Vain yksi lapsi - onko väärin lasta kohtaan??

Sellasta pohdin, että jos jättäis lapsiluvun yhteen. Mutta onko se väärin lasta kohtaan? En tunne yksilapsisia perheitä. Mites on, kaipaako ainoa lapsi aina sisaruksia? Meillä vielä niin pieni ettei ole sisaruksia osannut kaivata.

 

saa nähä jääkö ainokaiseksi toi meidän oma.. mies ei vielä halua mut mulle kyl kävis.. venataan nyt muutama vuos.. ikää neidil o 3v7kk

 

Meillä on tyttö nyt 4v ja kovasti kyselee sisaruksien perään. Toivon mukaan syyskuun alussa semmonen sit tulis. (Ollu vähän vaikeuksia tulla raskaaksi uudestaan. )
Mutta jos itseäni ajattelen lapsena, niin jos ei mulla siskoa olisi ollu, niin enpä tiedä, mimmonen olisin sit ollu. Kyllä sisarukset antaa tietynlaista tasapainoa lapsen elämään.

 

on väärin.
meidän tuttavapiirissä 2 yksilapsista perhettä. poika 5v on aivan järkyttävä kauhukakara, en ole pahempaa pomottajaa ja kiusaajaa nähnyt.
toisessa perheessä tyttö 7v, sama juttu. kamala itsekäs pomottaja. ja ei osaa hetkeäkään olla yksin. aina pitää haalata kaikki alueen tytöt ja hän sir mielinmäärin määrää, ja aina pitää olla sen kotona, pihalla.

 

Mä kaipasin aina lapsena sisaruksia ja nyt aikuisena.Välillä oon kade miehelle jolla on 3 suht samanikäistä sisarusta ja ovat tosi läheisiä.
Parhaimmat ystäväni jotka ovat myös ainokaisia niin heilläkin on 2-3 lasta.

 

Minulla ei ole sisaruksia, enkä heitä osannut lapsena kaivata. Nyt ehkä aikuisiällä olen miettinyt, että olisihan se tietysti ollut kiva jos olisi sisko tai veli..
Itse en tiedä suodaanko meille koskaan toista lasta.

 

Mä olen itse ainoa lapsi ja olen kaivannut aina sisaruksia. Mutta eihän ne sisarus suhteetkaan aina pelkkä onnea tuo, kun on tuttuja kuunnellut tai seuraillut.

Mitään oikeaa vastausta kysymykseen ei ole olemassa mun mielestä...

 

on väärin.
meidän tuttavapiirissä 2 yksilapsista perhettä. poika 5v on aivan järkyttävä kauhukakara, en ole pahempaa pomottajaa ja kiusaajaa nähnyt.
toisessa perheessä tyttö 7v, sama juttu. kamala itsekäs pomottaja. ja ei osaa hetkeäkään olla yksin. aina pitää haalata kaikki alueen tytöt ja hän sir mielinmäärin määrää, ja aina pitää olla sen kotona, pihalla.

Hei, kaikki ei välttämättä saa toisia lapsia! Meille meinas käydä just näin.

 

Ei lapsesta tule automaattisesti lellittyä ja itsekästä kakaraa ilman sisaruksia.Naurettavaa edes väittää sellaista.Vaikka olen ollut ainokainen niin en todellakaan ole saanut kaikkea mitä olen halunnut!!
Mulla on ollut aina paljon ystäviä mutta oma sisko tai veli on silti ihan eri asia.Siksi on kiva seurata omia lapsia,sitä sirausten välistä suhdetta.Vaikka riidellään niin sitten jo kohta halitaan Se on jotain ainutlaatuista

 

En tiedä onko välttämättä väärin, mutta ne joilla ei sisarusta koskaan ole ollut, ovat kyllä jääneet paljosta paitsi. Sisarussuhde kun on tosiaan jotain ainutlaatuista ja sellainen rikkaus elämässä, jota ei millään voi muuten hankkia.

 

Meillä myös yksi lapsi ja mahdollista että jää ainoaksi eikä todellakaan meidän tahdostamme. Olen kans miettinyt että jos enempää lapsia ei saada että kuinka kurjaa se on tuolle ainokaiselle.
Kyllähän sitä lapsesta tulee helposti erilainen luonteeltaan jos aina saa ainoana sen huomion kuin jos kasvais vaikka viiden sisaruksen kanssa, mutta en sen takia aio olla antamatta huomiota lapselleni.
Ja kyllähän siihen voi aika paljon kasvatuksella vaikuttaa miten lapsi oppii ottamaan muut huomioon.

 

Ei ole väärin lasta kohtaan, että hän saa olla olemassa, vaikkei hänellä olisi sisarta tai veljeä.

 

Mulla on vain yksi lapsi, joka joskus kyseli sisaruksia, mutta nyt jo kouluikäisenä ei niin kauheasti vauvaa kaipaa, ikäistää seuraa kylläkin. Nyt hänellä on tosin kaksi sisarpuolta, joten pääsee elämään monilapsisen perheenkin arkea.

 

Meillä yksi lapsi ja minä voisin olla tyytyväinen tähänkin. Mutta mies haluaa ihan ehdottomasti lisää lapsia joskus. Ja saattaa olla, että minäkin haluan vielä joskus, mutta toistaiseksi ainakin on erittäin hyvä olla näin. Alustavasti olemme sopineet, että asiaan palataan parin vuoden kuluttua, tällöin ainokaisemme on vajaa 4-vuotta vanha.

