Toggle sidebar

välilevyn pullistuma

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja "minttu"
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
Vastaa
M

"minttu"

Vieras
maanantaina todettiin pullistuma alanikamissa, ja la pitäs kykenee menee jo töihin...kävelen ku ankka, en nuku ku koskee ja sukkiakaan en saa jalkaaan...pakko huomen hakee lisää saikkuu...tosi ärsyttävää! lekuri sano et viikko tulee heti ja katotaan sit lisää, mut eihän mun ammatissa loikoilla pääsiäisenä..harmittaa ku en tajunnu sitä päivää kattoo...MUT MUT:
ootteko saanu mitään kotiohjeita kuinka tätä tautia nujerretaan? muutakun kävelemällä ja kylmää???Kaipaa vinkkejä!!
 
[QUOTE="minttu";23616005]maanantaina todettiin pullistuma alanikamissa, ja la pitäs kykenee menee jo töihin...kävelen ku ankka, en nuku ku koskee ja sukkiakaan en saa jalkaaan...pakko huomen hakee lisää saikkuu...tosi ärsyttävää! lekuri sano et viikko tulee heti ja katotaan sit lisää, mut eihän mun ammatissa loikoilla pääsiäisenä..harmittaa ku en tajunnu sitä päivää kattoo...MUT MUT:
ootteko saanu mitään kotiohjeita kuinka tätä tautia nujerretaan? muutakun kävelemällä ja kylmää???Kaipaa vinkkejä!![/QUOTE]

Aika auttaa,valitettavasti mitään vippaskonsteja ei ole.
Onko lääkitystä?
Itselläni on mennyt n.6 viikossa ohi.
 
en saanut kun buranaa, jotta voin kuunnella oloa, että tiedän meneekö pahemmaksi ja sitä myöten lisähoitoja!! on vaan niin turhauttavaa kun mitään ei voi tehdä=(. Ajattelin kyllä pyytää vahvempia särkylääkkeitä, että sais edes nukuttua!
 
[QUOTE="minttu";23616056]en saanut kun buranaa, jotta voin kuunnella oloa, että tiedän meneekö pahemmaksi ja sitä myöten lisähoitoja!! on vaan niin turhauttavaa kun mitään ei voi tehdä=(. Ajattelin kyllä pyytää vahvempia särkylääkkeitä, että sais edes nukuttua![/QUOTE]

No pyydä ihmeessä!!
Ei burana auta mitään,jos olo tosi tuskallinen pyydä kipupiikkiä.
Ja missään nimes et harkitsekkaan töihin menoa ennenkuin olet kunnossa kunnolla.
 
Mars,mars lekuriin takasin pyytämään vahvempaa lääkitystä!Ja ehdottomasti sitä saikkua lisää.
Siskon mieheltä läks jalat alta ja taju myös,kun sinnitteli sinnittelemistään...
 
[QUOTE="huh huh";23616097]Mars,mars lekuriin takasin pyytämään vahvempaa lääkitystä!Ja ehdottomasti sitä saikkua lisää.
Siskon mieheltä läks jalat alta ja taju myös,kun sinnitteli sinnittelemistään...[/QUOTE]

Juuri näin,ja mä en ymmärrä näit nyky lääkäreitä kun ne pihtaa niitä kipulääkkeitä.
Buranaa välilevynpullistumaan,ihan älytöntä.
 
[QUOTE="vieras";23616102]Juuri näin,ja mä en ymmärrä näit nyky lääkäreitä kun ne pihtaa niitä kipulääkkeitä.
Buranaa välilevynpullistumaan,ihan älytöntä.[/QUOTE]

Justiinsa.Tuntuu jotta burana auttaa joka vaivaan!
 
Pahimmillaan joudut leikkauspöydälle, mutta varaudu kärsimään. Miehen veli ei saanut heti apua edes yksityiseltä. Julkisella kirjoittivat vaan aina vaan vahvempia kipulääkkeitä, jotka eivät auttaneet yhtään. Kärsi kivuista pari vuotta, kunnes selkä naksahti niin, että hän jäi jumiin sellaiseen etukumaraan. Toinen jalka oli jatkuvasti turtunut, ja jos hän yritti suoristautua, turtunut jalka alkoi krampata ja täristä ihan holtittomasti. Kipu oli välillä niin kova, että joutui sairaalaan, jossa edes morfiinipiikki ei vienyt kaikkea kipua pois. Lääkärit (fysiatrit, kirurgit, sekä julkisen että yksityisen puolen kirurgi) vain pyörittelivät päätään, koska magneettikuvaa ei saatu otettua kun toinen oli niin kumarassa ja jos väkisin suoristi, niin ei pysynyt paikoillaan. Melkein 4 kuukauden kärsimyksen jälkeen sattui sijaiseksi eräs urheilutaustainen fysiatri, joka otti asiakseen hoitaa miehen veljen kuntoon. Kaksi viikkoa intensiivistä kuntoutusta, jonka jälkeen magneettikuva onnistui, sitten kiireellisenä leikkausjonoon ja nyt selkä on kunnossa.

