ValivaliVALI :( Huoh.... Hieno vappu...

[kristta]

Nyt tuntuu siltä ettei mikään mene kuin pitäisi.... Kaikki menny päin seiniä ja seinät kaatunu päälle!

Lapsonen sairastui oksennustautiin perjantaina, sinänsä ei siinä ois mitään ollut mutta me olimme kutsuneet siskoni perheen meille viettämään vappua lauantaina, grillattavat oli ostettu ja grilli puunattu, simat tehty ja munkin paisto enään odotti. Lapsille ostin ilmapallot ja hassut hatut tiimarista... Joten eihän se auttanut kuin perua koko juttu. Vaikka mielelläni lastani hoidan kun hän sairastaa, niin oli mulla vaan huono mieli joka tapauksessa.

Eilen sitten minä sairastuin. vellovan huonon olon lisäksi sain kauheat sappikohtaukset vaivakseni. Olin siis kotona kahdestaan oksentelevan lapsen kanssa. Mies töissä.
Odotin innolla miestä kotiin että saisin itsekin levätä hiukan... Mies tuli, kertoi että haluaisi mennä kaverinsa luokse saunaan ja että oli kutsun sinne saanut, minä sanoin että tarvitsen häntä kotona. Hän suuttui ! Sain lapsen illalla nukkumaan ja menin itse sohvalle makoilemaan särkylääkepurkki kainalossani, niin mies istui alakerrassa koko illan, eikä tullut sanomaan edes hyvää yötä...

Siis mies suuttui kun hänen suunnitelmat meni mönkään. Eikai perheenäidillä, saatika vaimolla ole oikeutta suuttua moisista asioista.... Ja kun itse olen kipeänä!!

Heräsin kuudelta ja miestä ei näy missään....

Olo on kirjaimellisesti kuin hyljätyllä. En siis ansaitse mieheni läsnäoloa ja huomiota edes silloin kuin sairastan ja olen todella kipeä... Tässä vielä mietin että soitanko mummon kylään ja lähdenkö itse päivystykseen tuon sapen takia...

 

["huh"]

Huh mikä mies sulla. Sinänsä täällä ei hienompaa, koko poppoo vatsataudissa ja mies rakentaa. On kurjaa olla yksin, mutta nyt meidän tilantees se on pakko. En tiedä voisko mieheni tehdä samoin, mutta voimia sinulle oikein kovasti!!!!!!!! Paska ukko

 

[niin..]

Noinhan se monessa perheessä menee, meilläkin ja kaikilla, jotka tunnen paremmin. Kerran siitä naisten kanssa puhuttiin, että kuinka se onkin niin, että naiset joustavat ja jaksavat. Apuun saan enemmin anopin kuin oman miehen, jos on kyse sairastapauksista. Meillä se menee jopa niin, että sanon miehelle tarvitsevani hänen apuaan sairaan lapsen hoidossa/ olen itse sairas ja mies soittaa äitinsä paikalle tai vie lapsen mummolaan. Täytyy laittaa toivo uuteen sukupolveen ja kasvattaa omista pojista näissä asioissa empaattisempia. Jaksamista ap:lle ja miestä ei kannata vaihtaa jos suhde muuten toimii !!!

 

[aloittaja..]

tällä hetkellä mietin että mitä olen tehny jotta anaitsen tälläisen kohtelun... Mies on sellaista sorttia että möksähtelee todella paljon ja on mykkäkoulua, ja jos siitä mainitsen hänelle että hänen tulisi puhua mieltä vaivaavista asioista eikä pitää niitä sisällään, niin hän suuttuu jo siitäkin... Onko tässä jotain muuta jo takana? Vai onko oikeasti vaan suuttunut mulle kun ei päässyt sinne saunaan... Voi elämä!!

 

["aloittaja"]

Noinhan se monessa perheessä menee, meilläkin ja kaikilla, jotka tunnen paremmin. Kerran siitä naisten kanssa puhuttiin, että kuinka se onkin niin, että naiset joustavat ja jaksavat. Apuun saan enemmin anopin kuin oman miehen, jos on kyse sairastapauksista. Meillä se menee jopa niin, että sanon miehelle tarvitsevani hänen apuaan sairaan lapsen hoidossa/ olen itse sairas ja mies soittaa äitinsä paikalle tai vie lapsen mummolaan. Täytyy laittaa toivo uuteen sukupolveen ja kasvattaa omista pojista näissä asioissa empaattisempia. Jaksamista ap:lle ja miestä ei kannata vaihtaa jos suhde muuten toimii !!!

