Välillä väsyttää.. hermot kireällä, mitä teen, neuvoja.

["huokaus"]

Olen pienen vauvan äiti, väsynyt. Ei minua väsytä valvominen ja nyt vauvani nukkuu jo yöt hyvin. Meinaan väsyä itkemiseen ja kitinään. Yöt nukutaan hyvin, mutta illalla usein itkee 2-3h. Nyt päivällä kitisee, nukkuu 10min, herää, nukkuu 10min, herää, nukkuu 10min, herää.
En saa oikein mitään tehtyä. Kun yritän tyhjentää konetta,havahtuu ääniin.. ja jos annan valvoa, itkee ihan unisen näköisenä. Jos joskus nukkuu hyvin päiväunet, saan imuroitua, laitettua vaatteita koneeseen, vaatekaappiin jne. Mutta nämä "itkukitinä" päivät, yritän olla hiljaa, laittaa tutia suuhun, tarjota syötävää ja ennenkaikkea saada nukkumaan yhtenäistä unta edes tunnin

En ole opettanut vauvaa hiljaisuuteen, vaan kun nukkuu kunnolla, imuroin jne. Mutta tällaisina päivinä yritän olla hiljaa, koska lapsi herää pieniin ääniin ja herää silti, vaikka kuin olen hiljaa. Yritän joskus silti tehdä kotitöitä, vaan ei siitä mitään tule

Mies työn takia käy kotona vain kääntymässä. Tuli yöllä kotiin, nukkui, heräsi ja oli vajaat 2h kotona kun taas lähti töihin. Sen aikaa katsoi vauvaa, että sain kaupassa käytyä ja kahvin juotua rauhassa. Jätti tiskapöydän pyyhittävään kuntoon ja likapyykki pussin pyykkikoneen viereen, ne täytys tänään pesuun laittaa. Eilisestä valtava pyykkivuori kodinhoitohuoneessa, onneksi puhtaita, mutta ne täytys kaappiin saada laitettua. kaapit makuuhuoneessa ja varmaan saan vauvan heräämään jos sinne meen touhuamaan.

Joskus itse meinaan tuskastua kitinään, väsyä. Täytyy vaan ajatella, ettei pieni tahallaan, masu tai jotain, kun niin vaikea vauvan olla. Kun saan nukkumaan paremmat unet, niin sitten hymyilee ja juttelee niin aurinkoisesti.

Miten jaksan olla hyvä äiti ja vaimo myös huonolla hetkellä??? En miehen mieltä pahoitais turhalla omalla kitinällä ja jaksaisin olla hyvä äiti vauvalle, ilman että meinaan itse tuskastua.

 

["vieras"]

Ole ensin hyvä itsellesi.
Ja kun olet hyvä itsellsi, niin vauvakin tuntee sen että äiti on rauhallinen ja purusaa jaettavaa rakkautta.
Sitten olet hyvä vauvallesi, ja viimeisenä mutta ei vähäisempänä otat miehesi huomioon.
Ja miehesi kyllä pitäisi ymmärtää että tuo on ohimenevää ja tukea sua, ja kuunnella kiukuttelua (menee kyllä toisesta korvasta ulos). Olla läsnä vaikka hetkellisenä "nyrkkeilysäkkinä".
Mutta nyt lepäät, ja levon jälkeen vaikka pikkuaskeleilla otat itteäsi niskasta kiinni ja vaihdat asennettasi. Lapsi kyllä tulee vinkumaan (oli ikä mikä tahansa) ties mistä vielä. Mutta kun itse pysyt jämäkkänä ja silti rauhallisena niin huomaat että homma alkaa sujumaan myös itsesi kanssa.
Tsemppiä, ja halit.

 

["poikia3"]

Mulla on esikoinen ollut paljon hereillä oleva, ja seuraa vaativa vauva. Mun pelastus oli aikoinaan rintareppu. Vauva reppuun, ja sitten imuroitiin, pyyhittiin pölyjä, laitettiin pyykkejä koneeseen jne. Lisäksi mun mieheni oli matkatöissä, aina viikon kerrallaan poissa. Joten minä nukuin, kun vauva nukkui, ja vauva nukkui sängyssä vieressäni, sillä tavoin nukkui ehkä vähän enemmän.

Myös sitteri oli hyvä pelastus, samoin kuin äitiyspakkauksen makuupussi aina sen huoneen lattialle, jossa itse olin ja sain asioita tehtyä samalla.

Jaksamista!

 

[yy]

Ei pahalla, mutta kuvittelitko että vauva vain nukkuu päivät pitkät? Saat sentään yöt nukuttua itse. Se on jo iso apu ja helpotus, väsyneenä elämä on varsin kamalaa.

 

[väsyttää]

Ei pahalla, mutta kuvittelitko että vauva vain nukkuu päivät pitkät? Saat sentään yöt nukuttua itse. Se on jo iso apu ja helpotus, väsyneenä elämä on varsin kamalaa.

En kuvitellut, että nukkuu päiväöt pitkät. Huolissani olisin jos niin tekisin. En oikeastaan ole vauva-ajasta kuvitellut mitään. Jotta ymmärrät pointin, niin toivon ettei nuku päivät pitkät.

Toivon, että joka päivä nukkuisi sen 1-2h yhtenäistä unta. Koska, jos ei nuku.. on koko päivä sellaista "ei nuku, kitinää, nukkuu kevyttä unta 10min, herää, kitinää".. eli ei rehellistä virkeää valvomista, eikä rehellistä syvää unta.

Vaikka saan nukuttua 8h yöllä, niin silti olen väsynyt, jos sattuu näitä "ei kunnolla nukuta, ei kunnolla valvota" päiviä useampi peräkkäin. Tottakai olisin väsyneempi, jos yölläkin nukuttais 10min pätkissä, kukapa ei olisi.

Olen yrittänyt näinä päivinä imurointia, niin että lapsi olisi sitterissä, vaan ei onnistu. Itkua, kunnes laitan tutin suuhun ja vauvan sänkyyn. Taas 10min päästä itkua, tuti suuhun. Maitoa syö, joten sekään ei enää maistu.. ei vaan nukuta, eikä jaksaisi valvoakaan.

Nukkuisin itse, jos nukuttaisi, mutta kun ne yöt nukutaan kuitenkin hyvin. Nämä päivät muuten välillä väsyttää.. nukkuisi sen 1h kunnolla ja vaikka valvoisi sen loppupäivän.

 

["piipero"]

Tee niin kuin minä tein --- löysää vähän ja "unohda" ne kotityöt. Teet sen minkä pystyt.