Väkivaltainen taapero

[Kamomilla-81]

Tyttäreni (perheen ainoa lapsi toistaiseksi) on 2v2kk ja perhepäivähoidossa - ollut jo vuoden. Samassa hoitoporukassa on 5v poika, 3v tyttö ja 1v8kk tyttö. Vaihtuvuutta porukassa ei ole tämän vuoden aikana ollut, kuin tuon nuorimmaisen tulo, mutta siitäkin on jo yli puoli vuotta. Varahoitopaikkana hoitajan lomien aikana on mummola.

Siinä oli taustaa. Sitten tämän päivän tapahtumiin.
Vein tytön aamulla hoitoon ja eteisessä jouduin hetken odottelemaan ja siinä sivussa kuuntelemaan tämän nuorimman hoitolapsen isän tilitystä hoitajalle, aiheesta en heti päässyt kärryille mutta keskustelun viimeiset lauseet meni kutakuinkin näin;
Isä: Tilanteeseen on tultava muutos, muuten se tappaa vielä jonkun!
Hoitaja: No sellasta täällä ei kyllä pääse tapahtumaan, ja kyse on kaksivuotiaista!
I: No kyllä sellasta vaan voi tapahtua, vaimo on lastentarhanopettaja Venäjällä ja sielä sellaista tapahtuu ihan yhtenään että lapset tappaa toisiaan tarhoissa.
H: (pyörittelee vähän silmiään) No ei ole koskaan käynyt meillä niin, ja tilanne on ihan hallinnassa.

Ja sitten isä poistuu, eikä sano minulle mitään. Hoitaja kertoo keskustelun koskeneen minun tytärtäni, aamulla oli vastaavaa palautetta tullut myös tämän toisen tytön vanhemmilta. Lapseni väkivaltaisuus hoitokavereita kohtaan on siis muiden mielestä vähintäänkin huolestuttavaa.

Lapseni on lyhytpinnainen ja äkkipikainen. Kun menee hermo, iskee kynsin kiinni kasvoihin tai puree, tekee sitä samaa siis hoitokavereille (tytöille) ja meille vanhemmille. Menetelmät tilanteen hoitoon ovat samat sekä kotona että hoidossa; torutaan, jäähylle ja anteeksipyyntö. Tietää että noin tekemällä satuttaa, ja tietää ettei saisi satuttaa ketään. Mutta mitä muutakaan voin enää tehdä?

Me ei mieheni kanssa olla äkkipikaisia, emmekä ole toisiamme tai varsinkaan lasta kohtaan väkivaltaisia, eli käyttäytymismallia ei kotona tälläiseen ole. Miten tässä nyt pitää edetä? Omasta mielestäni hoidamme tilanteen ihan oikein enkä näe että pitääkö tuossa nyt mitää lähteä muuttamaan. Perhepäivähoitaja vaikutti aamulla olevan kanssani samoilla linjoilla, mutta noita hoitokavereiden vanhempia nyt vähän aloin pelkäämään.

 

["vieras"]

Voisiko tuo olla ohimenevä vaihe vai onko jatkunut jo pitkään? Ainakin tuntuisi, että nykyinen rangaistuskäytäntö ei ole opettanut lasta luopumaan hyökkäyksistä. Jotain lisäapua tilanteeseen pitäisi saada. Onko hoitopaikka oikea lapsellesi, jos tarvitsisikin jotain erityistukea? Mulla ainakin menisi hermo, jos oman lapsen pitäisi pelätä jatkuvia hyökkäyksiä.

 

[******]

Hirveä tilanne. Mä kenties laittaisin lapsen jonnekin erityishoitopaikkaan missä tuollaiseen osataan puuttua paremmin. Tosin mun lapsi ei olisi tuohon pisteeseen päätynyt, koska olisin ottanut vaikka sitten vesisuihkepullon ja sillä suihkauttanut naamalle kylmää vettä ja pistänyt lapsen heti jäähylle torujen kera. Näin ne on koiratkin koulutettu. Lapsensuojeluviranomaiset varmaan ovat sitä mieltä, että lapsia ei saa noin kohdella, MUTTA: lapsesi kohtelee koko ajan välivalloin muita! Silloin on pienempi paha rankaista kyseisellä tavalla kuin antaa lapsen vain pahentaa ongelmaansa ja kohdella muita noin.

