vanhat vanhemmat

Sairaslomalaisena mietiskelen kotona syntyjä syviä ja heitän yhden ajatuksen tännekin. Minkä ikäisenä teidän mielestä olisi syytä kuopata vauvahaaveet? Ystäväpariskunta yrittää kovasti esikoistaan, nainen 42, mies 51. Mietin vain, että jos minullakin nyt kolmekymppisenä olisi 70-80-vuotiaat vanhemmat. Isovanhemmista ei olisi tietoakaan siinä vaiheessa. Olisihan se taloudellisesti varmaan vakaampaa tuo elämä, mutta, mutta...

 

Äitini oli 43 minut saadessaan, isä oli 46. Sisarukset parikymmentä vuotta vanhempia. Koko ikäni olen ollut ulkopuolinen perheessäni, lisäksi isän kuolema ja äidin sairastaminen varjostivat lapsuuttani. Itse en siis suosittele kovin vanhana lapsen hankkimista, mutta jokainen perhehän on erilainen...

 

tuttavani olivat molemmat 49-v ku saivat iltatähdel... en kyllä itse sitte enää siinä iässä etes halua saaha.

entiiä jollekki voi olla ihan hyväikä =)

 

Äitini oli 43v saadessaan pikkuveljeni. Kummitätini sai esikoisena hiukan ennen 40v päiväänsä. Kyllähän jokaisella on oikeus lapseen mutta onhan lapsellakin oikeus vanhempiin jotka jaksavat lapsen kanssa olla. Ja mitkä riskit on 40v ensisynnyttäjällä, onhan toki riskejä jos liian nuorena lapsen teet, että olet itsekin vielä lapsi ikäsi puolesta. En ole koskaan ymmärtänyt näitä varsinkin amerikkalaisia julkkiksia kun lapset tehdään vasta 40v ikäisinä. Eihän tietysti kaikilla ole sellaista parisuhdetta sillon kun olis suotavaa hankkia lapsia ja joku haluaa ensin edetä uralla kun lapsia miettii. Itse sain tyttöni 22 vuotiaana. Nuorin meidän suvussa lapsen saanut, ja minua katsottiin vähän kieroon sen takia. Samoin äitiäni ihmeteltiin kun niin vanhana tekee.. mutta itse en haluaisi äitini olevan minua 40-vuotta vanhempi..

 

Mä en pidä mitenkään pahana tota mainitsemaasi ikää.Eikai kukaan tee lasta ajatellen että paljonko ja monessako polvessa sillä on mahdollisesti sukulaisia elossa???Omaan "tarpeeseen" ne tehdään ja saadaan.

 

mun mieheni vanhemmat oli nelissä kymmenissä kun saivat mieheni. asia ei ole ollut heille hyvä eikä paha ennen kuin me saimme lapsia eli he lapsenlapsia. nyt he ovat selvästi harmissaan kun itse ovat jo "vanhoja ja sairaita" eivätkä jaksa olla lastemme kanssa kun taas minun vanhempani ovat vasta parhaassa keski-iässä ja jaksavat viedä lapsia huvipuistoihin ja retkille yms. omat vanhempani olivat 25 ja 27 kun synnyin ja itse sain omat lapseni saman ikäisenä. tätä ikää suosittelen muillekin, siis esikoinen 25 v. silloin on saanut elää nuoruutta ja mennä ja rellestää ja on jo vähän tullut maailmankatsomustakin hankittua, mutta on kuitenkin vielä nuori. ja kuinka kiva on ajatella, että kun lapset on isoja ja yli teini-iän, niin itse on vielä silloinkin nuori ja hyvissä voimissa (toivottavasti) ja pääsee taas viettämään miehen kanssa kahdenkeskistä aikaa ennen kuin voi rauhassa alkaa odotella lapsenlapsia, joiden tullessa on myös vielä "reilusti elämää edessä".

