Vanhojen asioiden käsitteleminen terapiassa? Miten herätellyt tunteet "tukahdutetaan" ja asia heitetään mielestä?

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja pohdiskeleva poro
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
P

pohdiskeleva poro

Vieras
Onko kellään tietoa, esim. omaa kokemusta terapiassa käymisestä? Siellä kun pengotaan vanhoja asioita lapsuudesta ja nuoruudesta, teini-iästä, jne. niin mitä se auttaa, että ne vanhat haavat revitään auki? Miten terapeutti neuvoo käsittelemään ne jutut loppuun? Eikö terapian tarkoitus ole auttaa, eikä satuttaa uudestaan kerta kerran jälkeen?

Miten siis käsitellään joku menneisyyden haamu, että sen saa pois haittaamasta nykypäivää? Miten?! Jos on puitu jotain asiaa, siis selostettu ahdistavia tapahtumia ja ajanjaksoa kaukana menneisyydessä, niin on se tarkoituksenmukaista, että ei sitten mitenkään "käsitellä loppuun" sitä asiaa? Vaan jätetään se pyörimään päähän, niin että ahdistus lisääntyy?

Ymmärtääkö kukaan mitä tarkoitan? Miten se terapeutti neuvoo käsittelemään noita ajatuksia, menneisyyden ahdistavia tapahtumia, miten niiden kanssa toimitaan? Revitään haavat auki ja ahdistus kasvaa ja lisääntyy, sekö on terapoinnin tarkoitus?
 
no tuskin tunnissa asiaa kasitellaan loppuun ja siina valilla toki voi ahdistaa. tarkoitus lapsuuden traumojen kasittelyssa on se, etta kun on aikuinen, niin voi aikuisena tarkastella asiaa vahitellen paloina ja olla lopulta objektiivinen ja selvita silti. tunnereaktiot asettuvat kohdilleen vahitellen ja voi olla sinut pahojenkin asioiden kanssa, niin etteivat hairitse jokapaivaista elamaa. ei sellaista tapahdu ja ole tarkoitus tapahtua, etta yritettaisiin muuttaa mustaa valkoiseksi, vaan auttaa siina etta kuva totuudesta olisi oikea ja.
 
Mun kohdalla ei ole kyse lapsuudessa tapahtuneesta asiasta ja tietenkään ei tunnissa voida käydä läpi kaikkea elämään mahtunutta ahdistusta. Toki silloin toivoisi, että terapiakerrat ei olis vain kerran kuukaudessa, koska se on helkutin pitkä aika sietää sitä pahaa oloa, kun ei ole saanut mitään apukeinoja siitä selviämiseen.
 
hyva terapia ei ole vaan menneisyyden puimista vaan puhutaan myos nykyisyydesta ja miten parjataan omien tunteiden kanssa elamassa. suurimmalla osalla vanhat tapahtumat eivat vaan ole muistoja vaan vaikuttavat jokapaivaiseen elamaan ja ajatteluun. esim. kognitiivinen terapia keskittyy enemman nykyisyyteen ja hallintakeinoihin, mutten mikaan terapia ole vaan menneessa murehtimista.
 
Terapiaa on erityyppistä, eri suuntauksia. Nykyään kai siirrytty pois tuosta asioiden rikki repivästä käsittelystä enempi siihen, että saataisiin mielenrauha, vaikka kamalia juttuja on tapahtunutkin.
 
että vanhoja nostetaan pintaan ne tulee kun on tullakseen pintaan se että niistä voi keskustella ja laittaa menneen elämän olemiseks(et voi muutta mennyttä)...Elämä jatkuu ja uusia asioita tulee mitä sitten miettiä tulevaisuudessa.
 
Ei niitä tunteita tarvitse tukahduttaa, vaan niiden kanssa voi oppia elämään. Kaikki tunteet laantuu jos niiden kanssa ei koita väkisellä taistella ja työntää syrjään. Jos tukahdutat, niin kipeä asia on aina yhtä kipeänä vaikka siitä kuinka jauhaisit terapiassa.

En tiedä kunnallisten terapeuttien pätevyydestä, mutta yksityiset usein oman asemansa tuo julki. Yksi hyvä kriteeri on se voiko terapeutin käyntiin saada kelan tukea. Silloin terapeutti on pakollakin opiskellut enemmän. Siitä taas onko terapeutti siltikään pätevä tai sopiva juuri sinulle ei voi tietää kuin kokeilemalla.
 

Yhteistyössä