Oikeasti, mahtavaa (tai ei mahtavaa) kuulla että muillakin on näin... Kyllä minun kavereillani on "unelmasuhde" jossa mies on joustava ja empaattinen... Harvoin kuulen kokemuksia muilta heidän miehistään joilla nuo taidot on kadoksissa...

 

["vieras"]

Voi harmi Miehen pitäisi ymmärtää että perheellisenä ihmisenä ei voi ajatella vain itseään ja omia menojaan.

 

[kipiä vaimo]

oho, onpa törppö mies. tosin niin on minullakin kun itse olen sairas niin mies ei edes usko että olen sairas. vaikka olisin kuinka sairas niin saan hoitaa lapset. muutenkin on sellainen kultanassukka, mutta ihan hirveetä olla sairas kun toinen ei laita tikkua ristiin.

 

[se on elämää]

tällä hetkellä mietin että mitä olen tehny jotta anaitsen tälläisen kohtelun... Mies on sellaista sorttia että möksähtelee todella paljon ja on mykkäkoulua, ja jos siitä mainitsen hänelle että hänen tulisi puhua mieltä vaivaavista asioista eikä pitää niitä sisällään, niin hän suuttuu jo siitäkin... Onko tässä jotain muuta jo takana? Vai onko oikeasti vaan suuttunut mulle kun ei päässyt sinne saunaan... Voi elämä!!

Etpä yhtään mitään. Noin se näyttä menevän melkeen joka perheessä. Nainen jää kotiin hoitamaan lasta/lapsia ja mies jatkaa menemisään samaan malliin kuin sinkkuvuosinaan. Jos tilanne on toinen saa nainen onnitella itseään.

Ajatteleppa ap jos sinulla olisi vielä lisäksi energinen taapero jota joutuisit vahtimaan samalla kuin hoidat kipeää vauvaa ja itseäsi.

 

["vieras"]

Mulkku mies.

Hieno vappu meilläkin, sain keskenmenon ja lemmikkikani tekee kuolemaa.

 

[Näkymätön Ninni]

Joo ei tuo kivalta kuulosta..

Meillä mä oisin suosiolla vaan päästänyt sen ukon kamujen luo kun en jaksa sitä kiukkusta miestäkään katsoa vaikka itse olisin kuinka kipee...

Harvemmin se on mun sairastelujen takia harrastuksistaan tai illanvietoista tinkinyt..

 

["aloittaja"]

oon pahoillani teidän muidenkin huonosta vapusta onneks tämä oli vaan yks vkloppu muiden joukossa.

Liikaa ajattelen usein itseäni miehen asemaan ja mitä minä tekisin jos olisin hän, ja ravtakaapa kuinka sitä pettyy kun mies tekee juuri päinvastoin mitä olisin itse hänen sijassaan tehnyt!!

Jos mies sairastaisi: Jäisin kotiin, jättäisin omat menoni ja hoitaisin lapsen ja miehen.
Jos vaimo sairastaa: Mies ei tingi omista menoistaan ja vähättelee toisen huonoa oloa tai sairastamista.

Mies soitti että lähti sinne kaverille kun minä olin mennyt nukkumaan. Oli kuulemma ajatellut se olevan ok ja että tietäisin missä hän aamulla on.

En jaksa kimpaantua edes. Soitin anopille joka tulee kohta tänne, minä lähden päivystykseen hakemaan lääkettä Illalla avaan keskustelun aiheesta. Pakko hänen on ymmärtää miten pahalta minusta tuntui.

 

["vieras"]

Noinhan se monessa perheessä menee, meilläkin ja kaikilla, jotka tunnen paremmin. Kerran siitä naisten kanssa puhuttiin, että kuinka se onkin niin, että naiset joustavat ja jaksavat. Apuun saan enemmin anopin kuin oman miehen, jos on kyse sairastapauksista. Meillä se menee jopa niin, että sanon miehelle tarvitsevani hänen apuaan sairaan lapsen hoidossa/ olen itse sairas ja mies soittaa äitinsä paikalle tai vie lapsen mummolaan. Täytyy laittaa toivo uuteen sukupolveen ja kasvattaa omista pojista näissä asioissa empaattisempia. Jaksamista ap:lle ja miestä ei kannata vaihtaa jos suhde muuten toimii !!!

Kaikkeen tekin suostutte! Meidän perheessä ei todellakaan mene noin!

 

[narikka83]

oho :O

onneksi mies jätti jopa työreissun väliin ku tulin mahatautiin, hoiti lapset ja minut kunnialla. jää kotia jos olen kipeännä, tietää että olen sekasin k useinäkello jos kuume pääsee nouseen. siinä olossa ei paljoa lapsia katella tosi törkeää käytöstä ap:N miehelta

 

["lala"]

Parilta kaverilta olen kuullut samanlaista käytöstä heidän miehiltään, on kyllä törppöä :kieh: Itse olen siinä onnellisessa asemassa, että miehellä on ymmärrystä ja osaa ajatella aivoillaan - meillä on neljä lasta, joten kusessa olisin, jos mies olisi tollainen nuija! En ole onneksi ikinä joutunut kieltämään miestä menemästä minnekään, hän kyllä ite tajuaa milloin "ei voi lähteä". Ei onneksi hirveesti juokse menoissa, joten ihan mielellään saakin mennä ne mitä menee. Tänä vuonna on joutunut perumaan pari juttua, kun ollaan oltu sairaina, ja ihan oma-aloitteisesti on sen tehnyt.

Jaksuja ap:lle, toivottavasti olo paranee pian tai saat apua sinne :hug:

 

[misStar]

Mekin sairastuttiin vatsatautiin lapsen kanssa perjantaina mutta mies jäi eilen meitä kotiin hoitamaan.En kyllä suostuis tollaseen että käydään möksäämään.Meillä usein auttaa tollasissa tilanteissa se kun selitän miehelle että miltä siitä tuntuis jos lapsi ja mies ois kipeänä ja mä lähtisin kavereille.Silloin se aika usein myöntää että oishan se ihan p*rseestä.

Mietin justiin kun perjantai yönä makasin vessan lattialla ja poika oksensi makkarissa että jos ois yh niin miten sitä selviäis.Vatsatauti on vielä niin tarttuvaa että haluaisko/kehtaisko ketään pyytää auttamaankaan.Mutta vielä inhottavampaa ois se että ois mies mutta se ei auttais : /

 

[Kottari]

Oikeesti,paska mies

 

[..]

Mä aina vaan hämmästelen palstalla vallitsevaa käsitystä normaalista miehestä. Joko mun lähipiiriin kuuluu ainoastaan valioyksilöitä tai sitten mä muuten vaan elän pumpulissa, mutta ei tulis mieleenkään, että mun mies teksi jotain tollasta. Ei mun ole koskaan tarvinnut pyytää tai anella miestä jättämään ryypyt väliin ja hoitamaan lapsia jos oon kipeä. Hän kyllä tajuaa itsekin milloin ei voi mennä tai milloin pitää perua oma meno. Harvoin menee ja silloin kun menee saa mennäkin. Mutta ei taatusti edes menisi jos tulisin kipeäksi.

Me ollaan miehen kanssa tasavertaisia vanhempia ja hoidetaan lasta tasapuolisesti yhtä paljon eikä mun tarvitse lupia kysellä jos vaikka haluan lähteä yksin käymään kaupassa. Sama toisinpäin. Illanvietoista sovitaan etukäteen, mutta kumpikin tajuaa suuttumatta, että sairastumiselle ei voi mitään ja toisen ja koko perheen hyvinvointi menee omien hupien edelle. Silloin kun toinen on kipeä, vastuu kodista ja lastenhoidosta siirtyy automaattisesti toiselle. Ja tämä on päivänselvää myös tuttavaperheissä.

 

[karma]

Noinhan se monessa perheessä menee, meilläkin ja kaikilla, jotka tunnen paremmin.

No onneksi meillä ei!

Huh huh, kun on kerrassaan naurettavaa käytöstä ap:n miehellä. En kyllä voisi kuvitella, että samalla tavalla oma mieheni reagoisi - ainakaan yhden saunaillan vuoksi! Luulisi, että rakastamansa ihmisen hyvinvoinnin vuoksi voisi pienen uhrauksen tehdä.

Itse ainakin tekisin. Ja uskon ja tiedänkin, että myös mies olisi siihen valmis.

En tiedä millaisia miehiä te oikein katselette, jos ei tuon vertaa voi joustaa! Aika perseestä tommonen.