Vaadinko liikaa

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja mieheltä
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
M

mieheltä

Vieras
Olen todennut, etten enää halua ""mukavaa"" suhdetta ""ihan ok""-miehen kanssa. Haluan miehen, josta saan haastetta ja innoitusta niin älyllisellä tasolla kuin makuukamarin puolella.

Viime aikoina tapaamilleni miehille olen heti tehnyt selväksi, etten hae jotenkuten sujuvaa arkea miehen kanssa, vaan sielunkumppanuutta. Miehen pitäisi olla ahkera (eli töissä), sivistynyt, sosiaalinen, kunnostaan ja ulkonäöstään huolehtiva, tyylitajuinen, lapseton ja naimaton, savuton ja alkoholia sivistyneesti käyttävä.

En myöskään enää halua ""kerta 3 viikossa seksiä riittää""-tyyppistä parisuhdetta vaan miehen, joka alkuinnostuksenkin jälkeen on halukas laadukkaaseen seksiin. Lisäksi haluaisin, että miehellä olisi edes joitakin samoja kiinnostuksenkohteita kuin minulla (matkustaminen, arkkitehtuuri, historia, stylet autot) ja että hänet saisi lähtemään paitsi kaupungin menoihin myös metsäretkelle. Pitkässäkin suhteessa mielestäni edes pari iltaa viikossa pitäisi olla varattu ajanviettoon kumppanin kanssa. Jos molemmat pyörivät vapaa-aikansa vain omassa työssään ja harrastuksissaan, mitä järkeä olla yhdessä?

Pelaan avoimin kortein, enkä vaadi mieheltä mitään, mitä en itse olisi. Silti jo muutama mies on suorastaan suuttunut tai ainakin hermostunut kuultuaan odotukseni. Mitä siitä suutahtamaan, sillä jos kyseessä ei ollut etsimäni herrasmies, niin eihän siinä muuta kuin kiitos ja hyvästi. Ihmettelen miesten reaktioita. Vaadinko muka liikaa?
 
Hyvin ymmärrettävää, arvoisa lady!
Tapaamasi herrasmiehet olivat fiksuja ja näkivät heti, että sinulla itselläsi ei ole sellaista sivistys- ja älytasoa, että he saisivat haastetta ja innoitusta. No, thank you!!
Et ole ainoa, joka tunnetusta syystä uskoo olevansa milloin auringon kuningatar, milloin kuolleista herännyt Marilyn M.
Hyvä hoito voi auttaa monia, toivottavasti sinuakin! :))
 
Tietenkin jokainen saa asettaa riman juuri sille korkeudelle, kun tahtoo, joten ""vaatia liikaa"" ei ole ehkä aivan oikeaan osunut ilmaisu.

Kirjoituksesi luettuani laitoin silmäni kiinni ja kelasin mielessäni kaikki edes jotenkin tuntemani ystävä- ja tuttavapiirini miehet. Yksikään ei vastannut täysin vaatimuksiasi, vaikka joukosta suuri osa onkin ns. koulutettua väkeä. (Makuukarin puolelle mielikuvatutkiskeluni ei tokikaan yllä.) Jos muuten saattaisivat kuvaukseesi vähän sovittaen sopiakin, niin eivät ole naimattomia tai ainakaan lapsettomia. Otos on tietenkin pieni, eikä tulosta voi yleistää, mutta...

Aika vähän tuollaisia taitaa ns. vapailla markkinoilla liikkua. Taisivat tulla poimituiksi ""talteen"" jo opiskelijoina, jolloin vaatimistasi ominaisuuksista osa oli vasta idullaan. (Ymmärsin kuitenkin, että etsit vähän kypsempää ikäluokkaa.)

Hyvä tietenkin, että tiedät, mitä tahdot. Vähän tuli kuitenkin sellainen olo, että olet etsimässä miestä ikään kuin olisit ostamassa autoa tai asuntoa tai sohvakalustoa. No voisihan siitä ehkä niinkin toimiva ihmissuhde syntyä, mistäs minä tiedän - hiukan kyllä epäilyttää.
 
