiessaan kuntouttavaa työtoimintaa. Se sai erään työelämäkonsultin osallistumaan keskusteluun ja kertomaan, ettei hän ammattiylpeyden vuoksi "vedäkään noita työkkäri-kursseja."
- Se olisi ammatillisesti noloa ja miinus cv:ssäni.
Konsultin mielestä "kivoja leikkimielisiä tutustumisia tai rentoutusharjoituksia" tai "kehokontaktileikkejä" järjestävät he, jotka eivät muuta osaa.
- Jollainhan ne kurssipäivät pitää täyttää. Sitten otetaan käyttöön laulut ja leikit, jotta olisi edes jotain mitä se ryhmä voisi tehdä, hän lataa.
Lähteet: kela.fi; thl.fi; vauva.fi
THL tuntee ongelman
Kehittämispäällikkö Jarno Karjalainen Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta (THL) tunnistaa ongelmat, joista Vauva.fi -sivustolle kuntouttavasta työtoiminnasta kirjoittaneet ihmiset ovat kertoneet. Karjalainen on yksi THL:n Kuntouttavan työtoiminnan käsikirja toimittajista.
- On tullut jonkin verran palautetta käsikirjan kautta toiminnan sisällön puutteista, hän kertoo.
Karjalainen toteaa, että kuntouttavassa työtoiminnassa "voi varmasti olla monenlaista sisältöä".
- Jos se järjestetään hyvin ja laadukkaasti, asiakkaat ovat olleet tyytyväisiä.
Hän painottaa, että laadun kannalta tärkeintä olisi se, että toiminta lähtisi asiakkaan tarpeista ja olisi mielekästä.
- Kun tehdään aktivointisuunnitelma, siinä määriteltäisiin sisällöt ja tavoitteet.
Kuntouttavan työtoiminnan sisällön voi lain näkökulmasta rakentaa monin eri tavoin, mutta Karjalainen painottaa asiakkaan etua.
- Se voi olla ryhmätoimintaa, mutta sen pitää olla sisällöltään järkevää ja mielekästä, hän sanoo ja ottaa esimerkiksi vertaistuen hyödyntämisen.
- Silloin ihminen saa tukea muilta samassa asemassa olevilta. Se olisi voimaannuttavaa ja toisi mielekästä sisältöä elämään.
Kuntouttava työtoiminta voi joko olla kunnan tai kaupungin omaa tai järjestöiltä sekä yhdistyksiltä ostopalveluna hankittua.
- Osan kunta järjestää itse työpajoilla tai tuetusti tavallisissa työyhteisöissä. Yrityksiltä sitä ei voi ostaa.
Kun asiakas tuntee itsensä nöyryytetyksi ja ohjelman turhanpäiväseksi, asiat ovat menneet pieleen.
- Se ei vastaa toiminnan tarkoitusta. Kuntouttavan työtoiminnan pitää olla aina laadukasta ja lähteä tarpeesta. Sille pitää olla suunniteltu myös jatko, näkymä työhön tai koulutukseen eli eteenpäin kuntouttavasta työtoiminnasta.
Jos kuntouttavan työtoiminnan toteutus tuntuu epäonnistuneelta, Karjalainen kehottaa keskustelemaan oman sosiaalityöntekijän ja kanssa.
- Mahdollisuuksien mukaan kannattaisi keskustella niiden kanssa, jotka ovat tehneet aktivointisuunnitelman.
Hän myöntää, että kuntouttavan työtoiminnan valvonnassa "olisi varmasti paljon kehitettävää".
- Avi (aluehallintovirasato) on valvova viranomainen. Valituskanava on aviin tai sosiaali- ja terveysministeriön kautta.
Karjalaisella on idea siitä, miten kunnissa kuntouttava työtoiminta voitaisiin suunnitella niin, että se tuntuisi osallistujista mielekkäältä.
- Kannattaisi olla asiakasraati, ja hyödyntää raatia ja sen kokemusasiantuntijoita suunnittelussa, kun toimintaa kehitetään. Jos ryhmätoiminnan sisältö olisi suunniteltu yhdessä, tällaisia ongelmia ei pitäisi tulla, hän viittaa Vauva.fi -sivustolle kirjoittaneiden kokemuksiin.
Sosiaalipalvelua ja elämänhallintaa
Kuntouttava työtoiminta on sosiaalihuoltolain mukainen sosiaalipalvelu. Siihen sovelletaan sosiaalihuoltoa koskevaa lainsäädäntöä. Se on myös työttömyysturvalain mukaista työllistymistä edistävää palvelua, ja siksi siihen sovelletaan työttömyysetuutta koskevia säännöksiä. Ne sääntelevät mm. oikeutta työttömyysetuuteen poissaolojen aikana.
Kuntouttavalla työtoiminnalla halutaan vahvistaa asiakkaan elämän- ja arjenhallintaa sekä työ- ja toimintakykyä. Sillä pyritään myös ehkäisemään syrjäytymistä.
http://www.iltalehti.fi/tyoelama/201704112200097548_tb.shtml
Keskiviikko 12.4.2017 klo 07.33 (päivitetty klo 10.45)
Kuntouttava työtoiminnan tarkoituksena on auttaa ihmistä työllistymään, mutta moni työtön kokee sen nöyryyttävänä ja jopa ahdistavana.
- TE-palveluiden sivuilla kerrotaan, että kuntouttava työtoiminta on tarkoitettu pitkään työttöminä olleille ihmisille heidän työllistymismahdollisuuksiensa ja elämänhallintansa parantamiseksi.
- Siinä mukana olleet käyvät Vauva.fi -sivustolla vilkasta keskustelua, eivätkä kokemukset ole pelkästään hyviä.
Kun kuntouttava työtoiminta on suunniteltu hyvin, se vie asiakasta eteenpäin koti työtä tai koulutuspaikkaa. Kuvassa Veikko Honkanen korjaamassa polkupyörää Tampereen Työttömien pyöräpajalla. (ILKKA LAITINEN)
(JENNI GÄSTGIVAR)">
Kuntouttavaa työtoimintaa arvostelleet pitävät erityisen ällöttävinä erilaisia leikkejä. Esimerkiksi Pupu-leikkiin liittyy niin pehmolelun kuin toisen kurssialisenkin pussailua. (Kuvituskuva) (JENNI GÄSTGIVAR)
(RAINE LEHTORANTA)">
Moni kuntouttavaan työtoimintaan osallistunut on kokenut ahdistavina ja turhauttavina erilaiset tutusmisleikit, joiden aikana on tarvinnut koskettaa vierasta ihmistä. (Kuvituskuva) (RAINE LEHTORANTA)
Kuntouttavasta työtoiminnasta verkossa keskustelevat kertovat, että ohjelma on ollut heidän mielestään aikuista ihmistä aliarvioivaa ja jopa nöyryyttävää.
Keskustelijat kertovat kokemuksistaan erilaisista leikeistä ja askartelutuokioista, ja kysyvät, miten esimerkiksi takapuolen hierominen toisen työttömän takapuoleen piirileikissä auttaa ketään työllistymään.
- Leikittiin sitä s...n ponileikkiä. "Tuolta he saapuvat poneillansa.." Kiva oli hangata persettä vastakkain jonkun tuntemattoman kanssa, kirjoittaa eräs keskustelija ja luettelee muina ryhmänsä leikkeinä mm. Muistamisringin, Vessapaperi on loppu ja Pupuleikin.
- Ekat pari viikkoa tätä, ja ne leikit on oikeasti nöyryyttäviä. Loput neljä kuukautta askarreltiin kortteja, piirrettiin, väritettiin vahaliiduilla, maalattiin vesiväreillä ja liimattiin makaroneja kehyksiin, erittäin tuohtunut kuntoutettu kertoo.
Pusu vieraalle
Erityisen ahdistavina keskustelijat kokivat leikit, joissa heidän oli kosketeltava toisia, itselleen vieraita ryhmän jäseniä. Moni keskustelija mainitsee pupuleikin, jossa pusutellaan ringissä kiertävää pehmopupua ja lopulta annetaan suukko leikin sääntöjen mukaan toiselle ryhmän jäsenelle. Tätä moni piti erittäin vastenmielisenä ja pehmolelun pussailua epähygieenisenä.
