vastuun jakamisesta ja miehestä...

[veera]

mulla on kiltti ja ihan kunnollinen mies, mutta kun naisten nyt aina pitää vissiin jostain valittaa ni olen nyt keksinyt sitten tämmösen valitusaiheen. eli kun minä olen kotona ja mies käy töissä ni luonnollisesti se olen minä, joka huolehdin siitä, että talossa riittää ruokaa ja puhtaita vaatteita eikä hukuta paskaan. ihan kaikkea ei kuitenkaan päivän aikana ehdi tehdä, varsinkin jos haluaa joskus lasten kanssa ulkoillakin ja tehdä jotain kivaa. kotihommia sitten jää iltaan ja viikonloppuun, kun mies on kotona. ihan näppärästi tuo osaa imuroida, laittaa ruokaa ja hoitaa lapsia. mutta...

vaadinko ihan liikaa, kun toivoisin vähän oma-alotteisuutta? eli kun meidän perheessä on maailman sivu tehty viikkosiivous perjantaisin, niin miksi mun pitää edelleen olla se käskynjakaja, joka kertoo miehelle, että imuroitu on ja nyt pitäis pestä vessat. tai kun kerran ruokaa tässä perheessä syö jokainen niin miksi se on aina minä, jonka tehtävä on huolehtia että se ruoka on laitettu? ja sama pyykkien kanssa. pieniä hommia, joissa ei kauan nokka tuhise kun ottaa asiakseen ja tekee vaan.

jos en asioista sano mitään, jäävät tekemättä (=minä teen kun kerkiän). jos sanon, että nyt pitäisi tuo ruoka laittaa niin vastaus on syvä huokaus ja marttyyrimäinen kommentti "no niin kai sitten taas". alkaa itteä vituttaa jo valmiiksi kun miettii jotain hommaa, että teenkö kaiken ite, vai kuuntelenko mieluummin taas marinaa. miten mä ottaisin tän asian miehen kanssa puheeksi silleen kauniisti, ettei saada heti kauheeta riitaa ja sotaa pystyyn?

 

[Tallu -]

teenkö kaiken ite, vai kuuntelenko mieluummin taas marinaa. miten mä ottaisin tän asian miehen kanssa puheeksi silleen kauniisti, ettei saada heti kauheeta riitaa ja sotaa pystyyn?

Niin, jommalla kummallahan se on päävastuu noista kodin töistä ja niiden organisoinnista oltava. Mun mielestä sun on nyt vain päätettävä tosiaan se, että teetkö itse, vai kuunteletko marinat. Jos annat miehelle käskyjä, niin varaudu marinoihin. Ja toisinpäin, jos ei huvita kuunnella mutinoita, niin tee sitten itse.
Auttaisiko teillä semmoinen viikkotyölista, joka meillä on käytössä koko perheen kesken? Eli jokaiselle päivälle on jokin työ tehtävänä. Meillä töitä on siis jaettu myös lapsille, kun ovat jo kohta 12v, kohta 9v ja 6½v. Lapset tyhjentävät ja täyttävät tiskikonetta, imuroivat ja järjestävät paikkoja. Meillä isännän kanssa on sitten ruoanlaittoa noiden töiden lisäksi. Eli teillä se voisi olla niin, että jos perjantain kohdalle on sulle laitettu suurin osa viikkosiivouksessa tehtävistä töistä, niin miehen kohdalle voisi sitten laittaa sen imuroinnin tai vessan siivouksen tms. ja hän saisi kantaa siitä itse vastuun, että se tulee tehdyksi, mutta että hän saisi päättää myös sen, milloin työn tekee - kunhan tekee sen nyt kuitenkin perjantain aikana. Ja muiden päivien kohdalle jokin muu hänen vastuullaan oleva kotityö.

 

[helmi79]

Just toihan se on mikä tökkii ja mättää. :/

Mä en vaan ole kanssa keinoa läöytänyt mikä tepsis, ja en oikeestaan enää pahemmin jaksa edes asioista sanoa. Muuten ihan kelpo mies, mutta jospa sen vaan sitten meillä yksi "minun hommistani".

Toisaalta olen taas sen sortin ihminen, etä itse huolehdin ja järjestän kaikkia asioita. Olen ehkä alunperin ottanut sen roolin perheessä. Sitäpaitsi mies on muutenkin luonteeltaan jo aivan vastakohtani; hyvin rento ja boheemi ihminen. Kun itse välillä liikaakin stressaan ja ylihuolehdin. =)

Ei oo helppoo.