Vaadi vain mitä haluat, mutta ole valmis, jos sinulta myös vaaditaan. Voit myös saada ärsyttävällä tavalla älykkäämmän version ihmisestä, puhumattakaan sellaisesta, jolle et ehkä riitä -seksuaalisesti tai muutenkaan. Rakastuminen hämää toisen puutteet unholaan, ja siten ne ajan mukaan tulevat näkyviin, ja alkaa suhteen työvaihe aina ja joka tapauksessa. Eikä se silti ole vaakalentoa päivästä toiseen. Helmet suhteeseen täytyy löytää arjesta, ja onnellisuus itseen ja omaan elämään siirtyy toiseen ja siihen suhteeseenkin. mutta, sinulla on oikeus vaatia ja etsiä. Täydellistä et koskaan saa, mutta lähes täydellisen voit löytää. Muista kuitenkin, että olet mitä ajattelet, ja sitä nämä poikarukkaset tavallaan pelästyivät. Vaatimuksia täydellisestä miehestä.Kuka sen kestää, pärjää varmaan kanssasi. Ja osaa jarruttaa kohtuuttomuuksiasi : ) On hyvä ajatella mitä on hyvä ajatella!
 
""Vähän tuli kuitenkin sellainen olo, että olet etsimässä miestä ikään kuin olisit ostamassa autoa tai asuntoa tai sohvakalustoa. No voisihan siitä ehkä niinkin toimiva ihmissuhde syntyä, mistäs minä tiedän - hiukan kyllä epäilyttää. ""

Samaa mieltä. Mitäs sitten kun täydellinen mies löytyy, mutta et rakastakaan häntä jostain syystä. Minä en usko rakkauteen, jossa on vaatimuksia.
 
ET VAADI liikaa mieheltä vaan itseltäsi. Olet luonut listan unelmamiehestä, jota ei ole olemassakaan. Sanoit etsiväsi sielunkumppania. Minusta tuntuu, että etsit omaa peilikuvaasi. Lakkaa tuijottamasta miesten pikku vikoihin ja ota avoimempi asenne. Sitä paitsi inhimillisyys (lue: pikku viat) tekee ihmisestä rakastettavamman. Ajattele, jos olisit treffeillä tämän ns. unelmamiehesi kanssa ja hän tokaisisikin, että et täytä hänen vaatimuksiaan...moittisit häntä tilannetajuttomaksi, epäherrasmiesmäiseksi itsekeskeiseksi moukakasi, joka ei ymmärrä hyvän päälle. Vai?
 
Jos ajattelee asian kerrallaan , kaikki OK , ja ovat myös omia ominaisuuksiani/vaatimuksiani... Mutta jos tuo luettelo tulee sinun puheena miehelle.. Et ole voinut todistaa oma erinomaisuuttasi , ja mies taatusti ajattelee sinut syvimpään helvettiin... saattaa kyllä huvikseen naida naksauttaa kerran , pari... Olet naiivi , jos tenttaamalla tällaista selvität! ... Luo tilanteet missä voit todeta tilanteen ja kertoa vaatimuksesi. Todennäköisesti olet yli 50v,ennen kuin kohtaat noin hyvän näyttelijän... Tai ala lesboksi , naiset ovat kaltaisiasi helpommin...
 
mä olen löytänyt tällaisen miehen, jota kuvailit, mutta hän on mun! ;) ;)

Pidä vaan vaatimuksistasi kiinni, se löytyy jos on löytyäkseen. Minäkin tapasin mieheni vasta 40-vuotiaana. En siis mitenkään etsinyt, sattumalta tapasimme Keski-Suomessa eräässä kongressissa, minun ja hänen asuinpaikkansa välillä oli matkaa 500km.
Vietimme eilen 4-vuotis hääpäivää.
 
Tottakai sitä voi mieheltä vaatia vaikka mitä ominaisuuksia. Silloin niitä on helppo listata, kun sitä miestä ei vielä ole. Käytännössä voi käydä niin (ainakin minulle), että löytyy se sielunkumppani, mutta ei sillä ihan kaikkia ihanneominaisuuksia olekaan...

