Vammainen vanhempi

[vamma]

Mitä vaikutuksia vanhemman liikuntavammalla on lapseen? Tuleeko ehkä kiusatuksi vanhemman vamman takia? Miten itse suhtautuisit jos kuulisit lapsesi kiusaavan esim koulukaveriaan tämän vanhemman takia?

 

[.]

Mitä vaikutuksia vanhemman liikuntavammalla on lapseen? Tuleeko ehkä kiusatuksi vanhemman vamman takia? Miten itse suhtautuisit jos kuulisit lapsesi kiusaavan esim koulukaveriaan tämän vanhemman takia?

En ole koskaan kuullut, että olisi kiusattu tuon takia.

 

[häää]

nauraisin no en, käskisin lopettaa..

 

[hei]

mulla cp-vamma ja eipä lapsia oo sen takia kiusattu!!!!!!!!!!!!!!!1

 

[minä]

Minä kertoisin lapselleni ettei vanhemman vamma ole "lapsen syy". Ja että lapselle on varmasti jo riittäävästi muutenkin "harmia" vanhemman vammasta eikä ole fiksua tuottaa lisää pahaa mieltä. Kertoisin, että meitä ihmisiä on erilaisia ja kaikki on yhtä arvokkaita. Kysyisin ehkä jopa tältä perheeltä voisinko jotenkin olla avuksi. Jos kyseisen perheen lapsi olisi lapseni kaveri niin ottaisin mukaan esim liikuntaharrastuksiin, luontoretkille ym jos lapsella ja hänen vanhemmillaan olisi siihen halua. Voisi kuvitella että liikuntavamma estää tällaista toimintaa.

 

[ap]

mulla cp-vamma ja eipä lapsia oo sen takia kiusattu!!!!!!!!!!!!!!!1

Mukava kuulla...mutta ei tarvi huutaa. =)
Mietin tätä asiaa kun omat lapset on vielä pieniä mutta kasvavat kovaa vauhtia. Nyt on pihalla tullu muilta lapsilta kyselyä esim siitä että miksi kävelen niin kuin kävelen ja milloin taas käytän pyörätuolia. Huolettaa vähän se että jos omasta vammastani aiheutuu lapsille harmia. =(

 

[ajattele]

Saattaahan sitä sanomistakin joltain tulla, mutta sinuna miettisin että olet opettamassa näille muille lapsille erilaisuutta. Vammasi on näkyvä ja joillekin se voi olla ensikosketus tämän tyyppiseen asiaan ja alkuun mietityttää. Älä koskaan pidä sitä negatiivisena siinä mielessä.

Meillä läheisellä kehitysvamma ja lapset ovat oppineet pitämään sitä ihan normaalina asiana niin kuin onkin. Eivät arastele tai katsele hämmästellen, ovat luonnollisesti kysyneet asiasta. Me olemme erilaisia ja miten hieno asia se onkaan.

 

[.]

mulla cp-vamma ja eipä lapsia oo sen takia kiusattu!!!!!!!!!!!!!!!1

Mukava kuulla...mutta ei tarvi huutaa. =)
Mietin tätä asiaa kun omat lapset on vielä pieniä mutta kasvavat kovaa vauhtia. Nyt on pihalla tullu muilta lapsilta kyselyä esim siitä että miksi kävelen niin kuin kävelen ja milloin taas käytän pyörätuolia. Huolettaa vähän se että jos omasta vammastani aiheutuu lapsille harmia. =(

En usko, että aiheutuu

 

[äitee]

mulla cp-vamma ja eipä lapsia oo sen takia kiusattu!!!!!!!!!!!!!!!1

Mukava kuulla...mutta ei tarvi huutaa. =)
Mietin tätä asiaa kun omat lapset on vielä pieniä mutta kasvavat kovaa vauhtia. Nyt on pihalla tullu muilta lapsilta kyselyä esim siitä että miksi kävelen niin kuin kävelen ja milloin taas käytän pyörätuolia. Huolettaa vähän se että jos omasta vammastani aiheutuu lapsille harmia. =(

en usko että aiheutuu harmia meillä on lapsikin vammainen ja normi luokassa ja muut tietää homman eikä kukaan kiusaa ketään kerrotaan vaan aina rehellisesti jos joku kysyy jotain ni ei tarvi ihmetellä lapset on aika suopeita!

