Valehtelemisesta

Olen naivi pikku tyhmeliini kuvitellut, että valehteleminen ja asioiden kääntely tai kertomatta jättäminen ovat pahoja suorastaan tuhmia :kieh: asioita. Ja niinhän se on anopin ja miehenikin mielestä - paitsi, jos se auttaa pääsemästä pinteestä tai sieltä mistä aita on matalin tai pelastaa kasvot muuten vaan \|O . Olen huutanut, raivonnut, heitellyt esineitä ja melkein (huom. melkein!) käynyt käsiksikin. Sama kuvio kun vielä toistuu ja aina uudet pyhät lupaukset päälle ("Tämä oli viimeinen kerta!" "Ei enää koskaan" ym. ym. ym.) Voimasana! (kun ei kerta kiroilla saa).

Tajuaako KUKAAN??? Vai olenko ihan idiootti, kun haluaisin, että isoissa ja pienissä asioissa puhuttaisiin totta edes nyt sentään parisuhteessa???

 

samaa mieltä kanssasi :hug:

 

täällä kans, samaa mieltä! :hug:

on inhottavaa, että vaikka toiset tietää millä kannalla itse on niin silti...!