Pitää sitten vaan varautua siihen, että mitä enemmän aikaa menee sitä todennäköisempää on ettei se mies ainakaan naimaton/lapseton ole. Jostain on sitten pakko tinkiä.
 
Vaadit. Eikä ainakaan kannata ladata listaa miehelle vaan pitää se omana tietona. Mä ainakin pitäisin tollasta listaa ylläpitävää ihmistä vähän outona, hölmönä.

Ei ihmisistä kannata vaatia mitään ominaisuuksia. ""Vaadi"" että mies on sinun mieleesi ja sinä hänen mieleensä. Että rakastatte ja kunnioitatte toisianne. Rakastaminen tarkoittaa sitä että hyväksyy toisen pienine vikoineen. Kukaan ei ole täydellinen. Rakkaus vaatii aikaa kypsyäkseen. Et voi olettaa että sinä tai hän rakastaisitte heti.

Vähään ei missään nimessä kannata tyytyä. Sielunkumppanin löytäminen on kuitenkin vaikeaa. Minulla sellainen on mutten ole hänen kanssaan enkä edes enää haluaisi. Minulle riittää tieto siitä että hän on olemassa. Seurustelen miehen kanssa, joka on monin puolin kovin erilainen kuin minä. Hän on erittäin hyvä mies ja rakastan häntä erittäin paljon. Mielikuvani hänestä oli kuitenkin alussa hyvin erilainen kuin hän todellisuudessa on. Suhteen onnistumiseksi pitää olla valmis kokemaan vastoinkäymisiäkin. Jossain vaiheessa ne omat mielikuvat haihtuvat ja huomaa ettei se toinen olekaan ihan täydellinen ihminen. Siinä vaiheessa kysytään tahtoa rakastaa. Jos rakkautta, kunnioitusta, arvostusta, luottamusta ja halua pysyä suhteessa riittää niin silloin suhde onnistuu.

Missään tapauksessa suhteeseen ei kannata alkaa että olisi joku tai kun ei muutakaan ole tai onhan tää nyt ihan jees. Vaatia saa, mutta vaatimukset kannattaa kohdistaa suhteeseen eikä toiseen ihmiseen. Sinä olet sinä ja mies on hän, yhteistä teillä on vain suhteenne. Te olette kaksi keskeneräistä, epätäydellistä ihmistä jotka päättävät sitoa elämänsä osittain yhteen. Jos molemmat kunnioittaa tätä päätöstä ja haluaa olla hyvät toisilleen niin ollaan jo pitkällä. Minä haluan olla sinulle hyvä on se ydinajatus.
 
Aloituksesi sai suuni virneeseen heti aamutuimaan!

Minusta sinun kannattaisi naida itsesi, niin saisit haluamasi. Siksi toisekseen perfektionisti, niin itsensä kuin muidenkin suhteen, on äärettömän rasittava kumppani.

Et maininnut ikääsi, mutta pistetään kyytipojaksi vähän tilastotiedettä. Urheilullinen, naimaton, lapseton ja kanin lailla vaakamamboa harrastava on ylensä nuori. Nuoret taas harvemmin juovat kohtuudella tai ovat vielä kovin sivistyneitä ja kultturelleja. Jos kuvailemasi ihmemies on olemassa, hänellä olisi ottajia jonoksi asti.

Olen tavannut useammankin naisen, joka omasta mielestään täyttää kuvailemasi kriteerit. Muut ihmiset eivät valitettavasti ole asiasta aivan yhtä vakuuttuneita. Niinpä aiheellinen kysymys kuuluukin, onko sinulla itselläsi rahkeita löytää haaveidesi mies ja hurmata hänet vielä omaksesi?

Sorry, olen tosi inhorealistinen mahdollisuuksiesi suhteen, vaikka hyvä itsetunto ja ymmärrrys omista tarpeista onkin oikein positiivista ihmisessä.
 
Loppujen lopuksi vaadit suhteelta juuri sitä , mistä useimmat naiset unelmoivat. Olet vain listannut ne ""suorasukaisesti"". Olisiko kuitenkin parempi, ettet aivan suhteen alussa ""lyö listaa tiskiin"". Tutustuminen pikkuhiljaa uuteen kumppaniin olisi hedelmällisempi tapa toimia, sillä tavalla et heti suhteen alussa karkoita kaikkia potentiaalisia kumppaniehdokkaita. Ja antaisit myös itsellesi aikaa tutustumiseen..malttia. Ja sitten vielä..useimmissa suhteissa joutuu aina jostakin tinkimään, koska et ole autoa ostamassa, mutta pitäisin kuitenkin vaatimuksiasi kumppanin suhteen realistisina. Onnea metsästykseen.
 
Pitäisikö miehen vielä suukin avata kuten näyttelyhevosen, jotta voisit hampaiden kunnon katsastaa?

No vitsi vitsinä... Ei ihmissuhteissa toki turhan vaatimatonkaan tarvitse olla. Mutta mietin vaan, että missä vaiheessa suhdetta sinä tuon vaatimustesi listan miehelle oikein esität? Jos nimittäin kuukauden tapailujen jälkeen tuollaisen litanian eteen heität, niin kyllä siinä säikähtää rohkeampikin. Tai ärsyyntyy vähintään. Minulle ainakin tulisi mieleen, etten voisi olla oma inhimillinen itseni, vaan pitäisi kokoajan panna parastaan. Ei kiva, kyllä parisuhteessa pitää saada rauhassa olla myös epätäydellinen.
 
onkohan ajatus rakkaudesta ilman vaatimuksia naivia? Hyväksyä toinen sellaisena kuin on? pienine virheineenkin? Toiveita ja haaveita meillä kai kaikilla on sen oikean suhteen ja joku juttu se on, joka sit vetää kahta puoleensa ja arki tuo särmät esiin...niitä sit hiotaan jos rakkautta riittä...siinä touhussa peilikin on hyvä työkalu. Tolla ostoslistalla et ikinä löydä miestä ainakaan ensihuumaa pidemmäksi ajaksi
 
Ota nörtti. He ovat yleensä älykkäitä, kiinnostuneita kaikenlaisista asioista (myös muusta kuin tietokoneista, oikeasti). He ovat sivistyneitä. Sosiaalisia he eivät ole eikä urheilullisia. Lapsettomia ja naimattomia he varmasti ovat, yleensä myös savuttomia ja kohtuullisesti alkoholia käyttäviä. He eivät koskaan ole saaneet seksiä, joten varmasti haluavat myös sitä ja paljon, kunhan ensin murrat kokemattomuuden muurin. Aluksi he eivät varmasti ole suuria rakastajia, mutta voit muokata itse nörtistä mieleisesi. Kun kestävyys ja uskallus lisääntyy, saat ihanaa seksiä.

Nimim. kokemusta on :D
 
Ehkä vaadit liikaa. Kieltämättä tuollainen mies olisi ihana. Olenkin lähes sellaisen löytänyt, valitettavasti vain salarakkaaksi eli poisluetaan naimaton + lapseton...

Muuten mies on älykäs, sivistynyt, koulutettu ja huolehtii itsestään kaikin puolin, vaikkei perinteisen komea olekaan. Hän viihtyy niin hienoissa kuin maalaisissa ympyröissä. Meillä synkkaa enimmäkseen loistavasti niin vaaka- kuin pystyasennossa, mutta 100% sopivaa pariahan harva löytää. Silti ottaisin hänet heti ikiomaksi, jollei hän tahtoisi pysyä perheensä luona loppuun asti.

Etsi vaan rohkeasti, mutta älä liian äkkiä ala vaatia tapaamiltasi miehiltä liikaa. Tunnustele tilannetta hetki, ennenkuin luovutat. Ehkä oletkin jossain vaiheessa valmis lipsumaan pikkuisen periaatteistasi?
 
Samaa mieltä inhorealistin kanssa. Listassasi on paljon ominaisuuksia, jotka kumoavat toisen pois. Ikäsi olisi auttanut paljon miettiessä toiveittesi reaalisuutta.

