VAHTIKAA LAPSIANNE! minä inhoan sitä että useammat vanhemmat eivät vahdi lapsiaan

[nellien]

esimerkkejä ja kertoja on lukuisia. esim.äidit istuu penkillä juttelemassa eivät katso lapsiaan, taapero meinaa pudota kun kiipee, minä otan kiinni kun olen vieressä vahtimassa omaa 2,5vuotiasta. tätä näkee joka kerta puistossa.

välillä oon käynyt pysäyttämässä pienen n3vuotiaan kun on menossa autotielle. pikkuset satuttaa itteään vähän väliä kun vanhemmat ei vahdi niitä.

toinen viskoo hiekkaa toisten lasten päälle,kukaan ei puutu asiaan. monesti tullaan mun lapsen kädestä repimään tavaroita, kukaan ei sano mitään niille lapsille.

pihalla iso 8vuotias kyykyttää pienempiään,terrorisoi,kiusaa, hakkaa pikku veljeään.pakko puuttua siihen ku se on jatkuvaa, uhoaa mulle.

jotkut kaivelee roskiksia, raahaa kaikkee p***kaa sieltä pihalle.

ja tänään järven lähellä olevalle leikkipaikalle juoksi rannasta useampi pieni lapsi,lopulta jopa joukon pienin n3vuotias tuli siihen(aikuiset siellä rannassa grillaamassa) sieltä kyllä juuri ja juuri näkee isot ihmiset ja ne telineet,mutta aika kaukana kuitenkin. ja kesti aika kauan ennen kuin kukaan tuli siihen, ne lapset ois ehtinyt vaikka minne siitä ennenku aikuiset ois ennättänyt paikalle.(ja siinä lähellä toisessa suunnassa on toinen järvi jolle lapset ois kyllä ennättänyt ennenku aikuiset ois saanut niitä kiinni)

pienempi visko hiekkaa ku joku laski liukumäestä,tämän päälle.

mä oon niin kyllästynyt itsekkäisiin ajattelemattomiin vanhempiin, itseklläni on omissa ihan riittävästi, vahtikaa siis omia lapsianne,kiitos.

 

[leijona76]

Vahdin kyllä omani. Ja samalla muitakin jos aikunen ei persettään saa liikkeelle lopettaakseen pilttinsä touhut.

 

["leA"]

Just niin. Itte oon yhden lapsen (jo täysi-ikäinen) äiti. Aina oltiin miehen kanssa yhdessä tai jompikumpi kattomas lapsen perään. Naapurin lapset oli kahdestaan ulkona koko illan tarhasta tulon jälkeen. Isänsä oli töissä ja äiti teki kotihommia( mitä ne ole, ei mulle koskaa selvinny. Kun ei se äiti mikää sellanen ollu työnsä puolesta että sen ollis pitäny valmistella huomisen päivän töitä)
Me istuttii hiekkiksen reunalla paahtavassa auringossa ja tihkusateessa, käveltii ojien reunat kevättulvien aikaa eikä lapsi ollu koskaa yksin. Ei ees kavereitten kans. Lapsiaha ne on. Ei mukuloita keskenää jätetä!Ja sillon ennen---ku oli navettahommia ja lapsia joka perheessa kymmene, ni kyllä ne pennut otti vastuuta jo hyvin pieninä. Viisivuotias tyttölapsi keitti hyvinkin aamukahvin ja aamupuurin valmiiks ku vanhemmat tuli aamunavetasta. Lapsia pitää vahtia! Se on vanhempien työtä! Tää ei sulata pois sitä että aiva hirveä kohtalo on näitte vainajalasten vanhemmilla. En mä heit syytä. Mutta te, joilla vielä elos on, ni kattokaa heidän perään.