"uusioperheen" koetinkiviä...

[se paska "äitipuoli"]

tänään aamulla taas koeteltiin aika huolella...
lyhyellä taustalla: ollaan seurusteltu miesystäväni kanssa syksyllä vuosi ja hänellä on 4v tyttö. Minulla lapset 3v ja 2v . Tämä 4v tyttö on ainut lapsi ja on tottunut saamaan kaiken mitä haluaa , onhan äidin ja isin pikkuprinsessa. ja minun lapseni puolestaan on tottuneet siihen että aikuisia kunnioitetaan ja AIKUISET kertovat pelisäännöt. Esimerkkinä mitä syödään ja mitä on luvallista puhua.
Meillä on lapset ja minä mukaan lukien syöneet joka aamu ja ilta puuroa viimeset 3.v ja nyt tämä pikkuprinsessa tulee terrorisoimaan omilla pomottelu yrityksillää meidän yhteisiä ruokailu hetkiä kun "mä en tykkää puurosta" "äitilläkää ei tarvi syyä puuroo" jne.
pikkuprinsessa myös syrjii minun nuorimmaista lastani, ei huoli leikkeihin ja eilen viimeks tönäisi kaapinkulmaa päin että selkään tuli naarmu.
Meillä ollessaan ( on tosi harvoin minun kodissani 1-2 pvä /kk ) ja nukumaan menot on hyvin raivostuttavia. Kun lasta "pelottaa" , kotonaankaan ei nuku valo päällä ja meillä ollessa nukkuu lasteni kanssa samassa huoneessa.
Olenko oikeasti ainut jotka ovat tälläisissä tilanteissa missä seurustelukumppanin lapsi ärsyttää suunnattomasti?
alussa ei ole ollut näin vahvoja tuntemukseni tuota tyttöä kohtaan mutta pidemmällä ajalla olen alkanut inhoamaan tuota lasta.

 

[Pauliinali]

No tyttö kuulostaa aika normaalilta 4-vuotiaalta tytöltä minun mielestäni, että olisikohan se ärsytys ihan vaan omien korviesi välissä..? tyttöparka

 

[Bitch]

tänään aamulla taas koeteltiin aika huolella...
lyhyellä taustalla: ollaan seurusteltu miesystäväni kanssa syksyllä vuosi ja hänellä on 4v tyttö. Minulla lapset 3v ja 2v . Tämä 4v tyttö on ainut lapsi ja on tottunut saamaan kaiken mitä haluaa , onhan äidin ja isin pikkuprinsessa. ja minun lapseni puolestaan on tottuneet siihen että aikuisia kunnioitetaan ja AIKUISET kertovat pelisäännöt. Esimerkkinä mitä syödään ja mitä on luvallista puhua.
Meillä on lapset ja minä mukaan lukien syöneet joka aamu ja ilta puuroa viimeset 3.v ja nyt tämä pikkuprinsessa tulee terrorisoimaan omilla pomottelu yrityksillää meidän yhteisiä ruokailu hetkiä kun "mä en tykkää puurosta" "äitilläkää ei tarvi syyä puuroo" jne.
pikkuprinsessa myös syrjii minun nuorimmaista lastani, ei huoli leikkeihin ja eilen viimeks tönäisi kaapinkulmaa päin että selkään tuli naarmu.
Meillä ollessaan ( on tosi harvoin minun kodissani 1-2 pvä /kk ) ja nukumaan menot on hyvin raivostuttavia. Kun lasta "pelottaa" , kotonaankaan ei nuku valo päällä ja meillä ollessa nukkuu lasteni kanssa samassa huoneessa.
Olenko oikeasti ainut jotka ovat tälläisissä tilanteissa missä seurustelukumppanin lapsi ärsyttää suunnattomasti?
alussa ei ole ollut näin vahvoja tuntemukseni tuota tyttöä kohtaan mutta pidemmällä ajalla olen alkanut inhoamaan tuota lasta.

Miksi hänen pitäisi syödä puuroa vain siksi, että sinä päätät niin? Ja on kai ihan normaalia, että tuon ikäistä saattaa pelottaa oudossa paikassa nukkuminen. Mikset sinä voi yhtään joustaa niin että tyttö tuntisi olevansa tervetullut sinun perheeseesi, miksi tytön täytyy sopeutua sinun määräyksiisi? Kai tiesit miehen ottaessasi että hänellä on lapsi.