Jos halusit lapsetonta miestä perustaaksesi ydinperheen, parhaimmat miehet on viety jo ensimmäiselle kierrokselle oletettuna, että etsit alle 4-kymppistä. Jos taas et halua ollenkaan lapsia, niin vanhempiakin aikamiespoikia saattaa löytyä...

Kuinka moni kultturelli ihminen käy metsällä?

No, tunnen kaksikin koulutettua ihmistä, jotaka käyvät metsällä, mutta molemmat ovat naimisissa ja heillä on lapsiakin, toisella jopa metsästyskoira! He eivät kumpikaan kyllä harrasta mitään oopperoita :)

Mitään et laittanut, saisiko miesehdokkaallasi olla kotieläimiä.

>>""Haluan miehen, josta saan haastetta ja innoitusta niin älyllisellä tasolla kuin makuukamarin puolella.""

Kuitenkin haet sielunkumppanuutta!

Voisin nyt myöntää, että vaadit mahdottomia ja et itsekään tarkkaan tiedä, mitä haluat.

Sielunkumppanuus on usein henkistä puolta (vaikka seksi saattaakin sujua). Se on tunne, että on tuntenut toisen koko ikänsä ja ollaan hyviä kavereita.

Sielunkumppanuus-suhteesta puuttuu mielestäni kokonaan kaipaamasi haasteet, sillä kaikki on selvää ja yksinkertaista ja olette usein asioista samaa mieltä.

HAASTEITA TUO ERILAINEN KUMPPANI! Joudutte selvittelemään ja sovittamaan yhteen erilaisia tapojanne ja mielipiteitänne, yms. Sielunkumppanin kanssa tällaista ongelmaa ei taida olla.

Vai tarkoitatko haasteella älyllisellä tasolla, että kilvoittelisitte siitä, kumpi tietää paremmin mistäkin aiheesta :)

Sitten on olemassa myös sellaisia miehiä, jotka jaksavat keskustella paljon naista kiinnostavista asioista, suhteista, yms., mutta toisia kyseiset asiat eivät kiinnosta ollenkaan.

Kiinnitin huomiota siihen, että lista koostui vain ulkoisista ominaisuuksista. Termi ""sivistynyt ihminen"" on sellainen, että kaverisikin näkevät, mitä miehesi edustaa.

Sinulta puuttui kokonaan ominaisuudet: esim. rehellinen, avoin, iloinen ja leppoisa. Tällaisia ominaisuuksia löytyisi monen näköisestä miehestä, mutta sinulle näyttää ulkoinen olemus olevan tärkein. Fiksuja ihmisiä voi löytää vaikka yliopisto-opiskelijoista villapaitoineen, mutta kelpaavatko hekään sinulle, kun ei ole pukua päällä?

Tuon vaatimuslistan kanssa sinun on hyvä etsiä miestä NETISTÄ. Kerropa, montako vastausta sait! Näin mies myös heti tietää, mitä etsit ja mikä sinulle on tärkeää.

Kuvaukseesi voisi sopia myös narsistinen ihminen: ulkokuori ja ulkoiset asiat ovat hoidettu hyvin, mutta aivan sama, mitä päässä liikkuu ! :)
 
Minusta et vaadi liikaa. Kuka nyt ei haluaisi että kumppani olisi töissä eikä makaisi kotisohvalla päivät pitkät. Sivistynyt voidaan käsittää monella tavalla, mutta kyllä normaalijärjellä varustettu vähäänkään asioista kiinnostunut ihminen haluaa että kumppani on edes vähän perillä maailman menosta. On hyvä olla sosiaalinenkin, sehän tarkoittaa lähinnä ihmisten kanssa juttuun tulemista.

Kunnostaan ja ulkonäöstään huolehtiminen on kai ihan jokaisen ihmisen juttu. Ei kukaan halua kalsareissaan sohvalla kaljaa kittaavaa uunoa. Ei kunnostaan ja ulkonäöstään huolehtiminen kuitenkaan iso juttu ole, käy vaan suihkussa, kampaajalla, ajaa parran, liikkuu säännöllisesti. Tyylitajuisuus on hyvä juttu, jos ei halua olla äiti miehelle. Kyllä nykymiehen on jo itse osattava löytää itselleen sopivat vaatteet.

