Uutta tietoa Madeleinen jutusta

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja vieras
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
Alkuperäinen kirjoittaja LisaMarie:
Mä olen aika kyynistyny tähän, että tietyt asiat on isoja uutisia, kun ne tapahtuu oikeille ihmisille, vaikka vastaavaa ja paljon pahempaa tapahtuu päivittäin niille "teekuille sun muille rättipäille".Eli muo lähinnä oiksettaa nää jutut, mitkä toisia itkettää, koska on niin helvetin moraalitonta surra yhtä valkosta lasta samaan aikaan, kun Intiassa tapetaan tyttövauvoja :headwall:

Mä olen ehkä moraaliton/tunteeton ihminen, mutta en oikein pysty eläytymään noihin iltalehden juttuihin niin kovasti, että surisin niitä. Sen sijaan Madeleinen tapaus koskettaa mua, koska:

- Olen myös pikkutytön äiti. Oma napa on tässä tilanteessa sen verran lähempänä kuin toisten, että mietin miten parhaiten suojelisin lastani kaiken maailman sekopäiltä.

- En voi käsittää, miten kyseisen tytön vanhemmat ovat laiminlyöneet lastensa valvonnan noin, ja vielä vieraassa paikassa kaiken lisäksi.

Lisäksi mua on aina kauhistuttanut tyttövauvoihin ja muutenkin tyttölapsiin kohdistuvat asenteet tietyissä maailman kolkissa. Että se siitä.
 
Alkuperäinen kirjoittaja HarmaaKettukarkki:
Alkuperäinen kirjoittaja Niskalaukaus Varmistus:
Ja tästä valkoisen miehen lapsesta jaksetaan kyllä vouhkata ja nyyhkiä, mutta eipä vuodatella kyyneliä kaikkien niitten tuhansien latinolapsien, mustien ,kiinalaisten jne jne. vuoksi, joita siepataan ja tapetaan vuosittain hirveesti.

Minä luulen, että tässä nimenomaisessa tapauksessa lapsen vanhemmilla on ollut rahaa, suhteita, aikaa jne. mahdollisuuksia pyöräyttää julkisuusmylly käyntiin. Muuten tämäkin tapaus olisi varmaan ollut vain uutinen uutisten joukossa, valitettavasti. Rahalla saa ja hevosella pääsee, niin sanostusti, vaikka se niin väärin vällillä oliskin...

Yhtään tällaista tapausta ei kyllä saisi sattua yhdellekään lapselle ja perheelle missään eikä milloinkaan!

Ei aina tarvita välttämättä sitä rahaa tai suhteita, että media ottaa "lemmikikseen". Tarvitaan vain oikeanlainen ihonväri, tietty ulkonäkö ja tausta.
Muutama vuosi sitten eräs suomalainen murhattu tyttö oli jokaisen lehden kannessa ja kaikki huokailivat ja surivat kun se oli niin ihana ja kaunis ja läpäläpä. Aika monelta jäi huomaamatta samoihin aikoihin pari muuta henkirikosta, joita ei mediassa juurikaan käsitelty, koska uhrit eivät olleet kauniita ja oikeista taustoista... Kauniin tytön murhassa vihjeitä sateli ja poliisi teki yhteistyötä median kanssa ja ne "rumemmat" uhrit jäi selvästi paitsioon, mistä seurasi väistämättä vihjeiden pieni määrä verrattuna kauniimpaan uhriin ja sitä kautta rikosten selviytyminen pitkittyi. Ja niitä "rumempia" uhreja ei tuntunut itkevän muut kuin omaiset. ei ainakaan näkynyt missään palstoilla muistolätinöitä ja itkuhymiöitä ja jäi virtuaalikynttilät sytyttämättä.

 
[quote="LisaMarie
Sama ilmiö kun vaikka tsunamin jälkeen, kun se kosketti oikeita ihmisiä, se oli viikkokausia uutinen. JOs se olis tapahtunu jossain turistialueiden ulkopuolella, se olis kuitattu paljon vähemmällä hälyllä.
Kaakkois-Aasiassa kaatuu ja uppoa jatkuvasti laivoja, mutta Estoniasta jaksetaan kohista ja järkyttyä vielläkin.
9/11 ei edes kuollu paljon ihmisiä, verrattuna siihen mitä päivittäin kuolee levottomuuksissa tai nälkään, mutta kun ne oli valkosia, niin johan oli uutinen.[/quote]

Eli uutinen on uutinen, kun se koskettaa lukijaa henkilökohtaisesti jollain tasolla. Kaikissa noissa tapauksissa enemmistö menehtyneistä oli länsimaalaisia ja ne ovat tapahtuneet riittävän lähellä, jolloin ihmiset havahtuvat huomaamaan että yhtä hyvin minä tai läheiseni olisimme voineet olla uhreja. Kun vastaavaa tapahtuu jossain toisella puolella maailmaa vähemmän tunntetussa "maailmankolkassa", niin se ei liippaa yhtä läheltä. Tai uutinen tulee esim. Lähi-Idän alueelta, niin se on jo niin jokapäiväistä että menee toisesta korvasta sisään ja toisesta ulos. Mikä on valitettavaa, koska niinhän ei pitäsi olla. Mutta kun uutisissa on samanlaisia uutisia päivästä toiseen, niin kyllähän niihin väkisinkin turtuu.

