Valaiskaa minua!!

  • Viestiketjun aloittaja sekopää
  • Ensimmäinen viesti
sekopää
Minulla on luultavasti elämässä asiat hyvin ja mahdollisesti hyvinkin hyvin, MUTTA EN TAJUA SITÄ OIKEIN.
Meillä on monta tervettä lasta ja minulla on kiltti, avulias, uskollinen, raitis ja hauska mies. Lapsiakin sanotaan symppiksiksi.
Olen aina kantanut kuitenkin kaikesta tai lähes kaikesta päävastuun tässä perheessä ja asumme nyt väliaikaisesti hyvin pienessä asunnossa, joka käy meidän kaikkien hermoille. Eniten minun.
Olen lähes päivittäin todella kireä ja tiuskin lähes kokoajan jollekin.
Minusta tuntuu, ettei kukaan kuuntele tarpeeksi, eikä lapsetkaan usko enää minua, mies tosin sanoo tekevänsä parhaansa ja kai minun täytyy se uskoa.
Rakastan miestäni ja lapsiani, ovat minulle kaikki kaikessa, mutta silti...monesti silti tuntuu, että kaikki on päin mäntyjä!! Sanokaa minulle jotain viisasta.
Olen väsynyt, kyllä.
 
Tuttu tunne..välillä sitä valittaa turhasta ja tietää sen. Koita keskittyä niihin positiivisiin ja ala tiedostamaan oma asenteesi.
Tuommoinen kaikesta vastuun kantaminen ja oman ajan puute kyllä alkaa pidemmän päälle käydä todella raskaaksi.

Asioista pitää puhua. Kerro ettet kohta enää jaksa ja se miksi tiuskit paljon johtuu tästä. Ota omaa aikaa jos mahdollista. Kun on vähän aikaa erossa lapsista tulee ikävä ja on mukava palata kotiin :)

en tiedä oliko tästä apua.. hieman väsyyneenä jo tähän aikaan illasta kirjoittelen.
 

Yhteistyössä