- Ja nyt olen sitten työtön ja halveksittu, vain pupuleikkeihin sopiva ihminen, kirjoittaa eräs, joka kertoo tehneensä töitä 16-vuotiaasta ja maksaneensa 40 vuotta veroja.
Velvollisuus osallistua
Työtoiminta voi olla sisällöltään erilaista eri ryhmissä. Ennen toiminnan aloittamista on tehtävä henkilökohtainen aktivointisuunnitelma, johon kuuluu mm. työtoiminnan sisällön tarkka kuvaus, tieto sen järjestämispaikasta ja kestosta.
Kuntoutuja saa työtoiminnan aikana yleensä työmarkkinatukea. Lisäksi hän saa yhdeksän euron kulukorvausta niiltä päiviltä, joina hän osallistuu kuntouttavaan työtoimintaan. Matkakustannuksista kodin ja työtoimintapaikan välillä maksetaan korvausta halvimman matkustustavan mukaan. Työtoiminta ei ole työsuhde eikä siitä siksi makseta palkkaa.
Kuntouttava työtoiminta ei ole vapaaehtoista, vaan työttömällä on tietyin laissa säädetyin edellytyksin velvollisuus osallistua siihen. Jos henkilö jää pois toiminnasta, hän ei saa poissaolopäivältä työttömyysetuutta eikä kulukorvausta. Ilman perusteita kuntouttavasta työtoiminnasta kieltäytyvä henkilö menettää oikeutensa työmarkkinatukeen tai työttömyyspäivärahaan 60 päiväksi. Myös hänen toimeentulotukeaan voidaan laskea.
Osa Vauva.fi -sivustolle kirjoittaneista kertoo jopa pelkäävänsä, että he joutuvat karenssiin, jos he kieltäytyvät osallistumasta nöyryyttäviksi kokemiinsa leikkeihin.
- Onhan ne naurettavia kursseja. En ymmärrä mitä tekemistä niillä on työnhakemisen kannalta. Kai ne yrittää nöyryyttää siellä, jotta ihmiset menisivät mieluummin töihin, eräs pohtii.
Kelan sivuilta löytyy kuitenkin peruste pätevälle kieltäytymiselle työtoimintaan osallistumiselle: asiakkaan pitää osoittaa, ettei kuntouttava työtoiminta edistä lainkaan hänen työmarkkinoille pääsyään tai sinne paluutaan. Jokaisen asiakkaan kohdalla tilanne arvioidaan yksilöllisesti.
Noloa konsultille
Kuntouttava työtoiminta on monen siihen osallistuneen mielestä täysin turhanpäiväistä puuhastelua, josta hyötyvät korkeintaan sen järjestäjät. Useat Vauva.fi -sivustolla toimintaa arvostellut pohtiikin, paljonko kunnat käyttävät rahaa näiden palvelujen järjestämiseen tai ostamiseen. Myös se ihmetyttää monia, miksi media ei puuttunut asiaan. Jyrkimmät ajattelevat, että aihe ei kiinnosta ketään, koska työttömillä ei ole arvoa.
- Tai no sitä konsulttia tai vastaavaa kiinnostaa, kun se saa rahaa, kirjoittaa eräs ja toteaa, että touhusta hyötyy vain leikin vetäjä.
Keskustelijat mainitsevat usein konsultit moittiessaan kuntouttavaa työtoimintaa. Se sai erään työelämäkonsultin osallistumaan keskusteluun ja kertomaan, ettei hän ammattiylpeyden vuoksi "vedäkään noita työkkäri-kursseja."
- Se olisi ammatillisesti noloa ja miinus cv:ssäni.
Konsultin mielestä "kivoja leikkimielisiä tutustumisia tai rentoutusharjoituksia" tai "kehokontaktileikkejä" järjestävät he, jotka eivät muuta osaa.
- Jollainhan ne kurssipäivät pitää täyttää. Sitten otetaan käyttöön laulut ja leikit, jotta olisi edes jotain mitä se ryhmä voisi tehdä, hän lataa.
