A
Apua!!!
Vieras
Siinäpä se asia tulikin... Olis niin paljon sanottavaan mutta ei tiedä mistä alkaa...
Minulla on rakastava aviomies ja kaksi ihanaa lasta joiden kanssa olen kotona. Töihin ei kiire ja lasten kanssa ohjelmaa on riittävästi.
Silti olen jotenkin "masentunut", kaikki vituttaa ja ottaa päähän.
En välitä miehestä enää niin kuin alussa, ärsyttää pusuttelut yms.
Olis helpompaa ku olis aina töissä, saisin olla rauhassa lasten kanssa.
Se tosi ystävä puuttuu, jolle siis vois kertoa aivan kaiken.
Tuntuu että nykyään kaikki niin pinnallisia ja "huonoista" ajoista ei haluta kertoa kenellekkään. Näytellään että kivasti menee....
Kaiken päälle isäni sairastui vakavasti ja sivuoireet näyttää vievän hänetkin lopullisesti ihan helvettiin. Se mietityttää kovin ja haluaisin puhua jonkun tietävän kanssa sairaudesta. Olen ainoa jolle äitini voi purkaa itseään, hänellä on tosi rankkaa ja vaikeaa.
Tekisi mieli muuttaa lasten kanssa johonkin ja saatais olla omissa oloissa. Mutta eihän se ole ratkaisu kun kuitenkin ollaan onnellisia yhdessä??
Ja lapset toki välillä väsyttää ja mies jää paitsioon, myönnän sen
Olipa sekavaa mutta sainpa kirjoittaa ajatuksia... Jos vaikka joku jaksaa lukea!
Minulla on rakastava aviomies ja kaksi ihanaa lasta joiden kanssa olen kotona. Töihin ei kiire ja lasten kanssa ohjelmaa on riittävästi.
Silti olen jotenkin "masentunut", kaikki vituttaa ja ottaa päähän.
En välitä miehestä enää niin kuin alussa, ärsyttää pusuttelut yms.
Olis helpompaa ku olis aina töissä, saisin olla rauhassa lasten kanssa.
Se tosi ystävä puuttuu, jolle siis vois kertoa aivan kaiken.
Tuntuu että nykyään kaikki niin pinnallisia ja "huonoista" ajoista ei haluta kertoa kenellekkään. Näytellään että kivasti menee....
Kaiken päälle isäni sairastui vakavasti ja sivuoireet näyttää vievän hänetkin lopullisesti ihan helvettiin. Se mietityttää kovin ja haluaisin puhua jonkun tietävän kanssa sairaudesta. Olen ainoa jolle äitini voi purkaa itseään, hänellä on tosi rankkaa ja vaikeaa.
Tekisi mieli muuttaa lasten kanssa johonkin ja saatais olla omissa oloissa. Mutta eihän se ole ratkaisu kun kuitenkin ollaan onnellisia yhdessä??
Ja lapset toki välillä väsyttää ja mies jää paitsioon, myönnän sen
Olipa sekavaa mutta sainpa kirjoittaa ajatuksia... Jos vaikka joku jaksaa lukea!