Todellakin tuntuu, että jos olet nuori, ei selkävaivoja oteta todesta.
 
Itselläni selkäongelmat alkoi myös 30-vuotiaana ja moni lääkärihän vähättelee nuorilla ongelmaa,mulla onneksi hyvä työterveys ja siel alusta alken suhtauduttiin asiaaani hyvin.
Kunnollinen kipulääkitys ja fysioterapia niin vaiva meni itsellään ohi siinä 6 viikossa.
Leikkausta harkitaan vasta kun vaiva pitkittyy ja pullistuma ei kuivu/vetäydy itsellään.
Mulla kävi alaselän osalta hyvin mutta seuraava pullistuma tulikin sitten kaularankaan ja sillä tiellä olen edelleen.Vaiva alkoi elokuussa 2009 ja siitä seuras leikkaus ja nyttemmin leikkauksen jälkeinen tila eli hermovamma ja uutta ammattia lähden opiskelemaan kunhan käsi kuntoutuu suht hyvään kuntoon.
Mutta ehdottomasti vaadit kunnon kipulääkitystä,pitkään kestänyt kipu tuo omat ongelmansa kun aivot ns.tottuvat kipuun.Neuropaattista kipua onkin sitten hankalampi lähtee purkamaan,eikä mullekkaan enään luvattu täysin kivutonta loppuelämää.
Vaadi kunnon hoitoa!
 
isännällä on parikin pullistumaa. salilla alko vuosien tauon jälkeen käymään ja nyt selkä ei vaivaa oikein ollenkaan. vatsa ja selkälihakset pitää olla kunnossa. työkaveri kävi leikkauksessakin, mut ei olt kun hetken apu, kun ite ei tehny asian eteen mtn.
 
Eivät tosiaan leikkaa ennenkuin on katottu ettei itsekseen hoidu se pullistuma, aika monella se kuitenkin "vetäytyy" itsestään. Toinen vaihtoehto on että oireet pahenevat niin paljon että on hermovaurion vaara.

Ei siihen auta muu kuin kävely ja lihaskunnon ylläpito. Sitten kun on akuuttitilanne ohi, niin uudelleen pullahtamista voi ehkäistä sillä selkä- ja vatsalihasten kunnon ylläpitämisellä, kuten kati1974 totesi myös.

Tuo on niin paska tilanne. Töihin ei todellakaan kannata mennä ennenkuin olet kunnossa, harvoin on sellanen duuni että voi välttää tekemästä kaikkea tilan kannalta haitallista. Olet todennäköisesti enemmän haitaksi siellä vajaakuntoisena. Lihasrelaksantit yhdistettyinä kipulääkkeisiin voi auttaa paremmin.
 
Meillä mies kärsi pullistuman oireista n. 6kk ja sitten leikattiin. Eli kokonaisuudessaan aika lyhyt aika hänellä. Ikää 40 vuotta, eli ei sen enempää. Me ja vaadi nyt lisää lääkkeitä ja saikkua.
 
näin teen.soittoaika lääkärin varauksiin alkaa yhdeltä ja vaadin ajan itselleni huomiseksi! Toivottavasti mulla alkas helpottaa olo, jotta pääsis hoitaan ittensä kuntoon...alan urheilla taas pitkän tauon jälkeen, tosin hyvin pienin askelin =).kiitos teille, ootte ihania!
 
Mulla oireili 5-6 välissä niskassa pullistuma 1,5 viikkoa ja se leikattiin seuraavana päivänä kun todettiin magneettikuvissa. Kivut oli niin valtavat et morfiinijohdannaista sain kahden tunnin välein. Niskasta ei koskaan varmaan tuu entisenlaista. On jäykkä ja vasemman käden hermo oireilee ajoittain, siis se jota pullistuma oli painanut ja voimat ei oo palautunut käteen. Leikkauksesta 1,5 vuotta. Liikunnalla saan pidettyä itseni työkykyisenä.
Välilevy oli niin vioittunut, että tilalle jouduttiin laittaan implantti.
Neurokirurgin mukaan vaiva saattaa todennäköisesti uusia ylä- tai alapuolelle:(
 
[QUOTE="Josa";23616311]Mulla oireili 5-6 välissä niskassa pullistuma 1,5 viikkoa ja se leikattiin seuraavana päivänä kun todettiin magneettikuvissa. Kivut oli niin valtavat et morfiinijohdannaista sain kahden tunnin välein. Niskasta ei koskaan varmaan tuu entisenlaista. On jäykkä ja vasemman käden hermo oireilee ajoittain, siis se jota pullistuma oli painanut ja voimat ei oo palautunut käteen. Leikkauksesta 1,5 vuotta. Liikunnalla saan pidettyä itseni työkykyisenä.
Välilevy oli niin vioittunut, että tilalle jouduttiin laittaan implantti.
Neurokirurgin mukaan vaiva saattaa todennäköisesti uusia ylä- tai alapuolelle:([/QUOTE]