 

[ap]

Minä kertoisin lapselleni ettei vanhemman vamma ole "lapsen syy". Ja että lapselle on varmasti jo riittäävästi muutenkin "harmia" vanhemman vammasta eikä ole fiksua tuottaa lisää pahaa mieltä. Kertoisin, että meitä ihmisiä on erilaisia ja kaikki on yhtä arvokkaita. Kysyisin ehkä jopa tältä perheeltä voisinko jotenkin olla avuksi. Jos kyseisen perheen lapsi olisi lapseni kaveri niin ottaisin mukaan esim liikuntaharrastuksiin, luontoretkille ym jos lapsella ja hänen vanhemmillaan olisi siihen halua. Voisi kuvitella että liikuntavamma estää tällaista toimintaa.

Kuulostaa kivalta sun suhtautuminen. Ja tuollaista "apuakin" olisi helppo ottaa vastaan. Se kun ei aina ole niin helppoa, mutta kun voi ajatella että siitä on molemmille osapuolille iloa niin...siis kuvittelisin että ottaisit omalle kaveriksi.. =)

 

[ap]

Saattaahan sitä sanomistakin joltain tulla, mutta sinuna miettisin että olet opettamassa näille muille lapsille erilaisuutta. Vammasi on näkyvä ja joillekin se voi olla ensikosketus tämän tyyppiseen asiaan ja alkuun mietityttää. Älä koskaan pidä sitä negatiivisena siinä mielessä.

Meillä läheisellä kehitysvamma ja lapset ovat oppineet pitämään sitä ihan normaalina asiana niin kuin onkin. Eivät arastele tai katsele hämmästellen, ovat luonnollisesti kysyneet asiasta. Me olemme erilaisia ja miten hieno asia se onkaan.

Kiva saada uusia näkökulmia. Parempi varmasti vastata avoimesti lasten kysymyksiin niin vammastani ei tule mikään peikko vaan normaali elämään kuuluva juttu. =) Joskus vaan on niin vaikea vastailla "tyhmiin" kysymyksiin asiallisesti. =)

 

[ap]

mulla cp-vamma ja eipä lapsia oo sen takia kiusattu!!!!!!!!!!!!!!!1

Mukava kuulla...mutta ei tarvi huutaa. =)
Mietin tätä asiaa kun omat lapset on vielä pieniä mutta kasvavat kovaa vauhtia. Nyt on pihalla tullu muilta lapsilta kyselyä esim siitä että miksi kävelen niin kuin kävelen ja milloin taas käytän pyörätuolia. Huolettaa vähän se että jos omasta vammastani aiheutuu lapsille harmia. =(

en usko että aiheutuu harmia meillä on lapsikin vammainen ja normi luokassa ja muut tietää homman eikä kukaan kiusaa ketään kerrotaan vaan aina rehellisesti jos joku kysyy jotain ni ei tarvi ihmetellä lapset on aika suopeita!

Kuulostaa hyvältä! Kiitos rohkaisevasta esimerkistä. =)

 

[up]

Löytyykö lisää kommentteja?

 

[leijona76]

Mun lapsuudenkaverin äiti oli aika hankalasti liikuntavammainen ja en kyllä muista että ois häntä pikattu tms. Asiaan saattoi vaikuttaa se että muuten oli niin sydämellinen ihminen ja sosiaalinen että luonne peitti sen fyysisenpuolen. Ja muistan kyllä kyselleeni äidiltäni mikä tällä äidillä oli. Asioista kerrottiin avoimesti eikä lasten tarvinnu arvailla ja sitä kautta kiusata tuota perhettä.