R
Ruby
Vieras
Kirjoitan ensimmäistä kertaa tällaiselle palstalle, mutta nyt alkaa toivo hiipua (miksi kuitenkin jokin pieni toivonkipinä säilyy - ja sitten taas pettyy?), että saisimme tälle vuodelle vauvan.
Olemme yrittäneet viime kesäkuusta lähtien saada ensimmäistä pikku nyyttiä. Joka kuukausi joutuu kuitenkin samaan rumbaan. Onko täällä muitakin, jotka tuntuvat elävän kahden viikon sykleissä?
Yritän olla ajattelmatta asiaa, mutta vain saman kokenut voi tietää, kuinka vaikeaa se on. En voi kuvitellakaan, miten vuosia yrittäneet jaksavat. Paljon voimia heille. Vaikka täytyy sanoa, että ensimmäisten kertojen jälkeen sitä alkaa tottua siihen, että ei 'tälläkään kertaa'.
Tällä kertaa vain sain niin monia 'oireita', että aloin oikeasti uskoa, että voisinkin olla raskaana. Mutta ihmeellisiä tepposia se mieli tekee. Olen jo 33-vuotias, joten sekin alkaa arveluttaa. Ja myönnettävä, että saan kateudenpistoksia, kun näen palstoilla 'yrityskerta 1 tai 4'. Vaikka onhan meilläkin siihen maagiseen vuoden rajaan vielä vähän aikaa.
Miten hartaasti voikaan toivoa plussaa... Tänään vain alkoi surettaa niin paljon, että oli päästävä purkamaan tätä omaa oloa.
Olemme yrittäneet viime kesäkuusta lähtien saada ensimmäistä pikku nyyttiä. Joka kuukausi joutuu kuitenkin samaan rumbaan. Onko täällä muitakin, jotka tuntuvat elävän kahden viikon sykleissä?
Yritän olla ajattelmatta asiaa, mutta vain saman kokenut voi tietää, kuinka vaikeaa se on. En voi kuvitellakaan, miten vuosia yrittäneet jaksavat. Paljon voimia heille. Vaikka täytyy sanoa, että ensimmäisten kertojen jälkeen sitä alkaa tottua siihen, että ei 'tälläkään kertaa'.
Tällä kertaa vain sain niin monia 'oireita', että aloin oikeasti uskoa, että voisinkin olla raskaana. Mutta ihmeellisiä tepposia se mieli tekee. Olen jo 33-vuotias, joten sekin alkaa arveluttaa. Ja myönnettävä, että saan kateudenpistoksia, kun näen palstoilla 'yrityskerta 1 tai 4'. Vaikka onhan meilläkin siihen maagiseen vuoden rajaan vielä vähän aikaa.
Miten hartaasti voikaan toivoa plussaa... Tänään vain alkoi surettaa niin paljon, että oli päästävä purkamaan tätä omaa oloa.