Vaatteita osteleva kummitäti

[Kummitäti]

Miten te suhtaudutte, jos joku ostaa teidän lapsillenne vaatteita? Olettaen että koot on tiedossa ja lasten lempivärit, hahmot (Hello Kitty ym.), eli ettei harhalaukauksia sen puoleen tule.

Minä olen ostellut silloin tällöin kummitytölle ja hänen siskolleen vaatteita, kun vastaan on sattunut jotain oikein nättiä ja laadukasta. Ajattelin ihan ilahduttaakseni, että ei välttämättä minään synttäripäivänä tms. Olen vienyt vähän ns. "parempia" vaatteita, eli en mitään prismasukkiksia tai muuta perusteepaitaa, vaan ns. merkkivaatetta tai söpöstelymekkoa ja sen tyyppistä. En brassaillakseni, vaan sen vuoksi että ajattelin että tavisvaatetta on joka perheessä omasta takaa. Sitä paitsi ainakin luulen että ovat olleet lapsille mieluisia, mikä olikin tarkoitus. Mitenkään kassikaupalla en ole raahaillut, vaan vaikka mekon silloin, takin tällöin.

Nyt kautta rantain kuulin että kummitädin äiti on tästä kovasti loukkaantunut, kuulemma "brassailen" ja vien "köyhäinapua".No, tietenkään en vie jos kerran siitä mielensä pahoittaa, mutta miten saan nätisti sanottua että ideana oli ilahduttaa tyttöjä, ei pahoittaa äidin mieltä?

 

[Kelpais kyllä]

Äiti on pahoittanut mielensä turhaan. Hienoa, että ostat ja vilpittömästi haluat ilahduttaa.

 

[tyttöjen äiti]

en jaksa ymmärtää, miksi lapsen äiti tästä pahoittaa muka mielensä..
älä sinä ainakaan pahoita, olisipa kaltaisiasi useampi

Miten te suhtaudutte, jos joku ostaa teidän lapsillenne vaatteita? Olettaen että koot on tiedossa ja lasten lempivärit, hahmot (Hello Kitty ym.), eli ettei harhalaukauksia sen puoleen tule.

Minä olen ostellut silloin tällöin kummitytölle ja hänen siskolleen vaatteita, kun vastaan on sattunut jotain oikein nättiä ja laadukasta. Ajattelin ihan ilahduttaakseni, että ei välttämättä minään synttäripäivänä tms. Olen vienyt vähän ns. "parempia" vaatteita, eli en mitään prismasukkiksia tai muuta perusteepaitaa, vaan ns. merkkivaatetta tai söpöstelymekkoa ja sen tyyppistä. En brassaillakseni, vaan sen vuoksi että ajattelin että tavisvaatetta on joka perheessä omasta takaa. Sitä paitsi ainakin luulen että ovat olleet lapsille mieluisia, mikä olikin tarkoitus. Mitenkään kassikaupalla en ole raahaillut, vaan vaikka mekon silloin, takin tällöin.

Nyt kautta rantain kuulin että kummitädin äiti on tästä kovasti loukkaantunut, kuulemma "brassailen" ja vien "köyhäinapua".No, tietenkään en vie jos kerran siitä mielensä pahoittaa, mutta miten saan nätisti sanottua että ideana oli ilahduttaa tyttöjä, ei pahoittaa äidin mieltä?

 

[vadelmilla]

No ma kylla tykkaisin! Enka todellakaan kokisi brassailuna, paljon kivampi niita sopostelyvaatteita on saada (ja myos ostaa ja antaa) lahjaksi kuin jotain peruskollaria.

Vaan kaipa sita voi mielensa halutessaan pahoittaa melkein mista vaan...

 

[f]

Ilahtuisin varsinkin just tommosista "paremmista" vaatteista ja jos tiedetään vielä oikeat värit jne, niin tosi kiva. Siitä en välitä niinkään, jos anoppi tuo kirpputorilta kassikaupalla vauvanvaatteita, kun niitä on niin paljon ennestäänkin.

 

[Tiimarinvihko]

Mun kuopuksen kummi tuo tuliaisina ulkomailta vaatteita molemmille mun lapsille ja siitä tulee tosi hyvä fiilis. Paitsi vähän tunnen olevani kiitollisuudenvelassa.

