S
surusilmä
Vieras
Sukulaiseni on mulle vihoitellu jo reilut 1,5 v asiassa jossa kärpäsestä on tehty vähän suurempi eläin. Kaikki alkoi siitä kun perhokerhossa hänen ja mun poikaa arvosteltiin ettei ne pysy hiljaa paikallaan aamunavauksen aikana. Vilkkaita kun ovat niin eihän poikia väkisin pidetä paikallaan.Olimme loukkaantuneita arvosteluista. Mä tein sen virheen että kerroin asiasta neuvolantädille, joka on sama myös sukulaispojalla.Asiani ei siis ole kommentoida tätä asiaa sen enempää vaan saada kommentteja seuraavaan asiaan..
Olin tosiaan viimeisilläni raskaana ja purin huoleni neuvolantädille mainiten myös sukulaispojan saaneen samat nootit (mikä oli tosi iso virhe) mitenkään en muuten sukulaispoikaani arvostellut.
No sitten meni sukulaispoika neuvolaan ja tästä se soppa si alkoi! Neuvolantäti oli kyselly heiltä ootteks käyny kerhossa ny? Ja tästä sukulainen mulle suutui kun olen hänen poikaansa arvostellu neuvolassa. Sitä en todellakaan tehny. Itsekin hän oli kerhossa tapahtuneesta niin vihainen että ajatteli kans kertoa kerhon vetäjien esimiehelle tapahtuneesta.
Yritin seittää hänelle että täysin normaalia on kysellä kerhossa käyntejä silloin ku lapsi on kotihoidossa. Meiltä ainakin kysellään lähestulkoon joka kerta ootteks käyny kerhossa. No
hän väitti että neuvolas oli mukamas muutaki kommentoitu hänen pojastaan, mut hän ei suostu kertomaan mitä muuta.
Yrittäny olen ymmärtää tilannetta ja anteeksi olen pyydelly monta kertaa, mutta hän päättäny että olen niin paha ihminen.
Hän on sanonu että olen haukkunu hänen poikansa anopillekin ja kylän äideille. Just joo. Vainoharhaisuutta sekin, mutta minkäs teet kun lätäköstä on tehty valtameri
Asian mulle tekee vaikeaksi kun samalla kylällä asutaan ja törmätää väkisin jossakin ja sukulaisten tapaamisissa. Mulla on menny yöunet monet kerrat tätä soppaa ajatellessa ja vaikuttaa jo päivälläkin ajatuksissa.
Ei paljon lohduta ajatus että kaipa tää tästä viel iloks muuttuu, loppuun kulunu ajatus kun kohta 2-v sitä pyöritelty.
Tekis mieli sanoa sukulaiselle että menis terapiaan, ettei syyttäs turhista asioista. Ja luulis jo oppineensa vähän ottaan rauhallisemmin lasten asiat. Esikoisen eskariin menoa kun piti niin paljo jännittää että mahahaavan sai tää kyseinen hlö
Olin tosiaan viimeisilläni raskaana ja purin huoleni neuvolantädille mainiten myös sukulaispojan saaneen samat nootit (mikä oli tosi iso virhe) mitenkään en muuten sukulaispoikaani arvostellut.
No sitten meni sukulaispoika neuvolaan ja tästä se soppa si alkoi! Neuvolantäti oli kyselly heiltä ootteks käyny kerhossa ny? Ja tästä sukulainen mulle suutui kun olen hänen poikaansa arvostellu neuvolassa. Sitä en todellakaan tehny. Itsekin hän oli kerhossa tapahtuneesta niin vihainen että ajatteli kans kertoa kerhon vetäjien esimiehelle tapahtuneesta.
Yritin seittää hänelle että täysin normaalia on kysellä kerhossa käyntejä silloin ku lapsi on kotihoidossa. Meiltä ainakin kysellään lähestulkoon joka kerta ootteks käyny kerhossa. No
hän väitti että neuvolas oli mukamas muutaki kommentoitu hänen pojastaan, mut hän ei suostu kertomaan mitä muuta.
Yrittäny olen ymmärtää tilannetta ja anteeksi olen pyydelly monta kertaa, mutta hän päättäny että olen niin paha ihminen.
Hän on sanonu että olen haukkunu hänen poikansa anopillekin ja kylän äideille. Just joo. Vainoharhaisuutta sekin, mutta minkäs teet kun lätäköstä on tehty valtameri
Asian mulle tekee vaikeaksi kun samalla kylällä asutaan ja törmätää väkisin jossakin ja sukulaisten tapaamisissa. Mulla on menny yöunet monet kerrat tätä soppaa ajatellessa ja vaikuttaa jo päivälläkin ajatuksissa.
Ei paljon lohduta ajatus että kaipa tää tästä viel iloks muuttuu, loppuun kulunu ajatus kun kohta 2-v sitä pyöritelty.
Tekis mieli sanoa sukulaiselle että menis terapiaan, ettei syyttäs turhista asioista. Ja luulis jo oppineensa vähän ottaan rauhallisemmin lasten asiat. Esikoisen eskariin menoa kun piti niin paljo jännittää että mahahaavan sai tää kyseinen hlö