 

["alma"]

Kyllä mä luulen, että siellä on nyt pikemminkin itse kuningatar, joka yrittää terrorisoida perhettä. Sinä ja sinun lapsesi kun että ole vain ja ainoastaan enää pääasemassa, eikä kaikessa voi mennä teidän ehdoilla. Taitaa aikuista ihmistä harmittaa, kun joutuu vähän joustamaan? Lapselta tuon vielä ymmärtää.

 

[....]

Sun on turha ruveta lasta inhoamaan. SInä ja miehesi selvitätte asian keskenänne: päätätte säännöt, joita jokaisen lapsen tulee noudattaa. Muista, että kyseessä on vaikeassa iässä oleva lapsi ja jos sinulla ei riitä voimia tai jaksamista niin se ei ole lapsen vika. Ei tuo tilanne taatusti ole lapselle helppo. T. Yksi "äitipuoli"

 

[se paska "äitipuoli"]

No tyttö kuulostaa aika normaalilta 4-vuotiaalta tytöltä minun mielestäni, että olisikohan se ärsytys ihan vaan omien korviesi välissä..? tyttöparka

sinusta on normaalia että 4vuotias hyppii aikuisten silmille?

tyttö ei ole aiemmin minua ärsyttänyt näin suuresti , mutta nykyään tilanne on toinen.
ennen odotin itsekkin innolla milloin tyttö tulee taas kylään mutta nyttemmin hänen jatkuva lällättely ja minun lasten "vähättely" on saanut mieleni muuttumaan.

vai oletko sinä "niitä äitejä" jotka uskoo vapaaseen kasvatukseen että pikku Pertti-Irmeliiniä ei saa komentaa ja opettaa siihen että vanhempia kunnioitetaan?

 

[Pauliinali]

Ja mä ainakin ihmettelen jos lapset ei koskaan muka koettelisi rajoja tai kyseenalaistaisi niitä aikuisten sääntöjä ja kiukuttelisi. Etenkään tilanteessa jossa ainoalle lapselle yhtäkkiä tupsahtaa pari pikkusisarusta ja äitipuoli joka vielä kuulostaa aika kamalalta.

 

[....]

Yksi juttu vielä: mietippä omalle kohdallesi, jos miehesi inhoaisi sinun lapsiasi. Hyväksyisitkö?? Mun mielestä törkeästi sanottu, että inhoaa lasta!

 

[vierass]

Hyvin harva muu syö kaksi kertaa päivässsä puuroa ja lapset puhuvat yleensä suoraan. Uskoisin, ettei hän tykkää siitä puurosta kuten ei moni muukaan nelivuotias ja ädin luona sitä syödä. Samaten 4 v ja 2 v eivät aina leiki yhdesssä, leikit ovat niin eri maailmasta tuolla ikäerolla.

Kuulostat aika kaavoihin kangistuneelta ja hieman mustasukkaiseltakin lapsesta.

Kuvittelin otsikon perusteella, kuinka joku valittaa jostain murkkuikäisestä, jonka kanssa sukset menee täysin ristiin

 

[se paska "äitipuoli"]

Miksi hänen pitäisi syödä puuroa vain siksi, että sinä päätät niin? Ja on kai ihan normaalia, että tuon ikäistä saattaa pelottaa oudossa paikassa nukkuminen. Mikset sinä voi yhtään joustaa niin että tyttö tuntisi olevansa tervetullut sinun perheeseesi, miksi tytön täytyy sopeutua sinun määräyksiisi? Kai tiesit miehen ottaessasi että hänellä on lapsi.

minun näkemys lapsen terveellisestä aamua/iltapalasta on puuro joka pitää nälän poissa pidempään kuin vaihtoehtona esim vanukkaat tai makurahkat jotka on pullollaan sokeria. Lapsen valittaminen ruuasta myös heijastuu omiin lapsiinikin ja myös he ottavat mallia käytökseensä tämän tytön tekosista.

Väittäisin tunnistavani millon lapsi esittää ja millon pelko on oikeaa. Melkein vuoden on tässä kuitenkin hänen kanssaan aikaa vietetty...

