T
Taikatuuli
Vieras
Tyttäremme täytti tänään 2 vuotta. Mutta niinkuin niin monta kertaa aiemminkin, petyin jälleen. Lapsen mummi (eli anoppini) ei taaskaan vaivautunut muistamaan lapsenlastaan. Ei edes postikorttia tai puhelinsoittoa. Ei ollut lapsen ristiäisissä eikä ole ollut kertaakaan syntymäpäivillä...
Anopillani on 5 lastenlasta ja heidän synttäreilleen pääsee kyllä (sekä tottakai ristiäisiin). Meidän välimatka on 50 kilometriä, mutta valittaa ettei ole kyytiä. Toisille lapsenlapsille matkaa on 200 kilometriä, sinne pääsee kyllä.
Mieheni lähettää äidilleen joka kuukausi rahaa (anoppi on muka persaukinen). Raha kelpaa, muttei jaksa muistaa vanhimman poikansa ainutta lasta...
Miehen siskokaan ei voinut tulla synttäreille, koska "sunnuntaisin ei jaksa lähteä minnekään"...
Anoppini ei ole käynyt meillä kertaakaan. Heillä käydään pari kertaa vuodessa.
Harmittaa kun lapsi tulee siihen ikään, että alkaa ymmärtämään että serkut on "mummille" tärkeämpiä kuin hän
Anopillani on 5 lastenlasta ja heidän synttäreilleen pääsee kyllä (sekä tottakai ristiäisiin). Meidän välimatka on 50 kilometriä, mutta valittaa ettei ole kyytiä. Toisille lapsenlapsille matkaa on 200 kilometriä, sinne pääsee kyllä.
Mieheni lähettää äidilleen joka kuukausi rahaa (anoppi on muka persaukinen). Raha kelpaa, muttei jaksa muistaa vanhimman poikansa ainutta lasta...
Miehen siskokaan ei voinut tulla synttäreille, koska "sunnuntaisin ei jaksa lähteä minnekään"...
Anoppini ei ole käynyt meillä kertaakaan. Heillä käydään pari kertaa vuodessa.
Harmittaa kun lapsi tulee siihen ikään, että alkaa ymmärtämään että serkut on "mummille" tärkeämpiä kuin hän