(Edelleen kirjautumatta...piti vaan käväistä...)

 
AIka paljon on keskusteltu myös mediasa siitä, miksi esim tsumani aasiassa sai niin paljon palstatilaa länsimaisissa lehdissä. Syykin oli aika ilmeinen, uhreina oli paljon länsimaisten sukulaisia, tuttuja, perheitä. Lisäksi turistien mukana saatiin paljon koskettavia tarinoita ja kuvamateriaalia.

En usko, että intialaista perheenäitiäkään kiinnostaa suomessa auton alle jäänyt niin paljon kuin tutun lapsen kuolema.

Jokaisessa maassa elää pitempään ne uutiset, joilla on syvintä kosketuspintaa ihmisten elämässä. EI se tee ihmisestä kylmää tai julmaa, jos hän suree kuulemiaan tapaukssia. Tai empatiseeraa niiden osallisia.
 
Alkuperäinen kirjoittaja Niskalaukaus Varmistus:
Alkuperäinen kirjoittaja karppaaja2:
Alkuperäinen kirjoittaja Mankell:
Ehkä kuolema olis lapsellekin armeliaampi kohtalo kuin siepattuna oleminen,

JA mitä tuolle yhdelle vouhkaajalle olis sanottavaa, niin kyllä minä vaan suren jokaista lasta, kiinalaista tai norjalaista, jonka sieppaamisesta kuulen. :(

Samoin :'(


Mutta mediahan ei ole kiinnostunut kuin näistä tietyn tyyppisistä kadonneista ja esim. 6-vuotias irakilaispoika jää armotta jonku madden taakse kun palstatilaa annetaan. Ihmisten huomio kiinnittyy vain muutamaan median suosimaan kadonneeseen ja muut tapaukset jää vähälle huomiolle. Reilua? Ihmiset lahjoittaa sädekehäänsä kiillottaen pikkumadden rahastoon rahojaan ja kun pyydät lahjoitusta jonkun vähemmän tunnetun kadonneen etsimiseen niin takuulla ei rahasto kasva samaa tahtia kuin maddella. Eli se mikä mua rasittaa on ihmisten eriarvoisuus niin median kuin poliisin edessä.

Se mitä media tekee tai on tekemättä, ei ole minun syytäni. Minä en anna rahaa näihin keräyksiin, koska siinä tapauksessa joutuisin konkurssiin äkkiä. Sen kuitenkin tiedän, että jos olisin varakas ja samassa tilanteessa Madeleinen vanhempien kanssa, tekisin kaikkeni löytääkseni lapseni. Uskon että niin tekisit sinäkin.
 
mie olen sellanen herkkis että miuta surettaa ja itkettää kaikki varsinkin lapsiin kohdistuvat tapaukset ja paljon muutkin,oli se lapsi sitten valkoihonen,tummaihonen tai ihan minkä rotunen,värinen ja ikänen tahansa kamalia tapauksia kaikki.
jokahinen reagoi tavallansa mitä näistä riehaantumaan.
 
Alkuperäinen kirjoittaja Niskalaukaus Varmistus:

Ei aina tarvita välttämättä sitä rahaa tai suhteita, että media ottaa "lemmikikseen". Tarvitaan vain oikeanlainen ihonväri, tietty ulkonäkö ja tausta.


Tää on just se syy, miksi nämä kohujutut yleensä niin etoo muo. Kun se on täysin sattumanvaraista, kenestä se lemmikki tulee, jota koko kansa suree ja viellä vähän naapurimaan kansalaisetkin. Eli löytyy joku sopivasti mediaseksikäs juttu tai tapaus, niin sitä märehditään ja keinotekoisesti luodaan hirveä joukkohysteria jonkun asian puolesta. JOtenkin vaan ällöttää!
Oikeastaan mitä vaan voi loppujenlopuksi sattua kenelle vaan ja maailmassa tapahtuu hirvityksiä, joita ei osaa edes kuvitella. Kuitenkin vaan osa niistä ylittää uutiskynnyksen. Sen takia mä en näe syytä lähteä mukaan siihen hirveään hysteeriseen voivotteluun yhden asian takia.
Toki jotkut uutiset kauhistuttaa ja hätkähdyttää, ehkä jopa lukuhetkellä itkettää, mutta samalla on kokoajan olemassa tietoisuus siitä, että nyt kun mä tässä järkytyn kun lehdessä lukee, että joku on teipannu vauvan tyrox-koppaan, samaan aikaan on olemassa lapsia, jotka kokee jotain vähintään yhtä kamalaa, eikä se saavuta koskaan minun lukemiani lehtiä.
 