 

[veera]

teenkö kaiken ite, vai kuuntelenko mieluummin taas marinaa. miten mä ottaisin tän asian miehen kanssa puheeksi silleen kauniisti, ettei saada heti kauheeta riitaa ja sotaa pystyyn?

Niin, jommalla kummallahan se on päävastuu noista kodin töistä ja niiden organisoinnista oltava. Mun mielestä sun on nyt vain päätettävä tosiaan se, että teetkö itse, vai kuunteletko marinat. Jos annat miehelle käskyjä, niin varaudu marinoihin. Ja toisinpäin, jos ei huvita kuunnella mutinoita, niin tee sitten itse.
Auttaisiko teillä semmoinen viikkotyölista, joka meillä on käytössä koko perheen kesken? Eli jokaiselle päivälle on jokin työ tehtävänä. Meillä töitä on siis jaettu myös lapsille, kun ovat jo kohta 12v, kohta 9v ja 6½v. Lapset tyhjentävät ja täyttävät tiskikonetta, imuroivat ja järjestävät paikkoja. Meillä isännän kanssa on sitten ruoanlaittoa noiden töiden lisäksi. Eli teillä se voisi olla niin, että jos perjantain kohdalle on sulle laitettu suurin osa viikkosiivouksessa tehtävistä töistä, niin miehen kohdalle voisi sitten laittaa sen imuroinnin tai vessan siivouksen tms. ja hän saisi kantaa siitä itse vastuun, että se tulee tehdyksi, mutta että hän saisi päättää myös sen, milloin työn tekee - kunhan tekee sen nyt kuitenkin perjantain aikana. Ja muiden päivien kohdalle jokin muu hänen vastuullaan oleva kotityö.

jotain tällasta mä oon miettinytkin, että pitäis näitä hommia vähän "korvamerkitä". päävastuu toki on mulla, kun kotona olen, mutta tää käskyttäjän rooli on kieltämättä aika ankea... ei ole kiva tuntea itteään vittumaiseksi nalkuttajaksi, kun haluais vaan että perheellä olis ruokaa pöydässä!

 

[veera]

kuis muilla noi kotihommat jakautuu vai jakautuuko?

 

[hoitsu-x]

jakautuu ne kotihommat juu mutta kyllä se olen aina minä joka huomautan ja patistan tekemään.. muuten tuo vaan telkkua töllöttäis

 

[MorbidMama]

Voi juuri tänään mietin ihan samaa...että mikä käskyttäjä minä olen...mä en jaksais pitää kaikkia naruja käsissä, haluaisin että mieskin olisi kiinnostunut hoitamaan edes lasten asioita...jos ei kotihommista piittaa.

 

[veera]

no onhan teitä siis muitakin, joilla sama ongelma. nyt vois tulla tähän ketjuun joku, joka tietäis mitä tälle asialle tehdään ilman, että tarttee alottaa mitään maailmansotaa.

 

[työssä kohta]

Minäkin täällä jännitän, kun aloitan työt, että mitenkähän. Olen nyt rohkaistunut viime aikoina mainitsemaan miehelle noist akotitöistä, en jotenkin ole kehdannut, koska tekee kovasti töitä kodin ulkopuolella sekä sitten ulkohommat kotona. Kummasti imurointi miehelle maittoi ja pyykkien laitto. Jospa se tästä. Ei ole koskaan kehdannut sanoa, että miksi minä, siis mies ei ole käskynjaossa valittanut!

 

[veera]

Minäkin täällä jännitän, kun aloitan työt, että mitenkähän. Olen nyt rohkaistunut viime aikoina mainitsemaan miehelle noist akotitöistä, en jotenkin ole kehdannut, koska tekee kovasti töitä kodin ulkopuolella sekä sitten ulkohommat kotona. Kummasti imurointi miehelle maittoi ja pyykkien laitto. Jospa se tästä. Ei ole koskaan kehdannut sanoa, että miksi minä, siis mies ei ole käskynjaossa valittanut!

sulla fiksu mies kun ei motkota vastaan. vai onkohan kyse siitä, miten asioista sanoo? mä vaikka kuinka kukkasin yrittäisin miehelle mainita pyykkien viikkauksesta ni vastaus on aina sama... pitkin hampain pitää aina tehdä. ihan kun mä perhettä kiusatakseni keksisin että hei, meiän pitää joskus syödäkin ja pukea vaatetta päälle...