Lapsettomuus ja naimattomuus helpottaa elämää huomattavasti kun ei ole niin paljon entistä painolastia. Savuttomuus on selvä kriteeri jokaiselle joka ei itse polta. Tupakoitsijaa ei voi suudella kun hän maistuu ja haisee tuhkakupille. Ja tupakoitsijan sperma on hirvittävää. Ja kyllä moni nuorikin käyttää alkoholia sivistyneesti. Ei kaikki todellakaan vedä niitä perjantaikännejä kerran viikossa. Normaalit seksihalutkin on tärkeä juttu parisuhteen onnistumiselle. Säännöllinen seksi lisää parin yhteenkuuluvuuden tunnetta.

Yhteiset kiinnostuksenkohteet ovat myös suhteen perusedellytykset. Toki molemmilla pitää olla omia harrastuksia, mutta jos mikään toisen harrastuksista tai mielenkiinnon kohteista ei kiinnosta pätkääkään niin ei hyvin mene. Itse en esim. voisi kuvitella olevani metsästävän tai pelkkää lihaa syövän (olen kasvissyöjä) tai kaikki tv:n urheilulähetykset orjallisesti seuraavan miehen kanssa (katson vain vähän tv:tä ja urheilua en käytännössä lainkaan). Tuskin noita harrastava mieskään pitemmän päälle mua jaksaisi. Kyllä yhteiset asiat yhdistää aina. Ja yhteistä aikaa tarvitaan aina. En haluaisi olla koko aikaa miehen kanssa mutta en myöskään haluaisi että kummallakin olisi joka ilta omia menoja ja joka viikonloppu molemmat menisi omien kavereiden kanssa ryyppäämään. Ei sellaisessa suhteessa olisi mitään järkeä. Saman tien voisi hankkia pelkän kämppäkaverin asumiskustannuksia jakamaan.

Nämä vain on asioita, joita ei kannata ladata kumppaniehdokkaalle suoraan. Kannattaa itse kuulostella ja katsella millainen ihminen on kyseessä ja tehdä sen mukaan päätöksensä.

Itse olen onnistunut löytämään nuoren miehen, jolla ei ole merkittäviä entisiä suhteita. Hän käy töissä ja opiskelee yliopistolla samaan aikaan (kuten minäkin). Hän on sivistynyt ja hän osaa hoitaa myös käytännön juttuja. Hän huolehtii itsestään, ei polta eikä juo känniin asti juuri koskaan. Otamme hänen kanssaan saunakaljat tai juomme lasin - kaksi punaviiniä silloin tällöin. Välillä lähdemme kavereiden kanssa bileisiin ja sitten tulee otettua vähän enemmän, mutta ei kuitenkaan änkyräkänniä.

Mies haluaa seksiä säännöllisesti ja hän haluaa antaa minullekin. Seksi siis pelaa loistavasti. Välillä en tosin halua ihan yhtä usein kuin hän ja aina ei ole tarpeeksi aikaa seksille. Meillä on molemmilla omat menot mutta yhteistäkin aikaa löytyy paljon. Meitä kiinnostaa samanlaiset asiat (olemme suunnilleen saman alan opiskelijoita), vaikka molemmilla on myös niitä omia juttuja.

Mielestäni kannattaa olla mieluummin yksin jos ei ole onnistunut löytämään sellaista jonka haluaisi. Ei kuitenkaan kannata esittää mitään vaatimuslistoja eikä vaatimuksissaan kannata olla ehdoton. Mutta eihän sille voi mitään jos vain täydelliset miehet sytyttää ;) Kannattaa kuitenkin pitää mielessä sekin että kukaan ei voi täyttää kaikkia odotuksia, ei itsekään koskaan täytä kaikkia toisen odotuksia. Kannattaa muistaa että syy ei ole toisessa vaan vähintään yhtä paljon itsessä. Tietty nöyryys auttaa paljon, kuin myös toisen kunnioittaminen sellaisena kuin hän on.
 

Similar threads

K
Viestiä
16
Luettu
619
E

Yhteistyössä