Lähteet: kela.fi; thl.fi; vauva.fi
THL tuntee ongelman
Kehittämispäällikkö Jarno Karjalainen Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta (THL) tunnistaa ongelmat, joista Vauva.fi -sivustolle kuntouttavasta työtoiminnasta kirjoittaneet ihmiset ovat kertoneet. Karjalainen on yksi THL:n Kuntouttavan työtoiminnan käsikirja toimittajista.
- On tullut jonkin verran palautetta käsikirjan kautta toiminnan sisällön puutteista, hän kertoo.
Karjalainen toteaa, että kuntouttavassa työtoiminnassa "voi varmasti olla monenlaista sisältöä".
- Jos se järjestetään hyvin ja laadukkaasti, asiakkaat ovat olleet tyytyväisiä.
Hän painottaa, että laadun kannalta tärkeintä olisi se, että toiminta lähtisi asiakkaan tarpeista ja olisi mielekästä.
- Kun tehdään aktivointisuunnitelma, siinä määriteltäisiin sisällöt ja tavoitteet.
Kuntouttavan työtoiminnan sisällön voi lain näkökulmasta rakentaa monin eri tavoin, mutta Karjalainen painottaa asiakkaan etua.
- Se voi olla ryhmätoimintaa, mutta sen pitää olla sisällöltään järkevää ja mielekästä, hän sanoo ja ottaa esimerkiksi vertaistuen hyödyntämisen.
- Silloin ihminen saa tukea muilta samassa asemassa olevilta. Se olisi voimaannuttavaa ja toisi mielekästä sisältöä elämään.
Kuntouttava työtoiminta voi joko olla kunnan tai kaupungin omaa tai järjestöiltä sekä yhdistyksiltä ostopalveluna hankittua.
- Osan kunta järjestää itse työpajoilla tai tuetusti tavallisissa työyhteisöissä. Yrityksiltä sitä ei voi ostaa.
Kun asiakas tuntee itsensä nöyryytetyksi ja ohjelman turhanpäiväseksi, asiat ovat menneet pieleen.
- Se ei vastaa toiminnan tarkoitusta. Kuntouttavan työtoiminnan pitää olla aina laadukasta ja lähteä tarpeesta. Sille pitää olla suunniteltu myös jatko, näkymä työhön tai koulutukseen eli eteenpäin kuntouttavasta työtoiminnasta.
Jos kuntouttavan työtoiminnan toteutus tuntuu epäonnistuneelta, Karjalainen kehottaa keskustelemaan oman sosiaalityöntekijän ja kanssa.
- Mahdollisuuksien mukaan kannattaisi keskustella niiden kanssa, jotka ovat tehneet aktivointisuunnitelman.
Hän myöntää, että kuntouttavan työtoiminnan valvonnassa "olisi varmasti paljon kehitettävää".
- Avi (aluehallintovirasato) on valvova viranomainen. Valituskanava on aviin tai sosiaali- ja terveysministeriön kautta.
Karjalaisella on idea siitä, miten kunnissa kuntouttava työtoiminta voitaisiin suunnitella niin, että se tuntuisi osallistujista mielekkäältä.
- Kannattaisi olla asiakasraati, ja hyödyntää raatia ja sen kokemusasiantuntijoita suunnittelussa, kun toimintaa kehitetään. Jos ryhmätoiminnan sisältö olisi suunniteltu yhdessä, tällaisia ongelmia ei pitäisi tulla, hän viittaa Vauva.fi -sivustolle kirjoittaneiden kokemuksiin.
Sosiaalipalvelua ja elämänhallintaa
Kuntouttava työtoiminta on sosiaalihuoltolain mukainen sosiaalipalvelu. Siihen sovelletaan sosiaalihuoltoa koskevaa lainsäädäntöä. Se on myös työttömyysturvalain mukaista työllistymistä edistävää palvelua, ja siksi siihen sovelletaan työttömyysetuutta koskevia säännöksiä. Ne sääntelevät mm. oikeutta työttömyysetuuteen poissaolojen aikana.
Kuntouttavalla työtoiminnalla halutaan vahvistaa asiakkaan elämän- ja arjenhallintaa sekä työ- ja toimintakykyä. Sillä pyritään myös ehkäisemään syrjäytymistä.
http://www.iltalehti.fi/tyoelama/201704112200097548_tb.shtml
