Vaikea äitienpäivä..runo äidille

[Äidin tyttö]

Hei,

Tämän piti olla minun ensimmäinen äitienpäiväni, mutta pikkuisemme menehtyi helmikuussa ennen kuin ehti päivänvaloa nähdä, enkä kait ole äiti kenenkään muun kuin omasta mielestäni, kun lapseni eli vain sisälläni.

Äitini on ollut korvaamaton näinä aikoina, jolloin olen välillä tuntenut surun ja kaipuun liian musertaviksi. Jotenkin olen yrittänyt pukea näitä ajatuksia, kiitollisuuden tunnetta äidilleni sanoiksi, mutten onnistu en millään.
Ilman häntä en olisi selvinnyt, hän on ollut tukeni ja turvani, paras ystäväni, lohduttajani ja eteenpäin kannustava voima.

Jos kenellekkään tulee mieleen tilanteeseen sopivaa runoa, olisin todella kiitollinen.

 

[mie]

googleta sanat Äidin sydän lauluuun

 

[ap]

Täytyypä etsiä tuo laulu.

 

[mie]

Maan päällä paikka yksi on
niin pyhä armas verraton
mi tarjoo lemmen turvaisan
ja kätkee onnen kalleimman

Vain sydän äidin
tunnet sen näin hellä on
ja lämpöinen
se riemuitsee sun riemustas
ja tuntee huolta tuskias

Kun ihmismielet vaikenee
kun kiitos kaikuu vaikenee
kun poljetaan ja moititaan
jäät yksin yöhön unholaan

On paikka missä lohdun saa
sua sydän äidin rakastaa
voit hellään helmaan painaa pään
ja itket murheen lientymään

Pois moni kaunis mennyt on
Sä kauan tunsit kaipion
muun korvas aika minkä vei
sydäntä äidin konsaan ei

 

[mie]

jos tuntuu sopivalta nuo sanat

 

[mie]

tän , aattelin et jos et olt just paikalla niin nostan

 

[ap]

Kiitos kovasti.
Itkuhan tuosta tuli.. sanat on oikein kauniit.
Ja sopii kyllä minusta äidilleni.

 

[Meritähti]

:hug:

 

[salainen]

minä keksi millään äitienpäivä runoa.

 

[joo]

lisäääää

 

[joku en kerro]

tahtoisin lisää äitienpäivä runoja.....

 

[nx]

:hug:

 

[nx]

"] :hug: [/[/quote]

 

[ZD]

Maan päällä paikka yksi on
niin pyhä armas verraton
mi tarjoo lemmen turvaisan
ja kätkee onnen kalleimman

Vain sydän äidin
tunnet sen näin hellä on
ja lämpöinen
se riemuitsee sun riemustas
ja tuntee huolta tuskias

Kun ihmismielet vaikenee
kun kiitos kaikuu vaikenee
kun poljetaan ja moititaan
jäät yksin yöhön unholaan

On paikka missä lohdun saa
sua sydän äidin rakastaa
voit hellään helmaan painaa pään
ja itket murheen lientymään

Pois moni kaunis mennyt on
Sä kauan tunsit kaipion
muun korvas aika minkä vei
sydäntä äidin konsaan ei

Aika hyvä otan kiitti

 

[vierailijaokenmuukalainen]

Ei äiti ole aina hellä lämpöinen... ei mua pitänyt hyvänä siis sylissä kun olin sen tarpeessa. Pieksi kyllä eli purki vihansa minuun niin että takapuoli oli vereslihalla. Ja kotoa piti muuttaa pois 14v. Jo 9v mun piti olla sisareni kotipaikkana kesät. Sisko 11v vanhempi mua. Eikä hän voi sietää minua kun mun poikani pääsi ylioppilaaksi niin siskoni hankkiutui silloin Ruotsin laivalle reissuun jottei tarvi tulla meille juhliin. Mä olin ollut heidän lastensa juhlissa kaikissa tapahtumissa häihin asti mut sisko ei tullut mun tapahtumiin. Olkoon oloissansa. En rakasta häntä vaikkakin rakastan hänen lapsiaan joita hoidin kun olin itse vielä lapsi.