arghtkans
Olen siis sairaanhoitaja. Olen jo aikoinani päättänyt, etten osallistu ja sekaannu esimerkiksi vanhempieni hoitoihin ja hoitoon liittyviin asioihin. He asuvat 300km päässä minusta, mutta sähköpostia vaihdellaan melkein joka päivä ja soitellaankin usein.
Nyt on pakko purkaa ärtymystäni tänne. Isälläni todettiin tk:ssa ns jäätynyt olkapää viime keväänä, olisikohan ollut maalis-huhtikuussa. Hänet ohjattiin fysioterapeutille, jolta isä sai kotijumppaohjeet. Isä ei niitä tehnyt, koska isä on hyvin passiivinen sohvaperuna - näin rakkaudella siis sanottuna Isän päivät kuluvat kotona istuessa nojatuolissa ristikoita ratkoen. Koska olkapään kipuilu sitten jatkui, teki tk-lääkäri heinäkuussa lähetteen fysiatrille. Fysiatri lähti kunnan palveluksesta pois jonotusaikana, joten lähete ohjautui kunnallisen puolen kirurgille. Ja isä kävi kirurgin vastaanotolla nyt tammikuun alussa.
Kirurgi varmisti diagnoosin jäätynyt olkapää ja oli kuulemma sanonut, että on tehty hoitovirhe kun ei heti lähetetty kirurgille ekan 2kk aikana. Ja oli kertonut, että ainoa hoitomuoto on enää leikkaus, mutta siitäkään ei ole täyttä varmuutta että se auttaisi. Isän olkapää siis toimii ihan hyvin, ääriliikkeissä kuten käden taivuttamisessa taakse esimerkiksi takkia pukiessa tuntuu kipua ja jäykkyyttä olkapäässä.
Ja nyt vanhempani ovat tekemässä innolla hoitovirhevalitusta asiasta...ja saan lukea ja kuunnella paatosta siitä, kuinka oli hoidettu väärin. Tietämättömille tiedoksi, että ns jäätynyt olkapää on siis yleensä hyvänlaatuinen tilanne, jossa ensimmäisen reilun vuoden ajan olkapää on kipeä liikkeissä. Vähitellen kipu helpottaa ja tilalle tulee jäykkyys. Sitten jäykkyyskin helpottaa ja tilanne parantuu itsestään. Ja jos jäykkyys ei sitten 1-2 vuoden tautiprosessin aikana helpota, sitten harkitaan leikkaushoitoa.
Hoitona on aktiivinen, omatoiminen jumppaaminen ja kuntouttaminen. Sitä isäni ei tehnyt eikä tee edelleenkään. Vesijumpassa hän kävi muutaman kerran ja totesi että sen jälkeen olka on paljon parempana, mutta vesijumppa on "liian rasittavaa". Jotenkin minua vaan ärsyttää se, että ei itse haluta kuntouttaa ja tehdä asian eteen mitään, mutta sitten ollaan kyllä heti suunnilleen haastamassa oikeuteen ja vaatimassa korvauksia. Eikä edes mitään hoitovirhettä ole tapahtunut...
Nyt on pakko purkaa ärtymystäni tänne. Isälläni todettiin tk:ssa ns jäätynyt olkapää viime keväänä, olisikohan ollut maalis-huhtikuussa. Hänet ohjattiin fysioterapeutille, jolta isä sai kotijumppaohjeet. Isä ei niitä tehnyt, koska isä on hyvin passiivinen sohvaperuna - näin rakkaudella siis sanottuna Isän päivät kuluvat kotona istuessa nojatuolissa ristikoita ratkoen. Koska olkapään kipuilu sitten jatkui, teki tk-lääkäri heinäkuussa lähetteen fysiatrille. Fysiatri lähti kunnan palveluksesta pois jonotusaikana, joten lähete ohjautui kunnallisen puolen kirurgille. Ja isä kävi kirurgin vastaanotolla nyt tammikuun alussa.
Kirurgi varmisti diagnoosin jäätynyt olkapää ja oli kuulemma sanonut, että on tehty hoitovirhe kun ei heti lähetetty kirurgille ekan 2kk aikana. Ja oli kertonut, että ainoa hoitomuoto on enää leikkaus, mutta siitäkään ei ole täyttä varmuutta että se auttaisi. Isän olkapää siis toimii ihan hyvin, ääriliikkeissä kuten käden taivuttamisessa taakse esimerkiksi takkia pukiessa tuntuu kipua ja jäykkyyttä olkapäässä.
Ja nyt vanhempani ovat tekemässä innolla hoitovirhevalitusta asiasta...ja saan lukea ja kuunnella paatosta siitä, kuinka oli hoidettu väärin. Tietämättömille tiedoksi, että ns jäätynyt olkapää on siis yleensä hyvänlaatuinen tilanne, jossa ensimmäisen reilun vuoden ajan olkapää on kipeä liikkeissä. Vähitellen kipu helpottaa ja tilalle tulee jäykkyys. Sitten jäykkyyskin helpottaa ja tilanne parantuu itsestään. Ja jos jäykkyys ei sitten 1-2 vuoden tautiprosessin aikana helpota, sitten harkitaan leikkaushoitoa.
Hoitona on aktiivinen, omatoiminen jumppaaminen ja kuntouttaminen. Sitä isäni ei tehnyt eikä tee edelleenkään. Vesijumpassa hän kävi muutaman kerran ja totesi että sen jälkeen olka on paljon parempana, mutta vesijumppa on "liian rasittavaa". Jotenkin minua vaan ärsyttää se, että ei itse haluta kuntouttaa ja tehdä asian eteen mitään, mutta sitten ollaan kyllä heti suunnilleen haastamassa oikeuteen ja vaatimassa korvauksia. Eikä edes mitään hoitovirhettä ole tapahtunut...