 

oikeesta iästä en tiedä mut itse haluan lapsilukuni täyteen ennen kolmeakymmentä... jos enään ei tule niin täynnä on! neitejä nyt 2 kipaletta!
äitini on nyt 45 ja isäni 48 ja sisarukseni ovat 25+23(mie)+20+20 :heart:
muutenkin suvussamme kaikki ovat "nuorena" lapsensa tehneet/saaneet. toki tilanteitahen on erillaisia :attn:

 

itsellä "vanhat" vanhemmat.. kieltämättä ala-asteella joskus hieman hävetti kun meidän äiti ja isi yli 4-kymppisiä, muilla korkeintaan 30.. mutta toisaalta itse olin 17 kun sain ensimmäisen lapseni, eikä minulla todellakaan ole tarjota samanlaista lapsuutta taloudellisesti kuin mitä minulla oli.. mutta kunto riittää paremmin lapsen kanssa leikkimiseen yms. että ottaa siitä nyt sitten selvää milloin on paras aika hankkia lapsia.. =)

 

Nyt tulee tylsä vastaus, mutta mielestäni niin kauan on "vauvantekoikäinen", kun itsestään hyvältä tuntuu. Toisille raja tulee kolmissakymmenissä ja toisilla viisissäkymmenissä. Niin kauan kun itse jaksaa lasten kanssa, on varmasti aivan hyvä ikä tulla vanhemmaksi.

Isäni sai alkuvuodesta 50-vuotiaana "iltatähden" ollessaan jo kuuden lapsen vaari, enkä pidä tätäkään lainkaan pahana.

 

mun mielestä lapset on tehtävä nuorena!!!!!!!!!!!!!
mitä sitä mummoiässä enää pentuja vääntämään kun ikäisistä kamuista tulee jo mummoja.ja vanha kun ei jaksa.ite oon 24-v ja lapsia 2 eikä enempää tule.eivät ole mun nuoruutta pilannu,päin vastoin,eipähän tartte enää alkaa miettii että joko ois oikea aika ruveta lapsia tekee.kouluni oon käyny ja töitä riittää!
se oli tietty vaan mun mielipide.

 

Vanhempani olivat 37 ja 38 kun synnyin. Ainoastaan vanhempieni sairaudet ovat olleet miinusta.

 

Ehkä vanhat vanhemmat on siinä mielessä hyvä juttu, että ovat aikanaan kypsiä isovanhempia. Kummityttöni pappa on hurjassa 50-villityksessä eikä jouda lapsenlapsistaan innostua. Hänellä ei ole aikaa leikkiä; hän kiitää uuden vaimonsa kanssa uudella moottoripyörällään ja tekee ulkomaanmatkoja sen minkä töiltään ehtii. Seesteiset isovanhemmat ovat lähemmäs 60 vuotiaita: he ovat saaneet kypsässä iässä omat muksunsa eikä heillä ole tarvetta alkaa nuoruuttaan uudesti elämään.

...Eli olen sitä mieltä että vaikka nuorempana jaksaa paremmin ei välttämättä viitsi. Senpä huomaa äideistä ja isistä yhtä hyvin kuin isoäideistä ja isoisistä.

 

äitini oli n 25 saadessaan isoveljeni (24)
sitten hän sai toisen isoveljeni(22)
ja minut..
vanhemmat erosivat..
isälläni on nyt kaksi lasta uuden vaimonsa kanssa (isäni on kohta 51)
ja hän on itse sanonut kuinka rankkaa se on kun on (2w) ja (7w) niin "vanhana"
ja hän aina päivitelee kuinka helppoa se minulla on kun olen vielä nuori..ja arvatkaas mitä olen samaa mieltä
en minäkään haluaisi että vanhempani olisivat jotain 60-70 vuotiaita hävettäishän heitä esitellä kavereille..
yhdella minun kaverilla sattuu olemaan 67 vuotias isä ja äiti on 74 ja kun menin heille ensimmäistä kertaa pienenä kysyin että mis sun vanhemmat o ku sulla on mummi ja ukki täällä?
*nolottaa vielki*
mutta jokainen tyylillään! =)