R
Rajaton Mimmi
Vieras
Papereiden mukaan sairastan kaksisuuntaista mielialahäiriötä. Olen systemaattisesti valehdellut hoitaville lääkäreille ja psykologeille. En halua mennä töihin ja haluan viettää vapaata elämää. Kehitän aina masennus ja nousukausia sopivasti niin, ettei kukaan rupea ehdottelemaan töihin paluuta. Tämä on toiminut hyvin yli seitsemän vuotta jo. Muuntelen totuutta oman edun mukaan, enkä koskaan kerro totuutta ja yleensä jätän kertomatta ylipäätänsä kaikki pahimmat tempaukseni. Jos jotain kerron, näyttelen katuvaa ja kärsivää ja saan itseni näyttämään uhrille. Heidän (lääkäreiden ja läheisten) mukaan olen herkkä, kiltti, sosiaalinen ihminen joka sattuu kärsimään tällaisesta kamalasta sairaudesta kuin kaksisuuntainen mielialahäiriö. Kerään hoitohenkilökunnalta myös lisäpisteitä liioittelemalla ja keksimällä mitä sydäntäsärkevämpiä tarinoita lapsuudestani ja siitä kuinka minua kaltoin kohdeltiin.
Jos minulta kysytään niin sairastan ennemminkin Antisosiaalinen persoonallisuushäiriötä.
APD:n oireisiin kuuluvat:
* Kykenemättömyys toimia sosiaalisten normien tai lakien mukaisesti
* Petollisuus, joka ilmenee jatkuvana valehteluna tai muiden huijaamisena oman hyödyn tai nautinnon vuoksi
* Vastuuttomuus, impulsiivisuus tai kykenemättömyys suunnitella elämää eteenpäin
* Ärtyneisyys ja aggressiivisuus, joka esiintyy väkivaltaisuutena
* Piittaamattomuus omasta tai muiden turvallisuudesta
* Katumuksen puute, joka esiintyy piittaamattomuutena tai kykenemättömyytenä ymmärtää loukanneensa tai kohdelleensa väärin muita tai varastaneensa heiltä
* Muiden ihmisten hyväksikäyttö
* Narsismi
Ainoa mitä näistä en koe omakseni on aggressiivisuus. Ärryn kyllä helposti, mutta osaan kätkeä sen erittäin hyvin. Kostan myöhemmin jos voin, tavalla tai toisella.
En välitä siitä miltä toisista tuntuu vaan teen aina niin kuin itseäni huvittaa. Olen maannut yli 100 ihmisen kanssa. Joukossa on myös parhaan ystäväni ja siskoni miehet. Minua ei hetkauta varastaa tai valehdella kunhan en jää kiinni. Ei ole yhtään ihmistä tässä maailmassa kellen en olisi valehdellut. Valehtelen päivittäin, ihan mitä vain kunhan se on minun edunmukaista.
Usein toivon aviomieheni kuolemaa, ihan siksi vain että saisin paljon huomiota ja surkuttelua osakseni ja olisin taas vapaa kuin taivaan lintu. Mieheni rakastaa minua ja eillä ei ole mitään ongelmia, mutta kaipaan niin vapauttani. En voi kuitenkaan erota, sillä minun pitää pitää yllä normaalinelämän kulissia suojanani. "haluan" lapsia koska niin kuuluu tehdä, oikeasti en kyllä millään haluaisi sitoa itseni sellaiseen rumbaan, per**le. Kohta on myöhäistä jos raskaustesti näyttää positiivista.
Toisaalta olen väsynyt tähän valehteluun ja haluaisin että joku näkisi minut sellaisena kuin olen, mutta en halusi rikkoa rikkoa illuusiota onnellisesta tavis elämästä. Välillä tuntuu, että tukehdun tämän alle. Kukaan ei tiedä kuinka sairas olen. APUA.
Jos minulta kysytään niin sairastan ennemminkin Antisosiaalinen persoonallisuushäiriötä.
APD:n oireisiin kuuluvat:
* Kykenemättömyys toimia sosiaalisten normien tai lakien mukaisesti
* Petollisuus, joka ilmenee jatkuvana valehteluna tai muiden huijaamisena oman hyödyn tai nautinnon vuoksi
* Vastuuttomuus, impulsiivisuus tai kykenemättömyys suunnitella elämää eteenpäin
* Ärtyneisyys ja aggressiivisuus, joka esiintyy väkivaltaisuutena
* Piittaamattomuus omasta tai muiden turvallisuudesta
* Katumuksen puute, joka esiintyy piittaamattomuutena tai kykenemättömyytenä ymmärtää loukanneensa tai kohdelleensa väärin muita tai varastaneensa heiltä
* Muiden ihmisten hyväksikäyttö
* Narsismi
Ainoa mitä näistä en koe omakseni on aggressiivisuus. Ärryn kyllä helposti, mutta osaan kätkeä sen erittäin hyvin. Kostan myöhemmin jos voin, tavalla tai toisella.
En välitä siitä miltä toisista tuntuu vaan teen aina niin kuin itseäni huvittaa. Olen maannut yli 100 ihmisen kanssa. Joukossa on myös parhaan ystäväni ja siskoni miehet. Minua ei hetkauta varastaa tai valehdella kunhan en jää kiinni. Ei ole yhtään ihmistä tässä maailmassa kellen en olisi valehdellut. Valehtelen päivittäin, ihan mitä vain kunhan se on minun edunmukaista.
Usein toivon aviomieheni kuolemaa, ihan siksi vain että saisin paljon huomiota ja surkuttelua osakseni ja olisin taas vapaa kuin taivaan lintu. Mieheni rakastaa minua ja eillä ei ole mitään ongelmia, mutta kaipaan niin vapauttani. En voi kuitenkaan erota, sillä minun pitää pitää yllä normaalinelämän kulissia suojanani. "haluan" lapsia koska niin kuuluu tehdä, oikeasti en kyllä millään haluaisi sitoa itseni sellaiseen rumbaan, per**le. Kohta on myöhäistä jos raskaustesti näyttää positiivista.
Toisaalta olen väsynyt tähän valehteluun ja haluaisin että joku näkisi minut sellaisena kuin olen, mutta en halusi rikkoa rikkoa illuusiota onnellisesta tavis elämästä. Välillä tuntuu, että tukehdun tämän alle. Kukaan ei tiedä kuinka sairas olen. APUA.