 

[se paska "äitipuoli"]

Hyvin harva muu syö kaksi kertaa päivässsä puuroa ja lapset puhuvat yleensä suoraan. Uskoisin, ettei hän tykkää siitä puurosta kuten ei moni muukaan nelivuotias ja ädin luona sitä syödä. Samaten 4 v ja 2 v eivät aina leiki yhdesssä, leikit ovat niin eri maailmasta tuolla ikäerolla.

Kuulostat aika kaavoihin kangistuneelta ja hieman mustasukkaiseltakin lapsesta.

Kuvittelin otsikon perusteella, kuinka joku valittaa jostain murkkuikäisestä, jonka kanssa sukset menee täysin ristiin

miten näet tämän asian mustasukkaisuutena?

 

[Pauliinali]

sinusta on normaalia että 4vuotias hyppii aikuisten silmille?

tyttö ei ole aiemmin minua ärsyttänyt näin suuresti , mutta nykyään tilanne on toinen.
ennen odotin itsekkin innolla milloin tyttö tulee taas kylään mutta nyttemmin hänen jatkuva lällättely ja minun lasten "vähättely" on saanut mieleni muuttumaan.

vai oletko sinä "niitä äitejä" jotka uskoo vapaaseen kasvatukseen että pikku Pertti-Irmeliiniä ei saa komentaa ja opettaa siihen että vanhempia kunnioitetaan?

En usko vapaaseen kasvatukseen, enkä sanonut etteikö "aikuisten silmille hyppimisestä" tulisi keskustella lapsen kanssa ja komentaa lasta. Sitä vain että ei se vika tytössä taida olla, että noin paljon sapettaa, vaan sinun suhtautumisessasi. Mielestäni se silmille hyppiminen ikäänkuin kuuluu ikään (ja aika moneen ikään...). Ja kertomasi asiat ei minusta olleet kovin vakavia silmille hyppimisiä vaan ihan normaaleja kenen tahansa lapsen kiukutteluja, saati sitten pienen tytön jonka on yhtäkkiä sopeuduttava uusperhe-elämään.

Mitäs enkeleita ne omasi sitten ovat?

 

["Huh huh"]

minun näkemys lapsen terveellisestä aamua/iltapalasta on puuro joka pitää nälän poissa pidempään kuin vaihtoehtona esim vanukkaat tai makurahkat jotka on pullollaan sokeria. Lapsen valittaminen ruuasta myös heijastuu omiin lapsiinikin ja myös he ottavat mallia käytökseensä tämän tytön tekosista.

Väittäisin tunnistavani millon lapsi esittää ja millon pelko on oikeaa. Melkein vuoden on tässä kuitenkin hänen kanssaan aikaa vietetty...

Et ole muista vaihtoehdoista kuullut kuin puuro tai vanukas...? En söisi itsekkään joten meillä puurolle on vaihtoehtona ruisleipä ja hedelmä/kasviksia/marjoja. Ja ihan terve ja pirteä on ainakin mun lapseni, vaikkei olekkaan puurolla ruokittu.

 

[vieraas]

Teidän on viisaampi erota jos et sopeudu. Kyllä sille miehelle on tytär tärkeämpi kuin sinä eikä hän sinun lapsiasi rakasta kuten omaansa. Jousta tai eroa.

 

[Bitch]

minun näkemys lapsen terveellisestä aamua/iltapalasta on puuro joka pitää nälän poissa pidempään kuin vaihtoehtona esim vanukkaat tai makurahkat jotka on pullollaan sokeria. Lapsen valittaminen ruuasta myös heijastuu omiin lapsiinikin ja myös he ottavat mallia käytökseensä tämän tytön tekosista.

Väittäisin tunnistavani millon lapsi esittää ja millon pelko on oikeaa. Melkein vuoden on tässä kuitenkin hänen kanssaan aikaa vietetty...

Ja sinun näkemys on ainoa oikea? Nelivuotiaan pitäisi heti samantien tottua sinun tapoihisi, vaikka hän olisi tähän asti tottunut toimimaan toisin? Entäs jos miehesi vaatisi, että sinun lastesi täytyy syödä hänen näkemyksensä mukaista terveellistä ruokaa? Olisitko silloinkin sitä mieltä että lapset hyppivät aikuisten silmille? Ei se sille nelivuotiaallekaan ole helppoa sompailla kahden kodin ja kaksien tapojen välillä ja tottua yhtäkkiä uuteen aikuiseen ja kahteen lapseen elämässään.

