Vaadinko liikaa?

[Höpsö]

Olen muutaman kuukauden seurustellut miekkosen kanssa. Näemme pelkästään viikonloppuisin, kesällä tiiviimmin mutta nyt taas lomien loputtua on kaukosuhde. Alkuaikana mies viestitteli ja soitteli usein, olihan kaikki uutta ja ihmeellistä... Nyt on kuitenkin tapahtunut joku ihmeellinen "lamaantuminen". Miehestä ei välttämättä kuulu joka päivä yhtikäs mitään, vaikka toivoisin saavani yhä kivoja hellittelyviestejä... Juu tiedän, olen parantumaton romantikko... :ashamed: Mies on luonteeltaan melko hiljainen, ei todellakaan joutavia jorise, joten toisaalta ymmärrän että ei hän nyt joka päivä soittelemassa ole. Mutta eikö viestiäkään voisi laittaa edes kerran päivässä...?

Ihmettelen siis sitä, että onko miehille tyypillistä se, että rakkaalle ei ole tarvetta laittaa viestiä tai soittaa "jos ei ole asiaa"? Kun itse saatan laittaa viestiä pelkästään kertoakseni, että rakastan... Onko tässä kyse sukupuolten välisestä eroavaisuudesta...? Olenko ylitunteellinen?

Mies kyllä sanoo rakastavansa, joten huomionnin vähäisyys ei johdu tunteettomuudesta. Ehkä hän on vain niin itsenäinen, tottunut aikaisemmassa suhteessaan etäisempään meininkiin tai jotain... Hänen käytöksensä, etäisyytensä, tekee minut kuitenkin epävarmaksi omasta asemastani hänen elämässään. Emme tietenkään ole mahdottoman kauan olleet yhdessä, mutta olemme vakavissamme toistemme suhteen ja alkuaikoina kirjoittelimme paljon, jonka avulla on tullut toisen ajatusmaailma tutuksi.

Äh, ehkä minun olisi aika ottaa ruusunpunaiset lasit silmiltäni ja tajuta, että kukaan normaali tervejärkinen mies ei kuluta aikaansa romanttisiin höpöhöpöviesteihin. Ei tässä nyt kuitenkaan teinejä enää olla... Ja ihana mies se on silti naamatusten. Tämä etäsuhteen etäisyys vaan rassaa meikäläistä...

 

[tahtipoika]

Olet jo varmasti huomannut muutaman kuukauden aikana voiko mieheen luottaa. Eli jos hän sinulle sanoo välittävänsä, niin voitko uskoa sen? Jos sinusta tuntuu epävarmalta, niin kannattaisiko sinun puhua miehellekin asiasta? Hän luultavasti osaa sinulle siihen parhaiten antaa vastauksen =)

Voisin kertoa sinulle esimerkin meidän parisuhteen alusta
Meillä mies matkahommissa, joten nähtiin viikonloppuisin ja joskus viikollakin. Joskus olin töissä mukana. Puhuttiin monesti iltaisin puhelimessa 2-3 tuntia ja tuntui, että juttua olisi riittänyt pitempäänkin =) Joskus jos itse en ollut soittanut tiettyyn aikaan mennessä, niin mies laittoi viestin, että missä olen =) Silloin joskus tuntui siltä, että mies on se joka haluaa nähdä enemmän. Jaksaa aina huomioida ja olen itse sitä kovasti häneltä oppinut.
Muistan itse seurustelun alkuaikoina miettineeni myös samoja juttuja kuin sinäkin nyt. Puhuin miehellenikin niistä asioista ja ajattelin, etten voi muuta kuin luottaa siihen mitä hän sanoo. Sainkin vastauksen aina kysymyksiini, kun puhuin hänelle tunteistani.
Nykyään meillä, 4 yhdessäolovuoden jälkeen, miehellä on alkanut vanhat suhteet vaikuttamaan hieman parisuhteeseen. On tullut muutaman kerran jätetyksi, joten pelkää nyt minun tekevän samalla tavalla. Ollaan kyllä useasti puhuttu asiata, mutta ei kai se muulla mene ohi kuin huomaamalla, että toiseen voi luottaa.

Toivon, että teillä on kovasti onnellisia päiviä edessänne

 

[Höpsö]

Kyllähän minä miehelle olen koittanut epävarmuudestani puhua, mutta ei hän oikein ymmärrä... Luotan kyllä häneen, mutta koska itsekin olen tullut jätetyksi niin kai tässä ne vanhat pelot kummittelee ja siksi toivoisin vakuutteluja... Miehen mielestä selviä asioita on turha toistaa, eli hän on enemmän tyyliä "Kerron kyllä jos tilanne muuttuu"... Ymmärränhän minä sen, että itsestäänselvyyksiä on miehen mielestä turha toistaa, mutta sitä on vaikea ymmärtää, että mies ei osaa tai halua asettua minun asemaani ja tajuta syitä, miksi olen niin huomionkipeä... Mun ongelmanihan tämä enemmän on, ja siksi täytyy kaiketi vain hyväksyä että mies ei turhia lässytä erossa ollesamme... Kun kuitenkin uskon, että välittää. Joo, tosi järkevä tilannehan tämä on. Olisi vaan kiva tuntea olevansa ajateltu ja kaivattu, mutta toisaalta oon huojentunut että mies ei oo omistushaluinen takertuja vaan aika itsenäinen kulkija.

Edellisten suhteiden epäonnistumisten seurauksena ei oo todellakaan helppoa aloittaa uutta suhdetta... Kyllä siihen väistämättäkin heijastuu ne vanhat kokemukset, jälkensähän ne on jättäneet. Joskus vaan toivoo, että mies voisi tulla hiukan vastaan ja olla vähän ymmärtäväisempi... :\|

 

[miksi]

Miksi olet toisella paikkakunnalla, onko se pysyvää vai oletko esim opiskelemassa vai töissä ?