 

[hr]

ei ehkä riitä että rangaistuksena joutuu jäähylle ja pyytämään anteeksi. Pitäis yrittää opettaa toisenlainen malli käyttäytyä kun suuttuu ja hermostuu. Vaikka jokin raivotyyny, että kun alkaa suututtaa niin menee puremaan ja hakkaamaan sitä tyynyä, eikä kavereita.

Osaako lapsi puhua kuinka hyvin? Jos lapsi ei osaa ilmaista itseään ja tunteitaan sanoilla, niin niiden tunteiden ilmaisu voi joskus olla tuota luokkaa et sit hyökätään kaverin kimppuun.

 

[Kamomilla-81]

Mun ei ehkä olisi pitänyt kirjoittaa tänne koko aiheesta, sillä tiesin jo kirjoittaessani etten osaa ottaa palautetta vastaan.

Hoitopaikan vaihto ei käy. En halua lastani tarhaan, ja sekä hän että me pidämme hoitajasta emmekä kyseenalaista hänen auktoriteettiaan tai tapojaan toimia millään tapaa.

Mielestäni myös ehdotettu rangaistuskeinon vaihdos johonkin omasta mielestäni kyseenalaisempaan kuulostaa vastenmieliseltä. En halua kouluttaa lastani pelkäämään minua enkä halua järkyttää hänen perusturvallisuuttaan! Koirankoulutuksestakin minulla on kuitenkin kokemusta, perheessämme on Rottweiler. Sitäkään ei ole tarvinut hakata tottelevaiseksi. Ei se lapsi jäähylle naureskellen ole koskaan mennyt, eikä mitenkään virnistellen anteeksi pyytele, eli kaikin elein vaikuttaa syy-seuraus-suhteet ymmärtävän.

Haluan uskoa tuohon, että kyseessä on vaihe ja että johdomukaisuudella tästä selvitään.

 

[Kamomilla-81]

ei ehkä riitä että rangaistuksena joutuu jäähylle ja pyytämään anteeksi. Pitäis yrittää opettaa toisenlainen malli käyttäytyä kun suuttuu ja hermostuu. Vaikka jokin raivotyyny, että kun alkaa suututtaa niin menee puremaan ja hakkaamaan sitä tyynyä, eikä kavereita.

Osaako lapsi puhua kuinka hyvin? Jos lapsi ei osaa ilmaista itseään ja tunteitaan sanoilla, niin niiden tunteiden ilmaisu voi joskus olla tuota luokkaa et sit hyökätään kaverin kimppuun.

Puhuu ymmärrettävästi, väittäisin että ihan hyvin, joitain kirjainpuutoksia on. Mutta veikkaan että tässä on jotain ideaakin, että ei tosiaan osaa käsitellä tunteitaan sanallisesti ja purkautuu siksi noin fyysisesti. Raivotyyny... ehkäpä...

 

[.....]

Et sitten kuitenkaan ajattele niiden lapsien tunteita, kenen kimppuun lapsesi käy? Mitä luulet niiden lapsien aivoihin jäävän tuosta kimppuun käymisestä? Jos toisen lapsen vanhemmat ovat jo lapsensa kuolemaakin pelänneet! Herranjestas!

Koirien koulutuksessakin vesipullo on muuten sallittu, väkivalta ei Se vesipullo voi olla pöydällä muistuttamassa ettei kannata käydä muiden kimppuun. Ei siitä tarvitse edes suihkia.

 

[Arwen Undomiel]

Siis tohonhan on aivan pakko puuttua ja äkkiä! Jos toi koskisi vain vanhempia niin ei olisi niin paha mutta jos toiset lapset ja perheet joutuvat teidän lasta pelkäämään niin sille on tultava loppu.
Kukaan ei ole käskenyt pahoinpitelemään tai säikyttämään lasta, vesi naamalle lähinnä hämmentäisi ja varmaan herättäisi tilanteesta, en mä tätä itsesuosittele vaan suosittelisin että pyydät neuvolasta apua ja jos ei sieltä niin sossusta.

 

[..]

Neuvolaan ottaisin minäkin yhteyttä, ne osaavat ohjata eteenpäin.

 

[moona81]

Neuvolaa tai vastaavaa suosittelisin minäkin. Saisitte erillaisia tapoja käsitellä lapsen käyttäytymistä.

Ikävä kyllä täytyy sanoa, ettei lapsesi toiminta ole reilua toisia hoitolapsia kohtaan. Minkä kyllä varmaan itsekkin tiedät.

Toivon mukaan saatte apua/löydätte keinon hallita/hillitä lapsen käytöstä. Ja mitä luultavimmin on ohi menevä vaihe. Mutta mitä nopeammin saa tyttö tunteensa hallintaan sitä parempi se on kaikkia ajatellen. Myös tyttöänne.

 

["vieras"]

Jäähy on rangaistuksena sellainen, että siitä harvemmin alta 3v hyötyy. se on ihan 'asiantuntijoidenkin' mielipide.

Voin lohduksi sanoa että meillä kahdesta lapsesta toinen oli tosi kova lyömään, potkimaan jne. taaperona, toinen taas ei. Lapsen perusluonne ratkaisee.

Minusta teidän pitäisi hoitajan kanssa sopia yhtenevä rangaistuskäytäntö kotiin ja hoitoon. Selvästikin jäähy on turha kun muutosta ei ole tapahtunut eikä lapsi siitä mitään opi, etenkään alta 3v.

Sitten pitäisi pureutua kiinnikäymistä edeltäviin tapahtumiin. Mistä tarkalleen ottaen lapsi kimmastuu? Miten tilanteet olisi ennakoitavissa? Tärkein työ kiukun kiukun hallinnan opetelussa tehdäänb ennen kiukun tuloa ja sen jälkeen, muttei sen aikana.

 

["tuulevi"]

Hoitopaikan vaihtaminen ei auta.

Tuonikäinen ei ymmärrä tekemäänsä (miltä se toisesta tuntuu), mutta uskon, että sitkeällä EI-sanan käyttämisellä homma rauhoittuu. Ja olisiko mahdollista selvittää, miksi käyttäytyy noin? Turhautuuko hoidossa, haluaako omia kaikki lelut (ei halua muiden koskevan niihin), uhmaikä, onko joku hoitopaikan lapsista tehnyt jotain lapsellesi?

Eihän se kenestäkään vanhemmasta tunnu kivalle, jos jatkuvasti oma lapsi hoidossa joutuu kynsimisen kohteeksi, mutta tuon aapeen kirjoittaman tekstin perusteella muiden lasten vanhemmat kyllä liioittelevat puheissaan. Ja ei tilanne ole kiva sen "kynsijänkään" vanhemmista.

 

[leijona76]

Puhuu ymmärrettävästi, väittäisin että ihan hyvin, joitain kirjainpuutoksia on. Mutta veikkaan että tässä on jotain ideaakin, että ei tosiaan osaa käsitellä tunteitaan sanallisesti ja purkautuu siksi noin fyysisesti. Raivotyyny... ehkäpä...

Meillä auttoi raivon kanavointi muualle kun ihmiseen. Poika siis oli sellanen että meitä raapi, puri jne...Muttei muita. Ohjattiin ja selitettiin että tätä saa lyödä, purra jne aina kun suututtaa ja pitää purkaa kiukkua, mutta toista ihmistä ei satuteta. Lapsesi on näemmä myös fyysisesti purkavaa lajia ja se pitää kanavoida. Ei ole oikein että muut lapset/aikuset ovat kohteina.

 

[Sagoal]

Mä kans suosittelisin sitä, että opettelisitte tyttönne kanssa joitakin muita keinoja, mitä tyttö voi tehdä, kun häntä oikein suututtaa. Juurikin esimerkiksi raivotyyny voisi olla hyvä apuväline, jonka voisi ottaa mukaan päivähoitoon. (Se voi myös tuntua turvalliselta, kun on sama tyyny kotona ja hoidossa, jolle voi purkaa tunteita.) Voi olla, että lapsi ei oikein vielä osaa muulla tavoin purkaa suuttumustaan ja siksi käyttäytyy aggressiivisesti. Neuvolasta varmastikin saa tukea myös.

Vaikka en tiedä tilannettanne sen tarkemmin, niin mun mielestä kuvauksesi perusteella teillä on hyvä hoitotäti ja hyvät pelisäännöt niin kotona kuin hoidossakin.

 

[Ryysyrannan rinsessa]

Ensinnäkin mä vaihtasin ensi sijassa hoitopaikkaa. Lapsella ei ole tollasta raivoa sisäsyntyisenä olemassakaan, ja jos te ette sitä kotoa ole opettaneet, joku muu on. Televisio tai päivähoito.

Toiset vanhemmat ovat myös oikeutettuja vaatimaan lapsenne poistamista ryhmästä. Oikeutetusti.

Jäähy ei ole sopiva keino ton ikäselle. hankkisin apua tuossa vaiheessa jo ylemmältä taholta, ettei lapselle jää päälle tuo pahalapsi vaihe, se tietää järkyttäviä ongelmia myöhemmällä iällä.

 

[Ryysyrannan rinsessa]

[QUOTE="tuulevi";23046560]Hoitopaikan vaihtaminen ei auta.

Tuonikäinen ei ymmärrä tekemäänsä (miltä se toisesta tuntuu), mutta uskon, että sitkeällä EI-sanan käyttämisellä homma rauhoittuu. Ja olisiko mahdollista selvittää, miksi käyttäytyy noin? Turhautuuko hoidossa, haluaako omia kaikki lelut (ei halua muiden koskevan niihin), uhmaikä, onko joku hoitopaikan lapsista tehnyt jotain lapsellesi?

Eihän se kenestäkään vanhemmasta tunnu kivalle, jos jatkuvasti oma lapsi hoidossa joutuu kynsimisen kohteeksi, mutta tuon aapeen kirjoittaman tekstin perusteella muiden lasten vanhemmat kyllä liioittelevat puheissaan. Ja ei tilanne ole kiva sen "kynsijänkään" vanhemmista.[/QUOTE]


WTF? millasia 2 vee te oikeen kasvatatte? Tottahan se nyt ymmärtää mitä tekee ja siksihän se niitä muita raapii jneJos 2,2 vuotias ei ymmärrä sitä vertaa on todellakin isompaa ongelmaa jo kuin pelkkä raivoaminen päivähoidossa.

 

[JONSERED Karhunkantaja]

Puhuminen auttaa usein... Siis se, että puetaan tunne sanoiksi. "Sä taidat olla nyt tosi vihainen... jos suututtaa, voit purkaa kiukkua tähän tyynyyn. Siihen ei satu. Sulla on lupa olla vihainen, se on ok, mutta satuttaminen ei ole. Kun suututtaa, voi ottaa raivotyynyn ja mennä vähän sivummalle rauhoittumaan. Me olemme tässä sun kanssasi." Pikkuhiljaa lapsi oppii tunnistamaan tunteen ja ennakoimaan, kuinka toimia: poistuu tilanteesta tai rökittää raivotyynynsä.

 

[Ryysyrannan rinsessa]

Tyttäreni (perheen ainoa lapsi toistaiseksi) on 2v2kk ja perhepäivähoidossa - ollut jo vuoden. Samassa hoitoporukassa on 5v poika, 3v tyttö ja 1v8kk tyttö. Vaihtuvuutta porukassa ei ole tämän vuoden aikana ollut, kuin tuon nuorimmaisen tulo, mutta siitäkin on jo yli puoli vuotta. Varahoitopaikkana hoitajan lomien aikana on mummola.

Siinä oli taustaa. Sitten tämän päivän tapahtumiin.
Vein tytön aamulla hoitoon ja eteisessä jouduin hetken odottelemaan ja siinä sivussa kuuntelemaan tämän nuorimman hoitolapsen isän tilitystä hoitajalle, aiheesta en heti päässyt kärryille mutta keskustelun viimeiset lauseet meni kutakuinkin näin;
Isä: Tilanteeseen on tultava muutos, muuten se tappaa vielä jonkun!
Hoitaja: No sellasta täällä ei kyllä pääse tapahtumaan, ja kyse on kaksivuotiaista!
I: No kyllä sellasta vaan voi tapahtua, vaimo on lastentarhanopettaja Venäjällä ja sielä sellaista tapahtuu ihan yhtenään että lapset tappaa toisiaan tarhoissa.
H: (pyörittelee vähän silmiään) No ei ole koskaan käynyt meillä niin, ja tilanne on ihan hallinnassa.

Ja sitten isä poistuu, eikä sano minulle mitään. Hoitaja kertoo keskustelun koskeneen minun tytärtäni, aamulla oli vastaavaa palautetta tullut myös tämän toisen tytön vanhemmilta. Lapseni väkivaltaisuus hoitokavereita kohtaan on siis muiden mielestä vähintäänkin huolestuttavaa.

Lapseni on lyhytpinnainen ja äkkipikainen. Kun menee hermo, iskee kynsin kiinni kasvoihin tai puree, tekee sitä samaa siis hoitokavereille (tytöille) ja meille vanhemmille. Menetelmät tilanteen hoitoon ovat samat sekä kotona että hoidossa; torutaan, jäähylle ja anteeksipyyntö. Tietää että noin tekemällä satuttaa, ja tietää ettei saisi satuttaa ketään. Mutta mitä muutakaan voin enää tehdä?

Me ei mieheni kanssa olla äkkipikaisia, emmekä ole toisiamme tai varsinkaan lasta kohtaan väkivaltaisia, eli käyttäytymismallia ei kotona tälläiseen ole. Miten tässä nyt pitää edetä? Omasta mielestäni hoidamme tilanteen ihan oikein enkä näe että pitääkö tuossa nyt mitää lähteä muuttamaan. Perhepäivähoitaja vaikutti aamulla olevan kanssani samoilla linjoilla, mutta noita hoitokavereiden vanhempia nyt vähän aloin pelkäämään.

Tuo lause kertoo kaiken tarvittavan.: /

 

[JONSERED Karhunkantaja]

Ensinnäkin mä vaihtasin ensi sijassa hoitopaikkaa. Lapsella ei ole tollasta raivoa sisäsyntyisenä olemassakaan, ja jos te ette sitä kotoa ole opettaneet, joku muu on. Televisio tai päivähoito.

Toiset vanhemmat ovat myös oikeutettuja vaatimaan lapsenne poistamista ryhmästä. Oikeutetusti.

Jäähy ei ole sopiva keino ton ikäselle. hankkisin apua tuossa vaiheessa jo ylemmältä taholta, ettei lapselle jää päälle tuo pahalapsi vaihe, se tietää järkyttäviä ongelmia myöhemmällä iällä.

Minusta tuo on kukkua... Ei raivareita tarvitse opettaa. Temperamenttinen ja impulsiivinen lapsi voi käydä päälle, ellei hänelle anneta keinoja käsitellä tunteitaan toisin. Emme me niin kaukana muista kädellisistä ole...

 

["tuulevi"]

WTF? millasia 2 vee te oikeen kasvatatte? Tottahan se nyt ymmärtää mitä tekee ja siksihän se niitä muita raapii jneJos 2,2 vuotias ei ymmärrä sitä vertaa on todellakin isompaa ongelmaa jo kuin pelkkä raivoaminen päivähoidossa.

Kirjoitin, että ei ymmärrä miltä se toisesta tuntuu. Se, mitä tekee ja miltä toisesta tuntuu ovat kaksi eri asiaa.

 

[leijona76]

Minusta tuo on kukkua... Ei raivareita tarvitse opettaa. Temperamenttinen ja impulsiivinen lapsi voi käydä päälle, ellei hänelle anneta keinoja käsitellä tunteitaan toisin. Emme me niin kaukana muista kädellisistä ole...

Näin. Se ei oo tavatonta että tollasella 1-2v tulee noita juttuja ennenkun oppii käsittelemään tunteitaan ja tunnistamaan niitä. Kyllä sitä tapahtuu töissäkin että taaperoita opetetaan ja ohjataan kanavoimaan tunteitaan kynsien jne sijaan.

 

[Ryysyrannan rinsessa]

Ja jos jonkin on varma niin palstalla se että sopimatonta käyttäytymistä aletaan selitellä vertaamalla ihmistä eläimiin.

Lesbot ja lokit, ihmiset ja apinat. Ihme vaan että siinä vaiheessa kun mies pettää ei kerrota että se yksiavioisuus ei sovi ihmisille, johan sen elämistäkin näkee:xmas:

 

["vieras"]

Ensinnäkin mä vaihtasin ensi sijassa hoitopaikkaa. Lapsella ei ole tollasta raivoa sisäsyntyisenä olemassakaan, ja jos te ette sitä kotoa ole opettaneet, joku muu on. Televisio tai päivähoito.

.

Vahvasti eri mieltä, mutta stä ei voi tietää ennenkuin tällainen lapsi sattuu omalle kohdalle. Vai miten selität sen, että ainpoastaan perheen yksi lapsi käyttäytyy näin ja on aloittanut lyömisen, puremisen jne. jo 8kk vanhana saamatta mistään mallia?

Aiheesta löytyy paljon kirjallisuuttakin. Minulle on ainakin sen verran kirjoja lukemalla selvinnyt, että kyseessä usein nimenomaan on sisäsyntyinen tapa toimia. Meillä samanlainen hurrikaani on jo 7v ja tiukalla puuttumisella on karsittu vastaava pois useampi vuosi takaperin. Kaiken ydin on kuitenkin negatiivisten tunteiden ja turhautumisen sietämisen opettelu. Pelkillä rangaistuksilla tilanne ei muutu.

Vanhemmat voivat tietysti pahentaa tilannetta monin eri tavoin. Esim. ylikilteiksi kasvatettujen vanhempien on vaikea hyväksyä lapsen minkäänlaisia negatiivisia ilmauksia ja lapsi ei opi käsittelemään tunteitaan eikä ole 'hyväksytty' silloin kun raivoaa. Tai johdonmukainen rankaiseminen ja seuraamusten käsittely puuttuu. Jos lapsi pyytää anteeksi ja istuu jäähyllä, oppiiko hän oikeasti, miltä toisesta tuntuu ja mikä on oikea tapa toimia? Ei. 2v ei edes ymmärrä sanan anteeksi merkitystä. Totta kai sitäkin pitää opettaa, mutta se on vain irrallinen sana, ei muuta.

 

[h.]

Mun ei ehkä olisi pitänyt kirjoittaa tänne koko aiheesta, sillä tiesin jo kirjoittaessani etten osaa ottaa palautetta vastaan.

Hoitopaikan vaihto ei käy. En halua lastani tarhaan, ja sekä hän että me pidämme hoitajasta emmekä kyseenalaista hänen auktoriteettiaan tai tapojaan toimia millään tapaa.

Mielestäni myös ehdotettu rangaistuskeinon vaihdos johonkin omasta mielestäni kyseenalaisempaan kuulostaa vastenmieliseltä. En halua kouluttaa lastani pelkäämään minua enkä halua järkyttää hänen perusturvallisuuttaan! Koirankoulutuksestakin minulla on kuitenkin kokemusta, perheessämme on Rottweiler. Sitäkään ei ole tarvinut hakata tottelevaiseksi. Ei se lapsi jäähylle naureskellen ole koskaan mennyt, eikä mitenkään virnistellen anteeksi pyytele, eli kaikin elein vaikuttaa syy-seuraus-suhteet ymmärtävän.

Haluan uskoa tuohon, että kyseessä on vaihe ja että johdomukaisuudella tästä selvitään.

luuletko että kui ymmärtäväisiä ja kui kauan ne muut jaksaa oottaa että se vaihe (jos on) menee ohi? et varmaan haluis viedä sun tyttösi sinne jos joku muu lapsi hyökkäis sun lapsesi kimppuun päivittäis. miten ymmärtäväisiä ne muut lapset ovat?? luuletko että auttaa niitä sanomalla että on ohimenevää? eiköhän nekin alkaa jossain vaiheessa antaa takas jos ei tuu muutosta.

jäähy kuulostaa ei toimivalta. jopa 2v on tajunnu että pääsee helpolla. neuvolaan minäkin ottaisin yhteyttä.

 

[JONSERED Karhunkantaja]

Ja jos jonkin on varma niin palstalla se että sopimatonta käyttäytymistä aletaan selitellä vertaamalla ihmistä eläimiin.

Lesbot ja lokit, ihmiset ja apinat. Ihme vaan että siinä vaiheessa kun mies pettää ei kerrota että se yksiavioisuus ei sovi ihmisille, johan sen elämistäkin näkee:xmas:

Mutta minähän olen sanonut, että ihminen ei ole yksiavioinen eläin:saint:

Ja sinä eksyit nyt alkuperäisestä aiheesta. Eli ei ole automaatio, että lapsi osaa käsitellä tunteitaan yhteiskunnan hyväksymällä tavalla. Siihen tarvitaan ohjausta. Lauman apua. Se, että me voimme oppia sosiaalista käyttäytymistä ja muiden huomioon ottamista tekee meistä ihmisiä, mutta asioita on opeteltava.

Se, mikä on yhdelle helppoa ja luontaista, ei välttämättä sitä toiselle ole. Ja haluamme tai emme, ihminenkin on eläin. Mutta eläin, joka pystyy tukahduttamaan sopimattomana pidetyn vaistonvaraisen käytöksen ja korvaamaan sen rationaalisella ja yhteiskunnan hyväksymällä käytöksellä. Mutta tuskin pari vuotias siihen itse pystyy...