 

[vieraas]

miten näet tämän asian

mustasukkaisuutena?

Minäkin näen sinulla mustat sukat

 

[se paska "äitipuoli"]

Sun on turha ruveta lasta inhoamaan. SInä ja miehesi selvitätte asian keskenänne: päätätte säännöt, joita jokaisen lapsen tulee noudattaa. Muista, että kyseessä on vaikeassa iässä oleva lapsi ja jos sinulla ei riitä voimia tai jaksamista niin se ei ole lapsen vika. Ei tuo tilanne taatusti ole lapselle helppo. T. Yksi "äitipuoli"

en epäile etteikö tuo ikä olisi vaikeaa aikaa, tyttö elää muutenkin hyvin hajanaista elämää. Pompotellaan paikasta toiseen ja hänen oma äitinsä tekee 6pvä viikossa töitä ja on itse lapsen kanssa hyvin vähän.
En vaan pidä siitä miten hän suhtautuu minun lapsiini ja meidän kodin sääntöihin.

miesystäväni on hyvin samoilla linjoilla kasvatusasioissa kun minäkin, mutta ei taida itse huomata että toisinaan tyttö on pyöritellyt myös hänen mieltään mennen tullen..

 

[astrolabe]

Sulla ei oo kokemusta 4v lapsen vanhemmuudesta. Muutenkin oot ollu äiti niin lyhyen aikaa, että se voi puurolakko iskeä omilleskin.

 

[vierass]

minun näkemys lapsen terveellisestä aamua/iltapalasta on puuro joka pitää nälän poissa pidempään kuin vaihtoehtona esim vanukkaat tai makurahkat jotka on pullollaan sokeria. Lapsen valittaminen ruuasta myös heijastuu omiin lapsiinikin ja myös he ottavat mallia käytökseensä tämän tytön tekosista.

Et sitten ole koskaan voileivästä kuullut? Pitkältihän se on ihan samaa kuin puurokin. Ja muitain vaihtoehtoja löytyy kuin vanukkaat/rahkat ja puuro iltapalaksi.

Ehkä sinunkin lapsillesi tekisi hyvää syödä väliin muuta kuin puuroa aamuin illoin, etteivät kangistu liikaa kaavoihin. Jos joskus vaikka jossain ei olekaan noita tarjolla.
Meidän esikoinen veti puuroa aamuin illoin kolmivuotiaaksi suurella innolla jättiannoksia, mutta sen jälkeen tulikin sitten puuron syöntiin totaalilakko.

 

["vieras."]

Etkö sinä voisi olla lapsinesi omassa kodissanne, kun miehen tyttö tulee isänsä luokse? Isä ja tyttö saisivat viettää aikaa kahdestaan. Teillä on vasta puolen vuoden suhde takana, joten miksi edes alkaa leikkiä mitään perhettä noin nopeasti.

 

["kello"]

Mustat sukat minunkin mielestäni ja se 4- vuotiaskin on vielä tosi pieni. Mulla on kaksi lasta jotka sun mittapuun mukaan "hyppii silmille" ihan päivittäin, musta se kuuluu asiaan, eihän me nyt missään diktatuurissa eletä. Puuroa kumpikin on inhonnut pienestä saakka, eikä se munkaan mielestä mikään autuaaksi tekevä ruoka ole. Kiinnostaisi tietää mitä mieltä sun miehes tästä on? Itse en osaa juurikaan antaa arvoa isälle joka ei kykene asettumaan kasvattajaksi ja vanhemmaksi lapselleen vaan jättää sen uuden naisensa hoidettavaksi.