 

Sellasta pohdin, että jos jättäis lapsiluvun yhteen. Mutta onko se väärin lasta kohtaan? En tunne yksilapsisia perheitä. Mites on, kaipaako ainoa lapsi aina sisaruksia? Meillä vielä niin pieni ettei ole sisaruksia osannut kaivata.

Meillä ainaki likka kauheesti kyselee, et koska meille tulee vauva? Koska musta tulis isosisko? :/

Asia nyt on vain niin, että tähän yhteen meillä lapsiluku jää. :/

 

Ensinnäkin puutun otsikkoon VAIN yksi lapsi.
Meillä on pian 8 täyttävä poika, eikä ole koskaan ollut mulle ja ukolle vain. |O

Mä en ole missään määrin "lapsityyppiä", enkä taatusti "tee" pojalle sisarusta vain sen takia, että niin kuuluu tehdä tai muillakin on!
Minun mielestäni lapsen hankinnalle pitää olla pikkaisen enemmän perusteita...

Se, että on sisaruksia, ei automaattisesti merkitse sitä, että sisarukset ovat kuin paita ja peppu tai millään tapaa edes läheisiä toisilleen. Aina se ei vaan mene niin.

Poika haluaa usein kavereita ja on suht sosiaalinen tapaus, mutta viihtyy kyllä yksikseenkin, eikä kyllä millään muotoa ole se "piloille lellitty AINOA LAPSI" :headwall:

 

sisaruksesta on todella hurjan paljon seuraa lapselle! Kyl kannattaa harkita vakavasti toisen tekemistä... Minusta on itsekästä tehdä vain yksi, jos on mahdollisuus tehdä toinenkin. Kaikillahan sitä toista mahdollisuutta ei tule...

 

sisaruksesta on todella hurjan paljon seuraa lapselle! Kyl kannattaa harkita vakavasti toisen tekemistä... Minusta on itsekästä tehdä vain yksi, jos on mahdollisuus tehdä toinenkin. Kaikillahan sitä toista mahdollisuutta ei tule...

Itsekästä tehdä vain yksi...

 

No en tarkottanu otsikolla, että yksi lapsemme olisi mitenkään vähempiarvoinen yksin tai sisarusten kera...Eikä lapsia tehdä, vaan niitä saadaan...

Kyllä mun mielestä perheenlisäystä pitää miettiä koko perheen kannalta, oli sitten kyseessä toinen tai kahdeksas lapsi.

 

mun mielestä...ei siitä lapselle tule ongelmaa,jos vanhemmat eivät siitä tee ongelmaa.

 

Meillä on "vain" yksi lapsi. Poika jota teimme 3vuotta ja hän itse täyttää tänä vuonna 4. Toista lasta ei meille ei luoja suo. Poikamme on kuitenkin hyväkäytöksinen eikä oireile ainokaisuudestaan. Hän täyttää elämämme ja perheenä olemme todella onnellisia. Olen täysin tyytyväinen meidän kokonpanoon. On hirveän vaikea ajatella että meiltä puuttuisi jotain tai että olemme "vain" perhe.

Ja nyt kun olen seurannut mitä paskaa mieheni sisaruksiltaan niskaan saa olen ajatellut ettei ne sisaruksetkaan aina siunauksia ole. Joskus olisi parempi ilman.

(ja niille jotka ajattelee että pakkoko olla tekemisissä niin ei ollakaan enään)

 

Ei lapsi osaa kaivata mitään sellaista mitä sillä ei ole koskaan ollut .

Juuri näin, mitä vieraskin tuossa kirjoitti, eli; "Kyllä mun mielestä perheenlisäystä pitää miettiä koko perheen kannalta, oli sitten kyseessä toinen tai kahdeksas lapsi."

 

Jos vaan on mahdollista niin kylä pitäisi lapselle suoda sisarus. On se niin arvokasta. Ja jos on vain se yksi niin kyllä se helposti tulee piloille lellittyä. Tietyt kehittymisen mahdollisuudet jää näiltä ainoilta lapsilta pois, mitä suurin osa muista lapsista saa onneksi kokea.

ps. meillä kanssa hieman huonoja kokemuksia näistä ainokaisista.....

 

En mie osaa sanoa onko se väärin. Mutta mie ite olen ainut lapsi ja olen kaivannut sisarrusta. Joten eiköhän mekin toista lasta aleta yrittämään :heart:

Mutta ei tietenkään pelkästään siitä syystä =)

 

Jos vaan on mahdollista niin kylä pitäisi lapselle suoda sisarus. On se niin arvokasta. Ja jos on vain se yksi niin kyllä se helposti tulee piloille lellittyä. Tietyt kehittymisen mahdollisuudet jää näiltä ainoilta lapsilta pois, mitä suurin osa muista lapsista saa onneksi kokea.
ps. meillä kanssa hieman huonoja kokemuksia näistä ainokaisista.....

TÄYSIN ERI MIELTÄ TÄSTÄ ASIASTA!!! |O

*muoks*
Ja turha yleistää tuota lellimisasiaa :kieh: