Kirjoitin tuossa aiemmin väsymyksestä, mutta en tarkoittanut, että työtä olisi liikaa. Olen väsynyt, koska vauva valvottaa yöt. Mielestäni on reilua, että mieheni saa nukkua, koska tekee pitkiä työpäiviä ja itse olen kotona. Olen myös yrittänyt miehelleni puhua siitä, että seksiä voi harrastaa muulloinkin kuin iltayöstä, jolloin kaikkein vähiten huvittaa/jaksaa. Meillä seksiä kuitenkin on joka viikko, koska haluan pitää mieheni hyvällä tuulella. Mieheni ei onneksi ole vonkaajatyyppiä. Itsekästä on kieltäytyä seksistä kokonaan, jos tietää toisen haluavan. Itsekästä on myös olla antamatta läheisyyttä/hellyyttä, jos tietää sen olevan toiselle tärkeää. Ristiriita on vain siinä, että yleensä naiset haluavat ensin hellyyttä, joka voi johtaa seksiin. Miehet taas haluavat ensin seksiä, josta voi seurata hellyyttä. Eli naiset haluavat seksiä, kun asiat ovat hyvin, miehet taas parantaakseen asioita (no ei tietysti pitäisi yleistää). Ja kierre on valmis.
Vaikeaahan se on innostua seksistä, jos haluja ei ole. Mutta ei mielestäni kenenkään parisuhteessa elävän pitäisi nostaa toista vuodeksi tms. hyllylle odottelemaan, josko halut palaisivat. Suurimpia virheitä, jonka suhteessa voi tehdä, on alkaa pitää toista itsestäänselvyytenä.