 

[SininenSatutar]

Itse en pitäisi lainkaan pahana tuota lahjojen ostoa, vaan ilahtuisin todellakin, eikä haittais vaikka olis ihan tavis vaatettakin.
Meillä tosin tuolle 6,5 v ei muut osta vaatteita kuin minä...

Joten olisin vaan iloinen kun joku joskus jotain ostais.

Itse ostan joskus miehen siskon tytölle jotain vaatetta...

 

[hmm]

Minkäikäiset lapset? Joittenkin mielestä vain vauvalle kuuluu ostaa vaatteita...

 

[Frost in the ground]

mun ystävä ainakin tykkää kun muistan kummipoikaani 5v ja hänen veljeään 5kk...

 

[FBI]

En mä ainakaan oo aikoinani loukkaantunut! Sehän oli vaan kivaa ja ihanaa myös tytön mielestä.
Vähän hassu mamma ja turhasta ottanut itseensä

 

[ap]

Mun kuopuksen kummi tuo tuliaisina ulkomailta vaatteita molemmille mun lapsille ja siitä tulee tosi hyvä fiilis. Paitsi vähän tunnen olevani kiitollisuudenvelassa.

Luulisin että sinunkin lasten kummi ilahtuu itse yhtä paljon lasten ilon näkemisestä kun lapsi vaatteista, joten ei mitään syytä kiitollisuudenvelkaan.

 

[ap]

Minkäikäiset lapset? Joittenkin mielestä vain vauvalle kuuluu ostaa vaatteita...

Lapset on 5 vuotta ja 3,5 vuotta. Eli ei tosiaan ihan vauvoja. Mutta isompihan oikeastaan osaa vaatteita vasta arvostaa, eihän vauva niin kauheasti vaatteesta osaa ilahtua...

 

[Adea]

Äidin sietäisi mennä itseensä. Itse olisin ainakin todella iloinen, jos joku ostaisi lapsille kauniita, laadukkaita vaatteita ennenkaikkea lapsille mieluisia.

 

[mm]

Oman kummilapsen äiti ei ainakaan ole loukkaantunut vaan pikemminkin ilahtunut (ainakin näin luulen). Syksyllä ennen koulun alkua olen viettänyt kummilapsen kanssa laatuaikaa; ollaan käyty syömässä, leffassa tms. ja jossain vaatekaupassa josta lapsi on saanut itse valita muutaman uuden kouluvaatteen. Kummilapseni on todella valikoiva vaatteiden suhteen eikä äiti aina ehdi lähteä lapsen kanssa ostoksille, joten sekä äiti ja lapsi ovat olleet mielissään. Sekä tietysti kummitäti laatuajasta lapsen kanssa.

 

[kultasydän]

mä ainakin tykkään jos joku mein lapsille ostaa vaatteen tai pari, lapsetkin tykkää

 

[mää]

Onko sulla lapsia? Oletko töissä? Oiksohan tää joku iänikunen itsekäs sinkku vs. köyhä kunnollinen kotiäiti. Et hyvähän se on ostella viakka mitä ku on hyvät tulot eikä perhettä elätettävänä... juu nou

Tai sitten on näitä ties kuin monennen käden juttuja, missä välikädet on vaan kuulleet mitä on halunnet

 

[vieras]

Kummitädin äiti? Vai kummitytön äiti?

Jos jälkimmäinen niin taitaa olla itsetunto-ongelmia, onko hän ystäväsi? Vai veljesi vaimo?

 

[Höö]

Tässä tapauksessa äiti vois todellakin mennä itseensä jos tollasesta loukkaantuu. Voisithan sä varovasti vaikka kysyä, että tarvitsevatko jotain erityistä ja voisit ostaa jos satut näkemään tms. Itse otan ilolla vastaan lasten kummien vaatehankinnat uudet ja käytettyinäkin ostetut. Laitan myös omien lasten vaatteet nopeasti kiertoon serkulle.

 

[kolme lasta]

Meillä miehen sisko ostelee lapsille vaatteita, on yhden lapsen kummitäti, mut kaikille ostelee joskus ja merkkivaatteita. Mutta... meidän vaatemaku ei ihan aina osu yksiin. Eli on tullut monta sellaista vaatetta mistä mä en tykkää ja sit ei ole tullut käytettyä, kertaakaan tai vaan pari kertaa. Osa vaatteista kyllä on kivoja ja käytetään, mut osa ei.

