Varpajaiset= äärettömän hylätty ja arvoton olo

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja Hämillään
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
Ei nainen voi oikeasti tietää miltä lapsen syntymä miehestä tuntuu ja miten se vaikuttaa miehen elämään. Miksi mies ei voisi saada tukea vertaisiltaan, sellaisilta jotka ovat jo saman kokeneet? Ja jos asenne on se mikä täällä tuntuu useimmilla olevan, niin ei se nainen edes yrittäisi ymmärtää.

Miltä kukaan voi tietää, miltä toisesta ihmisestä tuntuu? Ja miksei nainen voi olla miehen vertainen?
 
Alkuperäinen kirjoittaja PölyEsteri;23799652:
Isäksi ja äidiksi tuleminen on siis IHAN eri juttu vai?
Selvä, siltäpaohjaltahan voidaan sitten vetää johtopäätöksiä taas, kun puhutaan homojen adoptio-oikeudesta tai siitä, että jollain lapsella on kaksi äitiä.

Kyllä.
Ja mitä tekemistä tällä on homojen adoptio-oikeuden kanssa tai lesboparien lapsensaannin?
 
Alkuperäinen kirjoittaja PölyEsteri;23799652:
Isäksi ja äidiksi tuleminen on siis IHAN eri juttu vai?
Selvä, siltäpaohjaltahan voidaan sitten vetää johtopäätöksiä taas, kun puhutaan homojen adoptio-oikeudesta tai siitä, että jollain lapsella on kaksi äitiä.

Voi hyvää päivää :headwall:
 
Ei nainen voi oikeasti tietää miltä lapsen syntymä miehestä tuntuu ja miten se vaikuttaa miehen elämään. Miksi mies ei voisi saada tukea vertaisiltaan, sellaisilta jotka ovat jo saman kokeneet? Ja jos asenne on se mikä täällä tuntuu useimmilla olevan, niin ei se nainen edes yrittäisi ymmärtää.

Ja aina kehutaan miten tärkeää äideillä on se toisten ÄITIEN vertaistuki. Samaa myös miehille.... Onko se niin kamalaa jos mies jakaa isi-juttuja toisten isien kanssa...
 
Jes ! En olekaan ainoa, jonka mielestä varpajaisperinne on älytön. Nainen se ansaitsisi jotkut juhlat kunniakseen, ei se mies, joka ei käytännössä ole tehnyt mitään muuta kuin n**ssinut.
 
Aijaa, selvä. Ajattelin jo että ehkä et ole kuitenkaan sinut teidän perheen valintojen kanssa, ja siksi olet niin hyökkäävä.

Kiva että pidät huolta, mutta mun mies ei kyllä ole tossun alla. Ihan itse ei halunnut pitää varpajaisia, vaan keskittyä vauvaan.

johan kerroin että meillä oli hyvin selkeät, yhdessä sovitut pelisäännöt varpajaisten suhteen, joten olen kyllä hyvinkin sinut sen asian kanssa. Itse olen myös saanut juhlia äitiyttäni silloin kun haluan ja haluamalla tavallani.
 
Eipä minunkaan mies onneksi juhlinu varpajaisia, myöhemmin ko oltiin jo vauvan kans kotona kävi yhellä kaljalla työkavereittensa kans.
Minusta se varpajaistouhu on väärin siksi että se äiti tosiaan tuntee usein hylätyksitulemista, isä hylkää äitin ja vauvan sairaalaan ja painelee omiin menoihinsa, juhlimaan 9kk aiemmin suoritettua panoa. Sen enempää se isi ei siinä touhussa tee. Semmonen myötätuntonen ajatus ois että se mies menis kottiin lepäämään, koska äitiki leppää sairaalassa. Ilman rillutteluita työstä mitä ei ole ees tehny.
Toki se on jokasen äitin asia hyväksyykö mieheltänsä sen, mut kyllä sen isin pitäs niitä tuoreen äitin tuntoja kuunnella asiassa.

Ap, koita nyt levähtää vaan ja ootat tosiaan että hormonimyrskyistä pahimmat on ohi ja varmaan helpottaa olo. :hug:
 
Minua ei ole haitannut, että mieheni on varpajaisensa pitänyt ja viettänyt. Ja ovat he siellä tainneet juodakin ihan humaltumiseen asti. Ja puhuneet jostakin muustakin kuin vain isyydestä.
Hieno mies, ihana isä ja Niin Rakas hän on. Tuntuisi hyvinkin epäreilulta, että vain varpajaisten takia hänet leimaisin huonoksi mieheksi / isäksi / puolisoksi.
 
Miksi pitäisi laittaa ruokaa pakkaseen valmiiksi? Kyllähän se isä on ihan kykenevä laittamaan ruokaa illalla kotiin tultuaan jos äiti ei pysty. Kyllä suurin osa äideistäkin pystyy ihan normaalisti ruokaa laittamaan myös "lapsivuodeaikana".
Vai vielä kotona laittamassa paikkoja kuntoon ja ruokaa tekemässä. Kyllä te naiset teette miehistänne ihan munattomia, jos ei edes varpajaisia saa juhlia vaan sekin aika pitää kotona siivota ja laittaa ruokaa.

Näinpä ja meillä yleensäkin ollaan laitettu ruoat ja paikat, siivoukset yms. jo ajoissa valmiiksi ja synnytykseen lähtiessä varmistettu et kaikki on tehty! Ei koskaan tiiä miten rankka synnytys edessä ja mitä siellä tapahtuu nii ei todellakaa voi olettaa et edes mies joutuisi sellaisen rääkin jälkee vielä heti kotihommiin. Vaan saa huilata hänki. Meillä kummanki lapsen synnytys oli rankka ja melko pitkä, mies oli toisessa synnytyksessä kirjaimellisesti kätilönä kätilöiden käskystä kun hätä meinas tulla ettei lasta saada ulos mahasta.
 
Ei nainen omista miestä.
Mies saa juhlia kun haluaa.
Ei minusta tuntunut pahalta kun mies meni parhaan kaverinsa kanssa varpajaisiin.. Mitä sitten?
Äitihän voi mennä juhlimaan sit kun on pässyt kotiin, vai miksi ei voi?. kyllä vauva pärjää yhden illan isänkin kanssa.
 
[QUOTE="Eee";23799631]Luettuani tätä ketjua olen tullut siihen tulokseen, että ilmeisesti on olemassa joukko miehiä, jotka eivät juuri välitä vaimostaan ja vauvastaan ja osoittavat sen juhlimalla varpajaisia örveltämällä kännissä ja tekemällä muita tyhmyyksiä, mutta herää kysymys, että miksi nämä naiset ovat sitten halunneet tehdä lapsen tuollaisen miehen kanssa?

Mun tuttavapiirissä ei oikeasti näinkään yksinkertainen asia kuin varpajaiset ole aiheuttanut ongelmia, kun mun mies ja tuttavien miehet on fiksuja ja osaavat käyttäytyä ja arvostavat perheitään. Sellainen mies on vaimonsa, lapsensa, isyytensä ja varpajaisensa ansainnut.[/QUOTE]

Todellakin peesi! Ilmeisesti suurimman osan miehet ei osaa käyttäytyä fiksusti, vaan painelevat vetämään perseet samantien olalle kun lapsi on syntynyt. Meillä mies on kaksi kertaa juhlinut varpajaisia, omassa kotonaan saunoen ja grillaillen kavereiden kanssa. Miksi olisin sen kieltänyt, varsinkin kun se tapahtui mun sairaalassaoloaikana? Meidän sairaalassa oli muuten 13 vuotta sitten vierailuaika klo 12-13 ja 17-19, ei se isä saanut siellä aikaansa muuten viettää. Perhehuoneista ei oltu kuultukaan. 4 vuotta myöhemmin oli hieman vapaammat ajat, muttei siellä isät silti saaneet kaiken päivää notkua, illasta puhumattakaan. Miksi olisin vetänyt herneet jos mies halusi juhlia kavereidensa kanssa?
 
