Vastavuoroisuus lasten kyläilyissä..

[ap.]

Pakko nyt vähän purkaa ja kysellä mielipiteitä... Eli minulla on 1 päiväkotia käyvä lapsi... Ei ole kokemusta kauheasti,lapsi aloitti hoidossa vuosi sitten... Sai heti tosi hyvän kaverin, ovat kuin paita ja peppu. Kysyin sitten äidiltään että pääseekö lapsi joskus meille leikkimään, oma lapseni sitä kovin toivoi ja uskaltauduin kysymyään

Ja sopihan se, nyt on monta kertaa käynyt meillä leikkimässä ja ollut mukanamme lasten tapahtumissakin useamman kerran... Ei siinä mitään, on kivaa kun lapsella on ystävä. Mutta. On ruvennut vähän kyrsimään ettei sieltä tule koskaan vastakutsua!! Mielestäni pitäisi mennä molemmin päin... Eikä aina niin että me hoidetaan ja siivotaan leikkien jäljet ym(lapset myös riehuvat paljon,eivät tod. vain leiki kiltisti lastenhuoneessa,minä leikitän heitä usein ja keksin tekemistä kun homma karkaa käsistä,,,) he vain tuovat lapsen meille/haemme hänet mukaamme ja sitten viettävät vähän laatuaikaa...

Toivottavasti en kuulostanut kauhean katkeralta Rupesi vain tympimään kun tänään tuli viesti että pääseekös lapsi leikkimään MEILLE,tietenkin.... Oli onneksi muuta menoa. Mitä mieltä? Pitääkö vain itse kysellä... Tulee vain sellanen olo etteivät halua todellakaan,pääsevät näin helpommalla tietty.

 

["vieras"]

Montako kertaa olet itse laittanut viestiä ja kysynyt, että "Pääseekös lapsi leikkimään TEILLE?" Harvempi lukee ajatuksia.

 

["Kurnau"]

Kyllä vähän sellainen vaikutelma on, että käyttävät teitä myös ns. lapsenvahtina. Itse pidän vastavuoroisuutta itsestäänselvyytenä ja tietyllä tapaa myös kyläilyjen "ehtona". On totta myös tuo siivousasia. Minä ottaisin ihan reilusti silmiä räpäyttämättä puheeksi, että voisiko meidän lapsi tulla välillä sinne heillekin. Aika moukkamaista heiltä.

Toivottavasti asia järjestyy mukavalla tavalla kaikkien kannalta.

 

[vaikeaa on]

Meillä vähän sama, lapsi on eskarissa suosittu kaveri, mutta koskaan ei kutsuta kylään. Kaipaisin sellaista vastavuoroista rentoa kyläilyä, ei tarvis aina sovitella ja kysyä.

 

[äiti kolmelle jo]

Mä taasen tykkään että meille kaverit tulee. Mun ei tartte viedä tai kuskata muksuja .Parhaimmillaan kaikilla kaverit kylässä ja mä voin rauhassa katella leffaa. Ja lapset 9v, 8 v ja 4 v.

 

[Rigel]

:ashamed: Minä olen tuo äiti, jolta lähtee harvoin kutsu kenenkään lapseni kaverille.

Mutta olen yrittänyt kompensoida tilanteen vastaamalla heti myöntävästi, kun joku pyytää kimppakyytiä vaikka yhteisen kaverin synttäreille - uskoisin, että kun pyytää, niin tulee tarpeeseen.

Tästä on varmaankin vastavuoroisuus kaukana.

 

["vieras"]

Laita ap seuraavalla kerralla viesti, että voisko sun lapsi mennä heille leikkimään. He saattaa ajatella ettet halua päästää lasta kylään tai jotain, jos et koskaan ehdota.

 

[nooopi]

Kaikille ei mahdu neliöiden puolesta, on pienempiä sisaruksia, yövuoroa tekevä puoliso... ja jotkut ei vaan tykkää, että heille tullaan.
Sano ääneen jos häiritsee.

 

[ap.]

Totta tuo,etten ole ehdottanut, jotenkin vain minusta kuuluisi heidän kutsua... Tai totta kai voin kysyä,ja varmaan pitääkin koska lapseni haluaa kaverinsa työ... Jotenkin vain,no on helpompaa kutsua joku omaan kotiin kuin toisinpäin ja minusta asian pitäisi olla aika itsestään selvä... mutta pitääkin varmaan kysellä sitten. Ja jollei sovi,niin siitä voi vetää omat johtopäätökset...

Äiti kolmelle jo: meillä siis nimenomaan EIVÄT leiki rauhassa kahdestaan vaan se menee usein riehumiseksi enkä siis todellakaan vain istu sohvalla vaan ohjaan leikkimään jotain,usein pyytävät minua lukemaan heille ja pyytävät minua esim. viholliseksi leikkeihinsä... Ja huoneen siivoamiseen menee sitten loppuilta,aina käsken siivoamaan mutta eivät tule,en oikein osaa vierasta lasta pakottaakaan siihen.. Omani(ja mieheni)kanssa sitten siivoamme kun kaveri lähtenyt.

jotenkin vain vähän mälsä tilanne tällä hetkellä...

