Aaaapuva, nytko jo 2,5-kuinen vauva on "opetettu liian hyvälle" ja nyt sitten vallanhaluisesti terrorisoi perhettä omilla mielihaluillaan? Että voi käsitys lapsista olla erilainen.
Mun mielestä alle puolivuotiasta ei voi hemmotella pilalle. Alle puolivuotiaalla ei juuri ole haluja, hänellä on vain tarpeita. Eihän tajua, että se epämääräinen epämukavuuden tunne jota hän kokee joutuessaan äidistä/tissistä/sylistä eroon on vaaratonta. Se uhkaa hänen kokemaansa hyvinvointia ja hän reagoi ilmoittamalla sen, kuten kuuluukin. Kun tähän reaktioon vastataan, lapsen kiintymys, positiivinen omakuva ja perusluottamus rakentuvat. Ja niihin on vastattava niin hyvin kuin vain pystyy... mutta ei tarvitse pystyä imettämään vuorokauden ympäri monta kertaa joka tunti.
24/7 pesimiseen ei ole aina mahdollisuutta tai energiaa eikä tartte olla. Mut monilla vauvoilla tuo 1,5-2,5kk on sitä "vaikeinta" aikaa, ja siitä helpottuu. Väittäisin, että jos jaksat odottaa, tilanne helpottuu ihan itsestään ainakin jonkin verran kun lapsi esimerkiksi oppii viihtymään lattialla ja toisaalta imuteho kasvaa ja imetykset lyhenee. Jos taas et jaksa, niin sit pitää keksiä jotain muuta, koska omat rajansa tulee tuntea. Imetysten rajoittaminen ja tarvittaessa korvikelisä (ainakaan omani ei todellakaan olisi säilynyt hengissä kolmen tunnin välein imetyksillä). Liinailua sen verran kuin jaksat, ehkä liinaimetyksen opettelu? Tuttia kannattaa tosiaan kokeilla, montaa erilaista jos eka osu. Joitakin auttaa äidinhajuinen riepu (esim imetyksen aikana rinnan alla haudutettu
), meillä oli lähinnä vitsi. PYYDÄ APUA läheisiltä ja ota vauvan kanssa unia mahdollisuuksien mukaan. Surutta isommalle joskus sopiva video pyörimään kun TAAS imetät.
Ai niin, refluksitaudin mahdollisuus kannattaa huomioida, jos lapsi on kipeän oloinen. Sille tyypillistä on jatkuvat imuhalut (nieleminen vie nousevat mahahapot takaisin mahaan) ja vaakatasossa nukkumisen vaikeus, monesti refluksivauvat kärsivät myös vaunuissa/turvakaukalossa tärinässä. Kaikki refluksivauvat ei pulauttele.
Hurjasti jaksamista. Mulla oli tuollainen vauva esikoisena, ja välillä tuntui energia loppuvan. En voi edes kuvitella, mitä se on, kun pitäisi kahdelle lapselle revetä!
Pulpahtelee mieleen juttuja mitä tuli milloin kenenkin (puolison, äidin, neuvolan, imetystukiäidin) kanssa vatvottua oman vauvan ensimmäisinä kuukausina: onko vauvan kasvu ollut neuvolassa ok ja onko tuo nykyisen tiheä tissittely ollut pysyvämpi asiantila vai onko viime päivinä tihentynyt (entisestään), ts. voisiko olla tiheän imun kausi (muutenkin suuren läheisyydenkaipuun päälle)?
