Vaikea löytää sydänääniä!?

Hei!

Olen raskausviikolla 19 ja tänään kävi jo toisen kerran niin että neuvolassa ei löydetty sydänääniä.... tai siis viimeksi ne löytyi kyllä mutta hakusessa tosissaan oli! Mutta tänään kävin neuvolan lääkärillä ja lääkäri pyysi tulemaan iltapäivästä uudestaan, koitetaan löytää ne sydänäänet. Onko muita äitejä, joilla samaa ongelmaa ollut?? Mulla on kohtu taaksepäin kallistunut, sekin kuulemma voi vaikeuttaa asiaa... muuten kohdunkaula/suu kunnossa ja kohtu kasvanut, tunnen potkuja... mutta miksi on näin vaikeaa löytää sydänääniä! :ashamed: Huolestuttaa vaikka lääkäri sanoi ettei silti ole huolissaan, sanoi että etsitään kuitenki ne sydänäänet, ettei jää sitten mieltä kaivertaa... Esikoista kun odotin, ei ollut näin vaikea kaveri ollenkaan.. =)

 

Olisiko istukka etuseinässä?? Mulla se ainakin on vaikeuttanut ja sykkeet kuuluu vain tietystä kohdasta, muualta kuuluu vain istukan ääniä..

 

Viimeksi neuvolassa sanottiin kyllä että istukan äänet kuuluu siinä ihan edessä... että voi sekin sitten vaikuttaa.

 

Niin ja eikös se oo niin, että vauvan täytyy olla "selkä menosuuntaan", jotta äänet kuuluu kunnolla? Älä oo huolissas. :hug:

 

Pahin oli tapahtunut.. vauvan sydän oli pysähtynyt... kamala suru, ei sydän jaksa ymmärtää miksi meidän pieni otettiin pois... :'( Nyt yritetään kerätä voimia synnytykseen.... :ashamed:

 

Olen niin kovin pahoillani menetyksestänne :'( :hug:
Paljon voimia jatkoon ja muistakaa, että teillä on oikeus surra menetystänne.

 

Anskulle kamalasti voimia vaikeaan tilanteeseen! Ei voi ymmärtää miten pahalta tuntuu, ellei itse joudu kokemaan :'( :hug:

 

Kiitos! Pahalta tuntuu ja pelottaa huominen koetus.. mutta toisaalta toivon että tämä olis jo ohi.. sais surra rauhassa sitten.. sekin pelottaa että miltä se pikkuinen näyttää, saako sen hetkeksi syliin... :'( onneksi meillä on 5 vuotias ihana poika, joka antaa lohtua!

 

meillä keväällä samoilla viikoilla sama kohtalo :hug: pienen saatte nähdä jos itse haluatte, se näyttää ihan pikkukokoiselta vauvalta :heart:

 

voi, paljon voimia sinne
Miten noilla viikoilla käy vielä noin, en ymmärrä.. onko tällaisiin edes koskaan mitään selitystä..

 

Voi miten surullisia uutisia. :'( Olen todella pahoillani. Voimia sinne. :hug:

 

Voi ei.. :'( :'( Olen todella pahoillani! :hug: Voimia hirveästi tulevaan.

 

voi kauheata :hug: sinne paljon , voimia tulevaan....

Jos olisin sade, pesisin pois kyyneleesi. Jos olisin aurinko, antaisin lämpöni sinulle. Jos olisin tuuli, puhaltaisin pahan mielesi pois. Mutta olen vain minä. Tekisin kaiken ja vielä enemmän, jotta sinulla olisi hyvä olla :heart:

tämän sain ystävältäni kun sain keskenmenon , kaunista .

 

Kiitos kaikille! :heart:

Kaikki meni hyvin, supistukset oli kyllä kivuliaat mutta olo oli muuten jotenkin helpottunut... vauva syntyi 6 tunnin supistelun jälkeen (3 viimeistä tuntia oli ne kivuliaammat supistukukset). Meidän enkelivauva oli todella kaunis, saimme olla hetken vauvan kanssa omassa rauhassa, pidimme häntä sylissä ja hyvästelimme hänet... :'( Ei olla täysin varmoja, mutta vauva näytti tytöltä. Ja tätä tyttöä oltiin sukuun niin kaivattu, kun kaikki isän puolelta poikia... mutta ehkä vielä joskus meille suodaan terve vauva, oli se sitten tyttö tai poika! :heart:

Syytä vauvan kuolemaan ei vielä tiedetä.. toivottavasti saamme tietää jotain.. kun ainahan syytä ei vaan saada selville.

Kaunis runo Huisi, kiitos! :hug:

 

Ansku-83 Otan osaa suruunne :hug: Me menetimme kohta kaksi vuotta sitten pienen poikamme rv 20. Menimme rakenneultraan, jossa todettiin, että pikkuisen sydän ei enää syki :'( Tuntui, että koko elämä pysähtyy.

Meillä ei löytynyt syytä siihen, miksi poikamme kuoli. Hautasimme hänet itse. Suru ja kaipaus ovat yhä läsnä, mutta niiden kanssa on oppinut elämään. Surutyö on rankkaa ja se on käytävä läpi, päivä kerrallaan tuska helpottuu. Olemme saaneet onneksi vielä kokea myös onnenhetkiä, sillä saimme toisen poikamme syliin asti.

Kovasti voimia suruun. Jos haluat jakaa tuntojasi kohtalotoverin kanssa niin laita vaikka yksityisviestiä.

 

:hug: Olen pahoillani.Tuska on varmasti valtava.Tiedän omasta kokemuksesta.Kaksi kertaa on näin käynyt.Tuska helpottaa,mutta ei unohdu koskaan :'( .
Minulle syytä tapahtuneeseen ei koskaan saatu selville.Viimeisimmässä sikiö oli niin huonossa kunnossa synnytyksen jälkeen,että syytä tapahtuneeseen ei saatu selville.Ensimmäinen kuoli napanuorakomplikaatioon.Napanuoro oli siis kaulan ympärillä tiukasti.
Keskenmenoja nämä mukaan lukien on 6.Ainut asia mikä helpotti asiaa oli tämä viimeinen elävänä syntynyt vauva.Jotenkin tuntuu,että vasta nyt olen päässyt näiden vaikeiden asioiden läpi.Meillä siis 4 ihanaa poikaa ja nämä kuolleena syntyneet oli muyös poikia molemmat.

Voimia sinulle hirveästi omassa surutyössäsi.Jos tarve tulee ,hae ihmeessä ulkopuolista apua.

 

Mekin oltais saatu tietää tästä vasta rakenneultrassa, mutta mulla oli ylimääräinen neuvola lääkäri käynti.. kyllä tämä on ihan hirveän raskasta henkisesti, on niin tyhjä olo... ei oikeen osaa tehdä mitään, sitä vaan on.. Tänään on vielä olo ollut aika heikko, huimaa kun on liian kauan seisaallaan. Jospa tämä tästä... päivä kerrallaan. Meidän vauva tuhkataan ja haudataan vauvojen yhteishautaan, ei jaksettu alkaa ite järjestää hautausta, vaikka sitäkin mietittiin. Kyllä oli raskasta antaa vauva pois... ei tätä jaksa ymmärtää

Uusi raskaus on kyllä tervetullut kun ensin on yhdet kk tulleet... mutta nyt on ensin surun aika :'(

 

Jaksamisia <3 Nämä on aina jotain niin kauheaa

 

kovasti voimia teille :hug: :'(

 

Kiitos! Päivä kerrallaan.. ikävä on kyllä ihan hirvee... mutta ei tähän ole oikotietä.. suru on nyt vaan surtava... :'(