"Varaton" ystävä ?

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja "joo"
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
J

"joo"

Vieras
Eilen tavatessamme kaupungilla ystävä valitti että hänellä ei ole varaa maksaa lapsilleen edes työväenopiston harrastekerhoja tai ostaa päiväkotiin xylitol-pastilleja.
Samalla reissulla hän osti kalliita puuroja vauvalle, itselleen tanssikengät, meikkejä, uuden laukun.
Kun totesin että tolla laukun hinnalla olisit maksanut molempien tanssikerhot (50e) puoleksi vuodeksi hän totesi vaan että pitäähän nyt itsellekin jotain ostaa.
Omilla valinnoilla on myös paljon tekemistä sen rahan vähyyden kanssa :( jotkut ei vaan sitä ymmärrä.
 
Olen huomannut samanlaisen asian, mutta vaan eri tavalla. Eli kun pyytää yhtä kaveria esim leffaan, niin hänellä ei ole varaa lähteä. Kuitenkin hänellä on varaa juosta baareissa melkei joka vloppu.
 
Jokainen laittaa rahansa mihin lystää. Ei se meiltä muilta ole pois. Ite myös aika vähävarainen, mutta lapset silti saa kaiken ensin....

Näin hyvä .
Mä kun en todellakaan ymmärrä niitä joilla lapsi saa kaiken viimeisenä jos on sitä ylimääräistä rahaa, kun sitä ei ikinä ole.
sitten vielä jaksetaa valittaa kun ei ole varaa ..... kyllä olisi varaa jos olisi halua.
 
Tai että jättää lääkkeensä ostamatta, ruuan kanssa vähän niin ja näin, vuokra rästissä, mutta baariin ja tupakkaan riittää.

Lakkasin lainailemasta
Kun piti auttaa mukamas, ja ensimmäisenä listattiin että tuo nyt hyvä ihminen mulle tupakkaa.......
 
En kanssa tajua jollain tota, että baareissa ravataan, mutta sitten ei kuitenkaan ole rahaa! Mulla menee kyllä lasten vaate- ja tavarahankinnat ja harrastukset ihan etusijalle. Itse voin olla pitkään ostamatta itelleni jotain, kunhan lapsi pääsee jumppaharrastukseensa ja saa kevätpuvun ja kengät...en vois mitenkään ostaa itelleni jotain laukkua ja sitten surkutella kun ei ole rahaa ostaa lapselle mitään, hyi! No, noita äitejä kyllä löytyy valitettavasti, eikä he varmaan ite oikein tajua tuota.
 
meillä kyllä ei mitään rahakkaita olla, ei ees niitä sala varakkaita, mutta kyllä pojalla on aina puhtaita - jos ei nyt ihan uusia mutta vaatteita kuitenki. on asian mukasta päällä sään mukaan ja ruokaa on aina kaapissa, laskut maksetaan vaikka välillä joutuuki vähän sumplimaan niiden kanssa. aika uskomatonta kyllä, olen huomannut samoja asioita. itsellä mennyt tosin teininä luottotiedot hölmöilyjen takia, sillon jos olisin lapsen saanut niihin aikoihin siis niin ai kauhistus. olis ollut just tollasta menoa ku nyt tässä ihmiset on todistanu näkevänsä.. mutta mun typeryyksistä huolimatta lasta mietitään ekana kaikessa.
 
Meillä myöskin lapset saavat harrastaa,on ilmaista harrastusta,mutta myös maksullinen harrastus. Itse maksan lapsille jalkapallo harrastuksen ja lasten mummi lupasi maksaa painin,kun mulla ei siihen rahkeet enää riitä. Lasten etu ja ruoka/ laskut on mulle tärkeimmät. Sitten tulevat kaikki muut.
 
Joo en voi käsittää tuota, että vanhempien omat tarpeet menee lasten edelle. Mun lapsuudenystäväni eli kahden sisaruksen kanssa äitinsä kanssa. Äiti ei ollut missään kovapalkkaisessa työssä, joten rahat oli aika tiukilla. Ainakin lasten suuntaan, koska he eivät saaneet ikinä mitään uutta, jos uusia vaatteita tarvitsivat niin rahaa piti kysyä isältä.Samoin harrastukset saivat pitää, jos isä maksoi. Silti äiti kävi juottoloissa vähintään kerran joka viikonloppu, kuntosalilla monta kertaa viikossa, osti kerran vuodessa uudet (kalliit!) silmälasit ja itselleen tosi kalliita meikkejä ja vaatteita, esim. huulipuna 65e.
Suututtaa tuommoset! Vaikka meilläkään ei ole yhtään ylimääräistä, niin lapsi saa tarvitsemansa. Ei ole rahaa ostaa vaatteita uusina, mutta siistejä on kirppareillakin. Itselle en sitten ostakaan mitään ylimääräsitä, koska rahat menee ruokaan ja lapsen tarvikkeisiin.
 
niin ja minulla on ystävä, jolla ei ole vara juuri mihinkään. sähköt katkaistu kaksi kertaa
kuukauden välein ja siitä tullut 500 euron ylimääräinen lasku. sossun on perseestä kun
ei suostunut maksamaan muuta kuin normi sähkölaskun, mutta ei noita ylimääräisiä katkaisu
kuluja. ei voi ostaa vaatteita, ei ruokaa. kulkee ystävältä ystävälle ja sukulaisille, ollen
päiväkausia kylässä, ihan sen takia, että saa ruokaa. mutta viinaan ja tupakkaan se raha
näkyy hyvin riittävän. yksi aski päivässä ei riitä. toki eihän se peruspäiväraha iso ole.
ja kun on velkaantunut joka paikkaan, niin on varmaan kusessa. mutta ihmetyttää vaan, että
aina se raha tupakkaan ja viinaan riittää.
 
Juu, viinaan ja tupakkaan on aina rahaa.
Totesin sen nuorena likkana kaupan kassalla, päivittäin. Kyllä vitutti eräänkin lapsen puolesta joka pyysi xylitol-purkkaa (sellaista pientä pakettia, sillon ei ollu jättipusseja) niin äiti ei ostanu "ku ei oo rahaa". Röökit oli kyllä hihnalla ja kaljat.
 
Kuulostaa tutulta, viikonloppuna on kirjaimellisesti juotu tili tyhjäksi ja sitten kaupassa ostetaan vaippoja viimeisillä hiluilla kovaan ääneen valittaen. En ymmärrä ettei aikuista ihmistä hävetä. Sitten vingutaan kun on niin pienet tuet tai palkka, ja isovanhemmat ostavat lapsen vaatteet ja kaikki isommat kun ei se pieni raha vaan riitä!!
 
Mä kyllä valtan välillä ettei ole rahaa, e siihen tai tähän tai tuohon. En siksi, etteikö sitä oikeasti löytyisi, jos haluaisi, mutta ei aina hotsita. Joskus on ihan kiva käyttää sitä rahaa itseensäkkin.

Kyllä mä tokaisin teinilleni, ettei ole varaa ottaa toista harrastusta, vaikka olisihan sen rahan saanut järjestymään pienellä mietinnällä, mutta yksi on itsestäni riittävä, varsinkin, kun koulu on mitä on. Usein, kun muksut pyytää jotain, josta olen mieltä, etteivät tarvitse, niin vastaan, ettei ole rahaa.

Tupakoin ja käyn baarissakin ja katson että minulla on siihen oikeus ja ostan jopa vaatteita ja laukkuja ym. kun ylimääräistä on. En tuhlaa kaikkea lapsiini tai perheeseen, vaikka suurimman osan kyllä. Enkä tee vastakaan niin. Enkä halua edes opettaa heitä siihen, että aina saavat mitä haluavat.

Ja minä voin olla juurikin se äiti, jolta löytyy olutta ja tupakkaa kaupan kassalla, mutta saattaa lapselle ilmoittaa, ettei osta purkkaa, kun ei ole rahaa ;) Pätevn selitys, jolla ei tarvitse jäädä väittelemään juupas eipäs saapas väittelyä niistä purkista. Tosn meillä ei oikeastaan koskaan lapset pyydä purkkaa, mutta karkkia saattavat pyytää ja sitä tulee vain ja ainoastaan karkkipäivänä ja sen mukaan, miten kotihommia tehty. Ja joskus sitten herkutellaan muutoinkin.

Ja kyllä, mä olisin jopa oikeutettu toimeentuloon (ymmärtääkseni), mutta en hae, kun olen opetellut pärjäämään pienellä ja sumplimaan ja silti lapset saavat vaatteet ja harrasteet, jotka tarvitsevat. Tosin näistä tarpeista puhutaana joissa ja menot suunnitellaan sitten sen mukaan.

Että näin meillä :)
 

Yhteistyössä