vain äiti kelpaa

Meillä kohta 8kk:n ikäinen tyttö ja isä ei kelpaa oikeastaan mihinkään. Meillä tosin talo rakenteilla ja iskä ollu paljon pois kotoa mutta iltapuuron syöttäminen on ihan yhtä huutoa kun isä sitä yrittää eikä iltaleikitkään maistu kun ihan hetken ja minun pitää olla lähettyvillä. Onko kellään muilla samanlaista "ongelmaa"? Kuuluukohan toi tähän ikään kun "vierastaa" tällä hetkellä kaikkia miehiä muutenkin?
 
Just tuommosta sen kuuluu ollakin. Kyseessä on eroahdistus, eli vauva alkaa tajuta olevansa erillinen eikä yhtä äidin kanssa. Vierastaminen kuuluu tähän samaan kehitysvaiheeseen. Molemmat menee ohi aikanaan. (Tai ei. :LOL: )
 
niinpä niin! Aika rankkaa vaan isälle vaikka yrittää selittää että se on ihan normaalia kun haluais kovasti olla toiminnassa mukana edes sen aikaa kun pystyy. No meille on jo toinen tulossa marraskuussa että eiköhän tää tästä vaan hauskemmaksi muutu (heh heh).
 
Huono aika rakentaa! :p Nimim. kokemusta on ;)
Juurikin kun tuossa iässä se vierastaminen saattaa tulla kuvioihin myös oman perheen kohdalla, jos on paljon erossa... :/

*muoks* Mutta kyllä se sitä ajan kanssa =)
 
Meillä ei 8 kk ikäiselle kelvannut isä kuin leikkeihin. Jos isä yritti antaa maitoa, ruokaa tai vaihtaa vaippaa alko hillitön taistelu vastaan. Nyt melkein 9 kk ja reilu viikko on harjoiteltu isän kanssa syömistä ja illalla nukkumista. Ja melko hyvin sujuu jo. Ja viikonloppuna äitillä iltameno, joten syömisten ja iltajuttujen on sujuttava.
 
Meillä 9kk ikäinen on kyllä äidin tyttö :heart: Etenkin iltaisin ei tahdo isä aina kelvata. Tosin nykyään jo paremmin kuin jonkin aikaa sitten (joskus oli meilläkin tuota, ettei kelvannut isä iltapuuron syöttäjäksi) . Onpa jopa isä onnistunut joskus saamaan tytön yöunillekin :D Olen kuullut muiltakin vastaavanlaisia juttuja, joten varmaan normaalia, että jossain vaiheessa vain äiti kelpaa.
 
Meillä oli kans suunnilleen tuossa iässä "vaan äiti kelpaa" -vaihe. Isänsä kanssa kyllä touhus muuten, mutta mun piti syöttää ja juottaa, nukuttaa, käydä antaan tuti yms. Ihan selkeesti eroahdistusta oli mun mielestä ja nyt on välillä enempi isässään kiinni... Vaiheita ne vaan on. Tuskinpa yhden rakennusprojektin takia isästään täysin vieraantuu, jos jonkin verran kuitenkin yhdessä ehtivät olla ja yhdessä puuhailla. :)
 
Meillä tää reilu 6kk on nykyään molempien vauva. Itselle helpompaa nyt kun isäkin kelpaa ja sen perään itketään jos menee näköpiiristä. Liekö se sitten taas takertuu minuun jos on tiedossa myöhemmin tuo eroahdistus...Aikaisemmin isi sai leikkiä ja kylvettää, äiti syötti, nukutti jne...nyt syö molemmilta ja nukahtaa isikin kanssa.
 
Meillä pojalla 3v on sellainen vaihe ja uhmaikä, että äidin ollessa kotona vain äiti kelpaa. Se vasta rasittavaa on. Hänellä lievä eroahditus oli vasta 1v.

Kuopukselle 5½kk kelpaa toki vielä molemmat =)
 
meillä oli esikoisen kanssa niin että ekat 1.6 vuotta minä äitinä olin todella tärkeä kaikissa rutiineissa ja isä se leikittäjä ym.
nyt onkin sit niin isin tyttö että mä en kelpaa mihinkään :D
saa nähdä mitä käy tämän toisen tyllerön kanssa
 

Yhteistyössä