vajaa 2v karkailee, eikä tottele mitään...

meidän tyttö on ihan mahdoton karkaamaan pihasta. Juoksee jatkuvasti parkkipaikalle karkuun ja mökillä vastaavasti rantaan. Eli siis paikkoihin, joihin tietää, että EI saa mennä. Ulkoilu on jatkuvaa riitelyä ja äidillä hermot aivan risana, kun pelkään, että jotain sattuu.

Kieltoja ei usko ollenkaan, kun lähtee perään, niin tyttö juoksee kahta kovempaa... mikä avuksi?
En kerta kaikkiaan uskalla katsoa miten pitkälle tyttö menisi, jos en kiinnittäisi mitään huomiota hänen lähtemiseen. Myös sisällä karkaa aina vaippaa vaihdettaessa, kylpyyn laitettaessa jne. Onko tämä ohimenevää? Miten olette toimineet?

 

Hei puhutko nyt minun tytöstä Hän tekee ihan samaa. Ikää on nyt 1v9kk ja luulen tuon kuuluvan ikään. menee varmasti ajan kanssa ohi.

Tänäänkin kun olimme menossa pyörällä tarhaan, sanoin että tule tänne istuimeen niin hän lähti karkuun. Sitten pysähtyi katsomaan tulenko perään ja kun lähdin niin juoksi vielä kovempaa.

Jos ollaan sisään menossa hän jää vitkuttelemaan ja laitankin yleensä oven kiinni ja neiti jää seisomaan rappuun. Sitten kun avaan oven tyyliin 10 sekunnin kulttua hän tulee kiltisti sisään..

Olisi kiva päästä näiden vajaa 2 vuotiaiden pään sisälle katsomaan mitä he miettivät..hmm

 

Joo tutulta kuulostaa... täällä neiti täytti just 2 vuotta. Tai ehkä hitusen jo rauhoittonut toi vaihe, mutta tilalle on tulleet kunnon uhmakohtaukset ja niitä tietysti saadaan (erityisesti) missäpä muuallakaan kuin kaupassa :kieh: . Kaikkea pitäs saada, kaikea pitäs haluta ja jos asiat ei mee niinkuin neiti haluaa... huuto alkaa - mutta periks ei anneta, vaikka kuinka ohikulkijat mulkoilis. Kyllä se siitä... vaihe vaiheelta =) :hug: .

 

Sama täällä ja ikää jo himpan yli 2 v. Isänsäkin sai eilen illalla ärsytettyä... Sellaista se vaan on, tosin tuntuu että esikoinen ei ollut noin kamalan vauhdikas... Isäänsä kuulema ovat tulleet, sanoi anoppi sunnuntaina...

 

Täällä sama tilanne pojan kanssa, 1v9kk ja oma tahto tulee todella rajusti esille. Jos ei tapahdu kuten hän haluaa, kauhea huuto alkaa. Onneksi saadaan miehen kans suht helposti käännettyy huomio muualle ja poika rauhottuu. Kaupassa pitäs päästä juokseen, ulkona menee sinne minne ei saa, oikein kattoo meitä et tehäänkö mitään, uhittelee siis. Toivottavasti menee äkkiä ohi, mulla hermot nimittäin ihan riekaleina.

 

Meidän 1v10kk jäppinen juoksentelee kaupassa miten sattuu,mutta omassa pihassa onneksi pysyy ja jos kauempana on ja kutsuu,niin tulee....onneksi aineskin vielä..

 

juu tuttua on :/
meillä kaiken kukkuraksi kaksoset jotka sinkoutuvat tietysti eri suuntiin,että yritä nyt siinä perässä sitten pysyä :saint:
nooh, kaippa tää joskus ohi menee,mitä pikemmin sitä parempi

 

Meillä tyttö on aina karkaillut ja kaksi kertaa on ollut hukassa oikein kunnolla. Välillä tekisi mieli olla vain kotona kun kauppareissut ja ulkoilut on yhtä ravaamista sen tytön perässä. Naapurin tytöt ei ikinä lähde leikkipihalta minnekään ja meidän tytärtä ne katsoo huuli pyöreenä kun me säntäillään ympäri pihoja.
Kaupoissa sitten taas ihmisten ilmeet vaihteelee välillä sääli-inho-huvittuneisuus.
Tytär on kohta jo 3v eikä helpotusta karkailuun ole havaittu :'(

 

Samaa oli meilläkin. Ipana on nyt 1 v 9 kk ja onneksi alkaa olla takanapäin. Karkaili tielle. Kun vedin puutarhahanskat käteen ajatuksena, että kitken kukkapenkkiä ja muksu leikkii hiekkalaatikolla tai "auttaa", alkoikin tielle karkailu.
Ratkaisu: laitoin istumaan rattaisiin, vyöt kiinni.
Toinen ratkaisu: lähdimme sisälle.
Ja aina perustelu, miksi näin. Ei mitään nalkutusta, vaan selkokieliset lauseet mitä ei saa, miksi nyt näin.

Tuon ikäinen ymmärtää kyllä puhetta hyvin paljon vaikkei itse sitä tuotakaan niin paljoa. Lisäksi sama reaktio samaan toimintaan: karkaamisesta (ja ettei kieltoa tottele) seuraa rattaissa istumista tai sisälle meno - siis jonkilainen rangaistus (vapaudenriisto) ja muutaman kerran jälkeen viesti on mennyt perille: toimintatapa= karkailu ei kannata.
Toki tämä ipana on siinä mielessä helppo, että oivaltaa aika nopeasti nämä asianyhteydet , eikä hakkaa päätään seinään ..

 

Aivan kuin meilläkin se on se ikä.. =)