Mulla oli juurikin samassa välissä ja implantti asennettiin myös,muakin peloteltiin tuosta uusimismahdollisuudesta,toivottavasti ei ja jumppaamalla koitan pitää paikat kunnossa.
Mulla jäi hermovaurio,joko leikkauksesta tai pitkittyneestä tilanteesta.
Oikean käden kuntoutusta tehty vuosi ja hidasta hommaa tää on,omaan työhön en voi enään palata ja ammatin uusiminen siis edessä,kesällä pääsen kuntoutustutkimus polille.
Oma motivaatio ja mielialan ylläpito tärkeetä mutta painuuhan tässä väkisinkin mieleiala maahan välillä.
 
Mä voisin kirjoittaa tästä asiasta vaikka kirjan :kieh:

Mulla menee päivittäin Burana ja Norflex maximiannoksella, jotta kykenen noin niinkuin edes suunnilleen normaaliin elämään. Tosin lääkärin mukaan mä voin tehdä mitä ikinä vaan haluan ja toteuttaa mitä tahansa ammattia. Melko jännää, kun en saakeli vaikeimpina hetkinä pääse edes wc-pytyltä ylös ilman apua.

Jumppaa ja kipulääkkeitä. Näillä mennään, sillä muuta ei ole. Makuuasento ja kävely epätasaisessa maastossa oikeassa suhteessa edistää olotilaa. Istuminen ja paikallaan seisominen on ihan tappotouhua. Mulla auttaa lämpö, joillakin kylmä.

Mä antaisin vaikka vasemman käden peukaloni siitä hyvästä että pääsisin leikkauspöydälle, mutta en kuulemma pääse. Vasemmasta jalasta meni syyskuussa tunto, mutta se valitettavasti palautui. Mikäli ei olisi palautunut, olisin päässyt leikkaukseen.

Mulla oli 4-5 välissä pullistuma, mutta kuten jo yllä todettiin, niin siinä käy usein junaefekti...ensin menee yksi, sitten toinen, kolmas jne. Mulla on pullistuma nyt myös 5-6 välissä.

Mulla on ollut kipuja vuodesta -96 eikä loppua näy. Diagnoosi saatiin -99 (yksi pullistuma) ja -10 tehtiin toinen löydös. Mulla on pullistumien vuoksi nyt myös nikamaväli laskeumaa, siirtymää ja jos vaikka mitä kivaa muuta. Lääkäri lohdutti, että noin 15-20 vuoden kuluttua välilevyt ovat kuihtuneet kokonaan pois, jonka jälkeen selkä on luutunut ja kivuton...great.
 
Aika harvoja pullistumia lähdetään edes leikkelemään, pitää olla jaloissa tuntohäiriöitä ja pidätysvaikeuksia ennenkuin pääsee leikkuriin. Syy: leikkaamallakaan harvoin saadaan selkää kivuttomaksi, ainoastaan tunto palaamaan ja pidätyskyky palaamaan.

Mulla meni tapaturmaisesti välilevyt useammastakin välistä, ei leikattu. Takaisin töihin kuntouduiin muistaakseni 6 viikossa. Tästä on nyt monta vuotta jo, mutta kivut palaa säännöllisesti jonkun uuden rasituksen yhteydessä. Ainut keino pitää itsensä kivuttomana on ahkera lihaskuntoharjoittelu, ja lepääminen kun kipu on akuuttia.
 
joo,mä kans voisin kirjoittaa vaik kirjan.olen koko nuoruuteni kärsinyt selkävaivoista.ekan kerran välilevy pullistu 13 vuotiaana,fysioterapiaa,pää alaspäin riiputtamista ja kovia särkylääkkeitä monta vuotta kunnes 17 vuotiaana vihdoin leikattiin.selkä pysy kynnossa kymmenisen vuotta kunnes välilevy meni taas paikoiltaaan,taas alaselästä.leikattiin vuoden kärsimisen jälkeen.nyt välilevy taas pullistunut ja viime leikkauksesta on pari vuotta.särkylääkkeitä menee,välillä käyn sairaalassa makaamassa kun särky äityy niin pahaksi että tarvitsen kipupiikkejä.leikkaamaan sitä ei suostuta.pienet lapset ja äidin selkävaivat on huono yhdistelmä mut päivä kerrallaan mennään.
tsemppiä ja voimia sulle ja muista,joudut taistelemaan ja vaatimaan että saat hoitoa jota tarvitset,niin se vain on!
 

Nappaa liput koko perheen ilmaiseen leffanäytökseen Helsingissä tai Oulussa!

Uusimmat

Kuumimmat

Yhteistyössä

Ylös Bottom
Back
Vastaa