Voisko tässä olla kyse siitä että vaatteet ei sit kuitenkaan ole sen äidin tyylisiä? Mua ainakin joskus harmittaa kun tulee vääränlainen vaate. Vaikka kaikki kuitenkin iloisena otetaan vastaan.

 

[Pesky Pixie]

Mä olen ainakin ihan onnessani kun yksi lasten kummitädeistä nimenomaan ostaa aina vaatteita lahjaksi, ja juurikin aina sellaisia vähän parempia ja enemmän söpöstelyvaatteita. =)

 

[ImpiEllenAnna]

Mä tykkäisin itse, jos joku meille ostelisi vaatteita. Ja tykkään niistä mitä nytkin välillä aina saadaan.

Itse en voisi viedä kummipojalleni ja hänen veljelleen vaatteita. Usein kaupassa tulee katsottua että voi miten hienoja poikien vaatteita, mutta en viitsi turhaan ostaa. Lasten äiti ei käytä lapsillaan toisilta saatuja vaatteita. He kun eivät tarvitse almuja ja heillä on omasta takaa tarpeeksi vaatteita, kuulemma.

 

[ap]

Mä tykkäisin itse, jos joku meille ostelisi vaatteita. Ja tykkään niistä mitä nytkin välillä aina saadaan.

Itse en voisi viedä kummipojalleni ja hänen veljelleen vaatteita. Usein kaupassa tulee katsottua että voi miten hienoja poikien vaatteita, mutta en viitsi turhaan ostaa. Lasten äiti ei käytä lapsillaan toisilta saatuja vaatteita. He kun eivät tarvitse almuja ja heillä on omasta takaa tarpeeksi vaatteita, kuulemma.

No jotain tämmöistä kai siinä sitten tässäkin tapauksessa on kyse...

Ei kai se auta kun jättää ostamatta. Harmi. Eihän niitä nyt miksikään almuiksi ole tarkoitettu vaan lasten iloksi...

 

[ap]

Meillä miehen sisko ostelee lapsille vaatteita, on yhden lapsen kummitäti, mut kaikille ostelee joskus ja merkkivaatteita. Mutta... meidän vaatemaku ei ihan aina osu yksiin. Eli on tullut monta sellaista vaatetta mistä mä en tykkää ja sit ei ole tullut käytettyä, kertaakaan tai vaan pari kertaa. Osa vaatteista kyllä on kivoja ja käytetään, mut osa ei.

Voisko tässä olla kyse siitä että vaatteet ei sit kuitenkaan ole sen äidin tyylisiä? Mua ainakin joskus harmittaa kun tulee vääränlainen vaate. Vaikka kaikki kuitenkin iloisena otetaan vastaan.

Voi se totta kai olla siitäkin kiinni etten osaa ostaa äidille mieluista ja siksi ei tykkää. Ei ehkä kehtaa sitten sanoa.

 

[ImpiEllenAnna]

Mä tykkäisin itse, jos joku meille ostelisi vaatteita. Ja tykkään niistä mitä nytkin välillä aina saadaan.

Itse en voisi viedä kummipojalleni ja hänen veljelleen vaatteita. Usein kaupassa tulee katsottua että voi miten hienoja poikien vaatteita, mutta en viitsi turhaan ostaa. Lasten äiti ei käytä lapsillaan toisilta saatuja vaatteita. He kun eivät tarvitse almuja ja heillä on omasta takaa tarpeeksi vaatteita, kuulemma.

No jotain tämmöistä kai siinä sitten tässäkin tapauksessa on kyse...

Ei kai se auta kun jättää ostamatta. Harmi. Eihän niitä nyt miksikään almuiksi ole tarkoitettu vaan lasten iloksi...

No lasten iloksi mäkin ostaisin jos uskaltaisin.. mutta en ole uskaltanut enää muutamaan vuoteen, sen verran tiukasti sain kuulla ettei heillä tarvita vaatteita.

 

[höh]

Mä tykkäisin.

Ja vaikka tulisi harhalaukauskin eli ei kelpaisi käyttäjälle (5 v:llä on jo oma maku), niin en pahastuisi vaan laittaisin kiertoon vaan.