 

["Maija"]

Muistan itsekin nuo ajat. Aloin seurustella miehen kanssa, jolla oli 3 v. poika. Siitä on 15 vuotta ja poika on nyt 18 v. Olemme siis yhä yhdessä miehen kanssa ja poika asuu luonamme edelleen puolet ajasta kahden viikon jaksoissa. Alussa meillä meni noin vuosi sulassa sovussa pojan kanssa. Hän selvästi piti minusta, sanoi kerran jopa, että "toivoisin, että olisit mun äiti". Toinen yhteinen vuotemme olikin todella rankka. Olin itse mustasukkainen. Tunsin, että mies rakastaa poikaa enemmän kuin minua. Koin, että silloin 4 v poika yritti savustaa minua matkoihini. Jälkikäteen ajateltuna nämä olivat hyvin luonnollisia reaktioita kummaltakin. Minun takiani poika ei saanut isää kokonaan itselleen. Hänen piti myös mukautua minun sääntöihini. Kukapa sellaisesta pitäisi. Minun piti jakaa elämäni rakkaus, ihana mieheni, pojan kanssa. Pojan olemassaolon takia myös miehen ex ujuttautui elämäämme. Kukapa sellaisesta pitäisi. Uusperheiden alut ovat aina rankkoja, se vain kuuluu asiaan. Jos alku hoidetaan hyvin, se vain vahvistaa liittoa. Meillä kävi niin. Uusperheessä rakkaus on monimutkaisempaa, tunteet ristiriitaisia. Me selvittiin sillä, että puhuimme miehen kanssa asioista niin kauan kuin tarvitsi. Hänelle oli varmasti rankkaa kuulla, mitä tunteita poika minussa herätti. Kaikenlaiset säännöt ovat keskusteltavissa ja yhdessä vanhempien kanssa sovittavissa. JOhinkin asioihin voi ottaa lapsia mukaan pättämään, varsinkin kun ovat isompia.
Hain itse vuosien varrella parinkin otteeseen "työnohjausta" äitipuoleuteen. Kaupungin perheterapiasta ja kirkon perheasiain neuvonnasta. Se auttoi.
Kaksi kardinaalimokaa, jota äitipuolen pitää välttää: isän ja lapsen suhdetta ei saa hankaloittaa. Lapsen äitiä ei saa haukkua lapselle.

 

["juup"]

Voi olla, että 4-vuotias käyttäytyykin kuin hemmoteltu, mutta ainakaan sinä et voi olla se henkilö, joka lapsen tuosta pois opettaa.

 

["Mie"]

Mulla on 4-vuotias tyttö ja todellakin tekee pahaa ajatella että viettäisi aikaa häntä inhoavan äitipuolen kanssa kun syyt sinun puoleltasi ovat oikeasti tosi typeriä. Etkö osaa sen vertaa mennä lapsen asemaan että miettisit josko vaikka ihan oikeasti tuntee olonsa turvattomaksi yöllä?? ja se sun puuros ei todellakaan ole se terveysruokien ykkönen. Se heittää verensokerin korkealle ja tiputtaa alas. 4-vuotiaan maailma on täynnä (ilman uusperhekuviotakin) uusia asioita, joita lapsi käsittelee jatkuvasti ja huimasti kasvavan ymmärryksensä varasssa, 4-vuotiaan maailmaa ei todellakaan tarvitse alkaa järkyttämään vain sen takia "kun meillä nää säännöt". Ymmärrän että säännöt tulee olla mutta ihan noin ehdoton EI TARVITSE olla.

 

[Lispetti]

Paha mieli tuli sun tekstistä lapsen vuoksi.

Miten sinä tahtoisit sinun lapsiasi kohdeltavan jos sinun lapsesi
olisivat äitipuolen hoivissa?

Puuroako on pakko syödä aamuin illoin? Onko muita ehdottomia juttuja
asioista joissa saattaisi olla jouston varaa? Ei lapsi mene piloille jos tarjoaa joissain asioissa vaihtoehdon, päinvastoin. Pääasia on että sovitusta pidetään kiinni ja vanhemmat toimivat johdonmukaisesti.

Oletteko jutelleet lapselle ja kertoneet hänelle mitä häneltä odotetaan kun hän on teillä?

Äitipuolena olo voi olla äärimmäisen palkitsevaa. Olen ollut sitä 8 vuotta.
Tyttö muutti vuosia sitten meille, hyvin erilaisista olosuhteista, kokonaan asumaan ja rakastan häntä aivan samoin kuin biologisia lapsiani.:heart: Hän on ihana lapsi kaikkine kiemuroineen ja maailman paras isosisko pienille sisaruksille.:heart: Olen lähestulkoon varma että he ovat todella läheisiä vielä vanhempanakin, mun mielestä sisaruus on suuri rikkaus ja voimavara silloin kun suhde toimii.:heart: