Vaiettu salaisuus miehen perheellä: sis. nimitilitystä

Olen aina halunnut nimetä tytön Jutaksi. Minusta Jutta on tosi ihana nimi ja olisin halunnut antaa sen tytöllemme nimeksi.
Mies oli ehdottoman jyrkästi sitä vastaan, joten päädyimme yhdessä toiseen nimeen.

Mietin pitkään, mikä siinä Jutta-nimessä oli niin kamalaa. No syy selvisi hiljan. Miehen siskon nimi oli Jutta.
Tämä Jutta syntyi ennen miestäni ja anoppi oli kuolla synnytykseen ja appi joutui valitsemaan joko äidin, tai tyttären hengen.

Mitä pahaa siinä olisi ollut, jos olisimme laittaneet lapsemme nimeksi Jutta? Harmittaa ihan vietävästi ja olen pahoillani myös siitä, että pahoitin mieheni mielen tietämättäni. :/

 

no kyllä se vaan on aika paha varsinkin jos kovin on arka asia jos lapsenlapsi ja oma lapsi ois sama kuin edesmenneen siskon nimi...muistuttaisi koko ajan siitä asiasta

 

Tuota tuota.......siis tämä Jutta syntyi mutta kuitenkin kuoli? :ashamed: Mä en nyt ymmärtäny.

 

Käsittämätöntä mitä ihmiset kirjoittaa yleiselle palstalle. Tästä kirjoituksesta perheen tunnistaa joku ihan varmasti!

 

Minusta tuo Jutta-nimi olisi vain hieno "kunnianosoitus" tätä kuollutta siskoa kohtaan.

 

Tuota tuota.......siis tämä Jutta syntyi mutta kuitenkin kuoli? :ashamed: Mä en nyt ymmärtäny.

Kuoli synnytyksen aikana.

 

Mä ymmärrän kyllä kummankin kannan, olisihan se kunnioitus edes mennyttä Juttaa kohtaan mutta toisaalta taas appi ukkosi on joutunut tekemään kipeän valinnan ja ehkä se Jutta nimi taas muistuttaisi liikaa tästä valinnasta, vaikea tilanne mutta jos olisin sinä niin antaisin asian olla....

 

No kyllä ymmärrän miestäsi, ettei hän halunnut lapselleen kuolleen siskonsa nimeä.
Vähän kunnioitusta toisen surulle!

 

Käsittämätöntä mitä ihmiset kirjoittaa yleiselle palstalle. Tästä kirjoituksesta perheen tunnistaa joku ihan varmasti!

Mitä sitten?

 

No kyllä ymmärrän miestäsi, ettei hän halunnut lapselleen kuolleen siskonsa nimeä.
Vähän kunnioitusta toisen surulle!

Jos olisin tiennyt, en olisi ehdottanut koko nimeä, tai ainakin olisin ollut hienovaraisempi.

 

Asian voi kokea useammalla tavalla, vaikkapa niin että lapsen nimeäminen Jutaksi olisi tehty siskon muistoa kunnioittaen... tai sitten sillä lailla, että lapsi olisi jatkuva muistutus kipeästä asiasta, josta ei ikinä ole kunnolla päästy yli. Varmaan miehesi suku kokee asian tuolla jälkimmäisellä tavalla.

 

Tuota tuota.......siis tämä Jutta syntyi mutta kuitenkin kuoli? :ashamed: Mä en nyt ymmärtäny.

Kuoli synnytyksen aikana.

okei :ashamed:

 

Käsittämätöntä mitä ihmiset kirjoittaa yleiselle palstalle. Tästä kirjoituksesta perheen tunnistaa joku ihan varmasti!

Mitä sitten?

No jos miehesi pahoitti mielensä siitä että Jutta-nimi tuli esilel nimivaihtoehtona, niin mitä luulet että hän ajattelee siitä että levittelet asiaa netissä? Kun joku voi kuitenkin tunnistaa.

 

sama kipee tekee jos laitetaan esim.kuollut tätin tai muun ns.väkivaltaisesti kuollut läheisen nimi että muistuttaisi sitä ihmistä!

 

No, meillä mies halusi kuopukselle saman nimen kuin hänen kaksosveljellään oli.

 

Käsittämätöntä mitä ihmiset kirjoittaa yleiselle palstalle. Tästä kirjoituksesta perheen tunnistaa joku ihan varmasti!

Mitä sitten?

No jos miehesi pahoitti mielensä siitä että Jutta-nimi tuli esilel nimivaihtoehtona, niin mitä luulet että hän ajattelee siitä että levittelet asiaa netissä? Kun joku voi kuitenkin tunnistaa.

Pyh ja pah. Tunnistuksen mahdollisuus on todella pieni. :kieh:

 

ajattele sitten sitä lasta isompana kun hakee omaa identiteettiani että hän jää ihmisille mieleen jonkun kuolleen kautta! yäk! jokainen haluaa että muistettaisi häntä,ei kuolleita hänen kauttaan!

 

Siis voiko joku isä joutua muka päättämään kenen henki säilyy? Ei lääkärit tee kaikkensa pelastaaksen sekä äidin että vauvan?

 

Jos mun nyt syntyvä lapsi olis poika niin olisin halunnut nimetä hänet viime keväänä kuolleen appiukkoni (vauvan isänisä) mukaan mutta luovuin ajatuksesta kun en uskaltanut kysyä mitä anoppi tykkäis. Unohdan siis sen nimen vaikka muuten se ihan hyvä nimi olisikin ollut. Ehkä sitten jos vielä yhteisiä poikalapsia tulee niin sitten. Nyt kuitenkin kuolema liian lähellä ja tuore tapahtuma

 

ajattele sitten sitä lasta isompana kun hakee omaa identiteettiani että hän jää ihmisille mieleen jonkun kuolleen kautta! yäk! jokainen haluaa että muistettaisi häntä,ei kuolleita hänen kauttaan!

No kun en voinut tietää asiaa. Ja todellakaan nimi ei siis olisi ollut mikään kunnianosoitus yhtään kelleen.

 

Siis voiko joku isä joutua muka päättämään kenen henki säilyy? Ei lääkärit tee kaikkensa pelastaaksen sekä äidin että vauvan?

No ehkä tällainen käytäntö on ollut joskus silloin vuosikymmeniä sitten. Ei kuitenkaan ihan tuore tapahtuma ole. ?! ?!

 

Mut on nimetty mun isän vauvana kuolleen siskon mukaan. Kuoli aasialaiseen. Mummolle ja Ukille se oli ok, koska nimi ei ole etunimi vaan toinen. Ja oli kunnianosoitus. Nimi ei myöskään ollut isän siskon kutsuma nimi vaikka etunimi olikin.

 

anteeksi ap. olisiko joku muu nimi sitten,lähelle juttaa.? esim. janna?

 

Siis voiko joku isä joutua muka päättämään kenen henki säilyy? Ei lääkärit tee kaikkensa pelastaaksen sekä äidin että vauvan?

No ehkä tällainen käytäntö on ollut joskus silloin vuosikymmeniä sitten. Ei kuitenkaan ihan tuore tapahtuma ole. ?! ?!

No ehkä 100-vuotta sitten mutta ei ainakaan viimeiseen 50 vuoteen. Paitsi amerikkalaisissa elokuvissa.

 

Siis voiko joku isä joutua muka päättämään kenen henki säilyy? Ei lääkärit tee kaikkensa pelastaaksen sekä äidin että vauvan?

No ehkä tällainen käytäntö on ollut joskus silloin vuosikymmeniä sitten. Ei kuitenkaan ihan tuore tapahtuma ole. ?! ?!

No ehkä 100-vuotta sitten mutta ei ainakaan viimeiseen 50 vuoteen. Paitsi amerikkalaisissa elokuvissa.

Joo. Mun käsittääkseni tuollaista tilannetta ei kyllä oikein voi syntyä. Epäilen vahvasti huijausta. Käytäntö on nykyään se, että molemmat hoidetaan tasapuolisina ihmisinä. Eriasia on, että jos raskaus on keskeytetty riskin vuoksi, mutta silloin ei kyllä lasta kasteta.