Alkuperäinen kirjoittaja Hämillään;23798498:
Millainen olo teille muille on jäänyt siitä, jos isä on pitänyt varpajaiset?
En tiedä onko vika hormooneissa vai missä mutta en meinaa päästä yli siitä tunteesta, kun meidät lapsen kanssa jätettiin sairaalaan ja isä lähti juhlimaan saavutustaan. Koko raskaus ja synnytyshän on miehelle hyvin helppo suoritus ja sitten kun äiti jää perse tikattuna sairaalaan, niin isä vielä lähtee juhlimaan. Tuli todella sellainen olo ettei mies tai miehet yleensäkään juuri arvosta meitä naisia.
Nyt asia vaan pyörii mielessä ja tuntuu äärettömän pahalle. Ise asiassa niin pahalle etten tiedä haluanko edes jatkaa koko suhteessa, kun en tunne olevani lainkaan arvostettu tai rakastaako tuollainen mies edes.
:D :D :D :D :D :D :D :D

Sä olet sekaisin.
 
[QUOTE="mimi";23799692]Eikö se mies saa sitten tunteistaan puhua muiden kuin sun kanssa?[/QUOTE]

Saa toki, mutta oikea aika siihen ei ehkä ole silloin, kun se on minulta pois, tai kun se on miehen omasta nukkumisesta pois. Ei sitä varten tarvita alkoholia, eikä sitävarten tarvita juhlia.

Ja kumminkin, me koimme synnytyksen yhdessä, ei siinä ollut appiukot ja miehen kaverit seuraamassa.
 
Alkuperäinen kirjoittaja PölyEsteri;23799687:
Paljonkin. Jos isyys ja äitiys ovat täysin eri asia, silloin ei voida toista vanhempaa vaihtaa eri sukupuolen edustajaan, ilman, että sen merkitys lapsellekin on hyvin suuri.

Väännänkö rautalangasta vai miten toimitaan?
Adoptiovanhemmaksi tuleminen on täysin eri asia kuin lapsen synnyttäminen, siis vanhemmaksi kasvamiseksi, sukupuolesta riippumatta. Lesbopareillakin asia lienee niin, että myös se toinen nainen joka ei synnytä, joutuu kasvamaan siihen vanhemmuuteen aivan kuten heteropareissa se mies. Se joka kantaa lasta sisällään 9 kk on aivan täysin eri asemassa vanhemmuutensa kanssa kuin se, joka aloittaa "uransa" vasta lapsen synnyttyä. Näin siis yleensä.

Joko tajuat: tämä ei varsinaisesti ole sukupuolisidonnaista.
 
Alkuperäinen kirjoittaja PölyEsteri;23799701:
Aloita vaikka siitä, että kerrot, miksi miehesi tarvitsee kumppanin, joka ei ole hänen vertaisensa. Jos nyt tiedät, mikä sen sanan merkitys on.

samanlainen ja saman arvoinen ei ole synonyymejä.
 
Alkuperäinen kirjoittaja PölyEsteri;23799701:
Aloita vaikka siitä, että kerrot, miksi miehesi tarvitsee kumppanin, joka ei ole hänen vertaisensa. Jos nyt tiedät, mikä sen sanan merkitys on.

Sun jutut alkavat nyt mennä jo sen verran omituisiksi että taidan jättää vastaamisen jo väliin.
 
[QUOTE="sondersson";23799725]samanlainen ja saman arvoinen ei ole synonyymejä.[/QUOTE]

Tässä ei käytetty sanoja samanlainen tai samanarvoinen, vaan sanaa "vertaisensa".

Asenteet paljastuu helposti valittujen sanojen perusteella.
 

Similar threads

Yhteistyössä