"Se mitä media tekee tai on tekemättä, ei ole minun syytäni. Minä en anna rahaa näihin keräyksiin, koska siinä tapauksessa joutuisin konkurssiin äkkiä. Sen kuitenkin tiedän, että jos olisin varakas ja samassa tilanteessa Madeleinen vanhempien kanssa, tekisin kaikkeni löytääkseni lapseni. Uskon että niin tekisit sinäkin."

Samaa mieltä, tekisinkin mitä vaan.

Totuus on, että tulisi hulluksi jos ajattelisi kaikkea maailman pahaa. Vastuullisena äitinä mun tehtävä on huolehtia omista rakkaista lapsistani ja silloin uskon, että lisäkseni monet äidit samaistuvat helposti siihen mikä voi uhata omaa lasta. Paljon on vaaroja jo ihan lähellä, mun lapsia ei kuitenkaan tapeta sukupuolen vuoksi eikä he kuole nälkäkuolemaa. Varmistan huomaamattani päivittäin, että lapsen ympäristö on suht turvallinen, leikeissä, kaupungilla jne. Sehän tulee automaattisesti vouhkaamatta. Pahalta tuntuu kuulla kaikista maailman vääryyksistä, mutta kyllä ne mitkä realistisesti voi tapahtua omalle tai lähimmäisten lapsille tuntuu pahimmalta.

Kuten monissa muissa tapauksissa olen päättänyt olla seuraamatta Madeleine casea kovin tarkkaan. Mulle on yksi haile, kuinka kiinnostunut media on tapauksesta, joten en lähde siihen mukaan. Mua koskettaa kuitenkin se tosiasia, että on kyseessä lapsi, joka kehityksellisesti jo ymmärtää jonkin verran muttei tarpeeksi. Ja koska hyväksikäyttö vaikuttaa todennäköiseltä käy tyttöä todella sääliksi! Vanhemmista ja mediasta viis. Eipä kai tarvitse kuin ajatella oma lapsi jonkin raakalaisringin leluna. Yököttää! Jokaisella on oikeus tuntea empatiaa sitä kohtaan mitä haluaa, oma ajatus-tunne-elämäni toimii näin.

 
Minäkään en ole seurannut tilannetta kovinkaan tarkasti. Tulisi vaan kammottava olo itselleen. Itku pääsee tässä tilassa vähäpätöisimmistäkin asioista...

Mutta, eikös tuo nyt ole päivän selvää näin monen viikon jälkeen ettei tyttöä todennäköisesti hengissä löydetä??? :ashamed:
 
vieläkin jaksan ihmetellä vanhempien käytöstä...Jättää noin pienet lapset yksin nukkumaan vieraassa maassa hotellihuoneeseen??? Jos he ovat "rikkaita" miksi eivät palkkanneet lastenhoitajaa???
Kyl heillä nyt on varaa olla vieraassa maassa odottamassa tuloksia..? Eihän heillä varmaan ole niin ymmärtävää työnantajaa joka maksa palkan tästä ajasta. Ihmettelen vain...
 
Alkuperäinen kirjoittaja minä:
vieläkin jaksan ihmetellä vanhempien käytöstä...Jättää noin pienet lapset yksin nukkumaan vieraassa maassa hotellihuoneeseen??? Jos he ovat "rikkaita" miksi eivät palkkanneet lastenhoitajaa???
Kyl heillä nyt on varaa olla vieraassa maassa odottamassa tuloksia..? Eihän heillä varmaan ole niin ymmärtävää työnantajaa joka maksa palkan tästä ajasta. Ihmettelen vain...

Tähän sopii parhaiten sanonta: Myöhäistä puhua kun on housuissa.
Mitä se syyttäminen enää ketään auttaa? Tehty mikä tehty ja vanhemmat ovat sanoneet jo monessa haastattelussa, että syyllisyys kalvaa heitä koko lopunelämän.

Pitäisikö heidän nyt vain unohtaa Madeleinen etsintä ja jatkaa normaalia arkea? Niinkö sinä toimisit äitinä?
 

Yhteistyössä