 

["bbb"]

Meillä myös yksi lasten kaveri tulee ovelle ja ilmoittaa että äiti sanoi että voin tulla teille leikkimään, meidän lapset ovat käyneet kerran heillä, tämä taas meillä useasti.
Ei sinällään haittaa, mutta se tyyli että pitää meitä lapsenvahteina, ärsyttää. Se tämän kaverin äidiltä kerran lipsahtikin..
Muuten on kiva että lapsilla on kavereita, eikä nämä kyläilyt haittaa, ainoastaan vanhempiensa asenne.

 

["Vieras"]

Eikö se nyt riitä, että leikkivät päiväsaikaan siellä missä ikinä tapaavatkaan? Itse tykkään olla kotona vain perheen kesken, ellei ole mitään erityistä. Kyllähän se siis voi sille toiselle äidille sopia, jos te kaipasitte hänen lastaan kylään, mutta et voi ap olettaa, että se tekee toisen velvolliseksi lähettää kutsua teidänkin suunnalle. He nyt ehkä vain luulevat, että te tykkäätte kyläilijöistä.

 

[äiti kolmelle jo]

No mä taisin olla väärä ihminen vastaamaan .Siis kun meillä on ollut aina se kaks muksuu nurkissa ja aina ollut touhua, joten se nyt on ollut ihan sama onko siinä pari ylimääräistä. Jollei osata leikkia tai siivota niin sitten ei tuu kavereita! Ja pienikin lapsi tämän ymmärtää. Ja kyllä sitä vierastakin lasta pitää uskaltaa komentaa. Kyllä olen ollut leikeissä mukana kun olivat pienempiä, milloin meikkipäänä, junarataa tekemässä, potilaana, opettana.... Mutta siis niin olisin ollut vain omillekin lapsille! Ylimääräiset menee siinä sivussa.

Tilanen on varmasti kurja, mutta jos itse et asiaa ota puheeksi lapsen vanhempien kanssa niin ei se siitä muutu. Jollet itse opeta pelisääntöjä teillä kotona niin ei asiat muutu.

 

[ap.]

niin siis tämä äiti on usein kysynyt saako lapsi tulla meille, useammin hän on kysynyt,minä silloin ekan kerran kysyin ja sitten joskus kun lapsi on kaipailut.. Eli siis yhtälailla se heidän lapsensa kaipaa meille ja minun lapseni usein haluaa nähdä vloppusin... Ihan lasta ajatellen olen näinkin kauan jaksanut tätä yksipuolista menoa...

Ja ei minua kyläilyt siis haittaa, on kiva tutustua myös lapsen kaveriin ja kuunnella heidän juttujaan mutta äidin asnne ottaa päähän,kunnen itse ikinä kehtaisi tehdä noin! Ei heillä tietenkään mitään velvollisuutta ole yhtään mihinkään,mutta jos lapset niin kovin pitävät toisistaan ja hänenkin lapsensa haluaa nähdä usein,niin luulisi hänenkin osaltaan tukevan tätä ystävyyttä. Mutta kuten sanoin, kysyn pääseekö heille. On se lapenkin kiva saada kokemusta kaverin luona kyläilystä vai mitä. Halusin vaan tietää onko muiden mielestä tälläinen normaalia...

 

[ap.]

nostetaan...

 

[W.S]

Ystävällisyydestä ja auttavaisuudesta joutuu joskus kärsimään. Olet ehkä kiltti ja vähän arka ihminen, minkä vuoksi et kehtaa sanoa ei. Nyt alat opettelemaan.

Vierasta lasta saa komentaa omassa kodissasi. Jos paikat pitää siivota ei lapsi sitä tajua, jos et selkokielellä kerro asiaasi. Kuten tiedät lapsesta vaariin ihmisille pitää sanoa, että viiden minuutin kuluttua seuraa ohjelmassa siivousta ja aletaanpa lopettelemaan sitä, mitä nyt teemme. Ja sitten vain alatte siivoamaan, mutta näytä mitä tehdään. Ei vieras lapsi tapojanne tunne.

Se, ettet kehtaa tehdä mitään vie sinut vielä perikatoon elämässäsi. Ihmiset käyttävät sinua hyäkseen ja tulevat käyttämään entistä enemmän oppiessaan, ettet sano ikinä ei. KOhta sitten kärsit mahaongelmista, niskakivuista ja muista somaattisista oireista pahan mielen purkautuesassi kehoosi.

 

[jaah]

No, mä otan ainakin mieluummin kaverin meille päin kylään, kun ei tarvii sitten lähteä enää erikseen myöhemmin hakemaan omaa takaisin kotiin... Omatkin sotkisivat leikeissään ja ruokakulutkaan nyt noilla pienillä ei päätä huomaa.

Ja ei ole mielestäni mikään ongelma myöskään kysyä kaverin vanhemmilta, pääseekö omani heille päin. Tietenkin kyläilypäivän pitää sopia molempien perheiden aikatauluihin!