Välillä mä ihmettelen.. Ihmisten iästä..

[Kerpele]

Kun mä teini-ikäinen ja joku sukulaisnainen voivotteli ikäänsä, oli silloin joku 26-vuotias, että kamalaa kun on vanha. Mua alkoi vaan naurattaa että ihanko se on tosissaan... Mutta muut mun kanssa samanikäiset sitten taas olivat myös sitä mieltä että kyllä sen ikäinen on jo aika vanha.

Nykyään, mä en osaa ajatella vanhana kuin ehkä noin keskimäärin kuuskymppisiä ja siitä ylöspäin.. Vaikka en kyllä tiedä onko kuusikymppinenkään ihan oikeasti mielestäni vanha..

Musta siis tuntuu että näen ihmisen iän noin yleisesti ottaenkin jotenkin ihan eri tavalla kuin moni muu..

Mulle ei ole väliä minkä ikäisiä mun kaverit ovat, tai minkäikäinen mun puolisoni on... Mulle ikä on oikeasti vain numeroita enkä käsitä miksi ihmiset edes kiinnittävät niihin numeroihin niin paljon huomiota.

Onneksi tiedän että on olemassa samanlaisia ihmisiä kuin minä, tässäkin asiassa... Mutta eniten mua kummastuttaa (no tottakai kun en näe asiaa samalla lailla) että miksi ihmiset kiinnittävät toisten ikään niin paljon huomiota?

"en voisi tapailla itseäni yli 5 vuotta vanhempaa/nuorempaa" jne..

Ja sitäkin mietin että mitenkäs ystävät, ainakin joskus nuorempana oli toisten mielestä kummallista jos joku pyöri itseään reilusti vanhempien tai nuorempien seurassa? Onko tällaista ihmettelyä vielä ihan aikuisilla ihmisillä?

 

[Kerpele]

"kun mä teini-ikäinen..." osaan taas kirjoittaa.... Sori, toivottavasti tosta saa yhtään selvää..

 

[nöppönen]

Mä ajattelin teini-ikäisenä, että 30v on vanha.. nyt ensi vuonna tuo 30v tulee itsellä täyteen, enkä mä itseäni vanhaksi miellä. Omat vanhemmatkaan eivät ole mielestäni vanhoja.. Nykyään miellän n. 70vuotiaan vanhaksi.

 

[röppö]

Mä en ole koskaan ajatellut ikääntymisen olevan itselleni mikään ongelma,mutta nyt olen löytänyt itseni kauhistelemassa vanhenemista,kun se taas keskiviikkona on ajankohtaista mulle.:ashamed:
Olen aina ajatellut,että ihminen on niin vanha kuin tuntee olevansa,ikä on vain numeroita jne..
Ja kyseisillä lausahduksilla lohduttanut niitäkin jotka ovat oman ikääntymisensä kanssa tuskailleet..ja nyt olen itse sortunut masistelemaan omaa ikääntymistäni.

 

[7thHeaven]

Mulla on jo nyt keski-iän kriisi, vaikka täytän vasta 21. Olen kuitenkin päättänyt täyttää ikuisesti 19.
Silti en ajattele muita vähän vanhempia, eli 30+ vanhoina, ainoastaan itseäni vanheneminen ja aikuistuminen pelottaa. Vaikka tässä on ehtinyt vuosia olla vakityössä, parit asunnotkin ostaa jne. niin silti koen olevani teini ja karttelen vastuuta
Mä uskon että joskus alan automaattisesti vain ajattelemaan, että what the heck, kaikki ikääntyy ja ei se mullekaan ole niin iso juttu... Joo varmaan.

 

["vieras"]

Mä olen monasti ajatellut että tämä palsta on tarkoitettu lapsettomille, kokemattomille, seksittömille, ilottomille ikäneidoille!
Vaikutelma syntyy tiukkapipoisten, suvaitsemattomien, ankarien, mustavalkoisten ja jääräpäisten mielipiteiden vuoksi. Ihan ihmettelen että 20-35 vuotiaiden naisten mielipide voi olla niin tuomitseva, vanhahtava ja akkamainen.
Kaikkein huumorintajuisempia, suvaitsevaisempia, iloisempia ja elämästä nauttivampia tuntuvat olevat ne vanhemmat naiset täällä.

 

[Helmikuussa]

Mä taas ajattelin teininä että 26v on nuori. Mutta nyt kun itse olen 26v koen että olen ihan järkyttävän vanha ja alkaa oleen pikku paniikki siitä että tässä tulee kokoajan vaan vanhemmaksi, pian minäkin oon 80v mummo(mikäli niin pitkä elämä mulle suodaan).

ja mua ainakin harmittaa että otin itseäni vanhemman miehen, olis pitäny ottaa joku nuorempi

 

["vieras"]

Mä taas ajattelin teininä että 26v on nuori. Mutta nyt kun itse olen 26v koen että olen ihan järkyttävän vanha ja alkaa oleen pikku paniikki siitä että tässä tulee kokoajan vaan vanhemmaksi, pian minäkin oon 80v mummo(mikäli niin pitkä elämä mulle suodaan).

ja mua ainakin harmittaa että otin itseäni vanhemman miehen, olis pitäny ottaa joku nuorempi

Harmittaa? Vaihda ihmeessä mahdollisimman nopeasti, että miehellekin jää vielä vuosia joista nauttia, ettei turhaan kuluta niitä sinuun.