M
maari
Vieras
Heippa!
Olen ollut vierailematta tällä palstalla jo varmasti neljä, viisi kuukautta, siitä lähtien kun ivf-hoidot lopetettiin väestöliitolla. Munasoluja ei kertakaikkiaan syntynyt, hormonia meni tajuttomia annoksia. Tuntui kun maailma olisi romahtanut, lasta ei tule kun ei kerran munasolujakaan, ei ainakaan tällä tavoin.
Masennuin täydellisesti ja jäin sairaslomalle töistä. Todella,oikeasti ajatelin jopa että narunjatkoksi vain tämä akka. En pysty täyttämään luonnollisinta tehtävääni naisena. Mitä järkeä on enää missään? Elämässä? En ole mitään muuta elämältä halunnut kuin lapsia.
Hoitava lääkärini ei antanut periksi, ei ollut kuulemma tällaista potilasta tavannut, joka ei reagoinut mitenkään vaikka lääkityksiä, hormoneja vaihdettiin. Hän määräsi vielä viimeisenä oljenkortena oman kaupunkini sairaalaan labroja. Itse olin jo antanut periksi. Mitä järkeä enää, jos en kerran lasta saisi?
Kappas- keliakia-vasta-aineet positiiviset. Keliakia aiheuttaa lapsettomuuta hoitamattomana.Siis oikean ruokavalion, ajan ja hyvän onnen kanssa me voisimme vielä onnistua! Itkin ilosta, olisiko meidän onni vihdoin kääntynyt?
No, raskaana en vielä ole mutta olen pitkään aikaan niin hyvässä fyysisessä kunnossa, kaikki omituiset vaivat hävisivät kun aloitin gluteiinittoman ruokavalion. Ivf- hoitojen aikana edes menkat eivät menneet sekaisin, joka sekin oli lääkärin mukaan huolestuttavaa. Ensimmäinen kierto ruokavalio-muutoksen jälkeen heitti täysin häränpyllyä. Kierto ns. myöhästyi 20 päivää. Ihan selkeästi jotain on kovasti meneillään, jotain positiivista.
Nyt en enää murehdi, tulen raskaaksi jos niin on tarkoitettu. Jos en tule, sitten täytynee ottaa harkintaan adoptio. Nyt kuitenkin olen rauhallinen ja onnellinen ja sain voimia taas odottaa. Odottaa sitä, että elimistö paranee.
Minulle henk.kohtaisesti oli huojentavaa saada syy tälle kaikelle. Oli niin turhauttavaa kuunnella lääkäriä joka päivittelee; en kyllä nyt yhtään ymmärrä... Halusin vain kertoa tämän stoorin, jos vaikka saisi jonkun lukijan toiveikkaammalle mielelle, Voimia kaikille lapsettomuuden kanssa painiville! :hug:
Olen ollut vierailematta tällä palstalla jo varmasti neljä, viisi kuukautta, siitä lähtien kun ivf-hoidot lopetettiin väestöliitolla. Munasoluja ei kertakaikkiaan syntynyt, hormonia meni tajuttomia annoksia. Tuntui kun maailma olisi romahtanut, lasta ei tule kun ei kerran munasolujakaan, ei ainakaan tällä tavoin.
Masennuin täydellisesti ja jäin sairaslomalle töistä. Todella,oikeasti ajatelin jopa että narunjatkoksi vain tämä akka. En pysty täyttämään luonnollisinta tehtävääni naisena. Mitä järkeä on enää missään? Elämässä? En ole mitään muuta elämältä halunnut kuin lapsia.
Hoitava lääkärini ei antanut periksi, ei ollut kuulemma tällaista potilasta tavannut, joka ei reagoinut mitenkään vaikka lääkityksiä, hormoneja vaihdettiin. Hän määräsi vielä viimeisenä oljenkortena oman kaupunkini sairaalaan labroja. Itse olin jo antanut periksi. Mitä järkeä enää, jos en kerran lasta saisi?
Kappas- keliakia-vasta-aineet positiiviset. Keliakia aiheuttaa lapsettomuuta hoitamattomana.Siis oikean ruokavalion, ajan ja hyvän onnen kanssa me voisimme vielä onnistua! Itkin ilosta, olisiko meidän onni vihdoin kääntynyt?
No, raskaana en vielä ole mutta olen pitkään aikaan niin hyvässä fyysisessä kunnossa, kaikki omituiset vaivat hävisivät kun aloitin gluteiinittoman ruokavalion. Ivf- hoitojen aikana edes menkat eivät menneet sekaisin, joka sekin oli lääkärin mukaan huolestuttavaa. Ensimmäinen kierto ruokavalio-muutoksen jälkeen heitti täysin häränpyllyä. Kierto ns. myöhästyi 20 päivää. Ihan selkeästi jotain on kovasti meneillään, jotain positiivista.
Nyt en enää murehdi, tulen raskaaksi jos niin on tarkoitettu. Jos en tule, sitten täytynee ottaa harkintaan adoptio. Nyt kuitenkin olen rauhallinen ja onnellinen ja sain voimia taas odottaa. Odottaa sitä, että elimistö paranee.
Minulle henk.kohtaisesti oli huojentavaa saada syy tälle kaikelle. Oli niin turhauttavaa kuunnella lääkäriä joka päivittelee; en kyllä nyt yhtään ymmärrä... Halusin vain kertoa tämän stoorin, jos vaikka saisi jonkun lukijan toiveikkaammalle mielelle, Voimia kaikille lapsettomuuden kanssa painiville! :hug:
