Toggle sidebar

UUsioperheen arki

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja Äitipuoli/äiti
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
Vastaa
Ä

Äitipuoli/äiti

Vieras
Pakko nyt hieman avautua. Menimme noin kuukausi sitten naimisiin mieheni kanssa. Tänään sitte avauduin mieheni töistä tullessa et alkaa pikku hiljaa riittää tää säätäminen et tarviisin sitä lapsetonta aikaa vähän enemmän(olemma siis uusioperhe,meillä asuu 1 yhteinen,1 mieheni lapsi ja 1 omani,miehelläni on muutama vielä lisääkin). Vastauksena sain et olet vaan vähän väsyny et pitäs vissii nukkua enemmän. Meillä ei ole kuukauden sisällä ollut yhteistä aikaa lähestulkoon ollenkaan. Mieheni ex aikatauluttaa meidän elämän,mikään mitä on sovittu ei koskaa pidä ja viikonloput vaihtuvat aina hänen puheiden perusteella.Sillä onko meillä jotain omia menoja ei saa vaikuttaa lasten tänne tuloon mitenkään mutta jos heillä on menoja ni sit heti ruuvataan viikonloput. Jos jostain syystä yritän pitää sovitusta kiinni että olisi edes joku järjestys ni mieheni vetää porot sieraminiin ja aloittaa mulle mykkäkoulun kun "estän" hänen lapsiaan tulemasta. Olemme olleet yhdessä nyt muutamn vuoden ja tätä taistelua on jatkunut koko ajan.Ei auta sossun tai kärjäjäoikeuden paperit,äiti saa ruuvata viikonloput miten haluaa ja isän toteltava.
Voisiko joku antaa vinkkejä miten tästä pääsis jotenkin eteenpäin?
 
Meillä helpotti neljän vuoden jälkeen, ehkä teilläkin on vielä toivoa... Sinänsä tietysti hyvä, ettei sopimuksia tarvitse kirjaimellisesti noudattaa, mutta sen pitää toki toimia molempiin suuntiin. Miehesi ei ilmeisesti näe tässä ongelmaa, ja toisaaltahan sen ymmärtää, että on valmis ottamaan lapset luokseen milloin vain. Ettekö te sitten miehesi mielestä tarvitse yhteistä aikaa? Kyllähän sekin on tärkeää parisuhteen kannalta.
 
Meillä oli vähän sama tilanne. Vuosi sitten menetin hermoni kun miehen ex jatkuvalla pelkällä ilkeydellä pilasi meidän suunnitelmia. Milloin mitäkin, viivytti aikataulua jos oli suunnitelmia. Jätti hakematta jos vaan tiesi, että meillä oli jonnekkin meno..jne. Soitteli monta kertaa päivässä "lapsen" asioita (omaa tylsyyttään). No laitettiin piste tälle ja enää ei mieskään vastannut puheluihin, laittoi asiallisen viestin, että jos on oikeaa asiaa niin laittaa viestillä. Tästähän se sota alkoi kun ei päässyt enää hämmentämään meidän pakkaa. Nyt tilanne on se, että käräjille vei asian..huoh..
Tässä sitten sen vuoksi tapellaan. Raskasta, kuluttavaa ja äärimmäisen tiukille vetää parisuhteen välissä.
 
Ja kamalinta tässä on se, että ei välitä lapsensa edusta ollenkaan.
Kunhan hän saa tehdä kiusaa ja "voittaa" tämä jutun. Totuus on se, ettei kukaan voita tätä, lapsi vaan kärsii.
 
Voisko sitä yhteistä aikaa tehdä siihen arkeen? Meillä on niin paljon lapsia yhteensä, että en edes elättele toiveita lapsivapaista, enempikin yrittää ottaa ajoittain hetkiä irti kotosalla kaksin. Esim.jos vauva nukkuu ja koululaiset puuhaavat muuta niin vaan olla puoli tuntia tai tunti makkarissa höpöttämässä ja pussailemassa.
 
Ei hemmetti mitä porukkaa. Onko niitä lapsia pakko vääntää kaikkien vastaantulijoiden kanssa?
Click to expand...

Eipä ole jokaisen vastaantulijan kans tehty (niitä olis viel enemmän :P ) vaan kummankin edellisestä liitosta.

Sille joka kirjoitti et ydinperheessä olllu lapsivapaata joskus elokuussa. Minusta se on hieman eriasia kun ne on kaikki omia(varmasti harmittavaa ) ja ne on siinä aina. Meillä kun ei ole mikään muu säännöllistä kun oman lapseni meno isälleen.

Eilen kun tästä asiasta sit taas hermostui sanoin et kerro sit vuoden päästä jospa voitas tätä naimisiin menoa juhlistaa yhdessä. Mieheni vetosi et eihän yhteinen pikkuneitikään ole kellaan hoidossa vielä ollu.
 
Kyse ei niinkään ole ollu lapsivapaista viikonlpuista vaan siitä et miehen ex saa päättää miten lapset tulee meille ja millon ei ja millon menevät äidille vaikka on kaikenlaiset sopimukset tehty kirjallisesti ja suullisesti(sossu ja käräjäoikeus). suulliset sopimukset teketä haku/vienti tilanteissa mutta ne muuttuu aina muutama päivä ennen hakua/vientiä(joskus jopa muutaman tuntia enne koko tapahtumia) ja mieheni antaa periksi aina koska ei kuulema jaksa sitä huutoa kuunnella. Tää meillä kotona oleva ilmapiiri on sit vissii parempi,onpa ainakin hiljasta kun ei puhuta...
 
Sille joka kirjoitti et ydinperheessä olllu lapsivapaata joskus elokuussa. Minusta se on hieman eriasia kun ne on kaikki omia(varmasti harmittavaa ) ja ne on siinä aina. Meillä kun ei ole mikään muu säännöllistä kun oman lapseni meno isälleen.

Nuo sulku merkit meni väärää paikkaa. Piti laittaa ne tuonne missä luki et ovat siinä aina.Tottakai jokaisella omat lapset on rakkaita,eihän niitä muuten oliskaa.
 
Uusperhekuviot ei onnistu koskaan,teidänkin liitto on jo alunalkaen tuomittu tuhoon.
Mies roikkuu exänsä pompoteltavana edelleenkin vaikka on jo sun kanssas naimisissa.
Miksi sä luulet että tilanne muuttuisi kun se ei tähänkään asti ole muuttunut.
Vaihtoehdot on siinä että sä asetat uudet säännöt, sovituista asioista pidetään kiinni ja jos se ei onnistu niin eroat.
Sä saat sen vittumaisen nyxän maineen ja miehes puolustaa exäänsä joka tilanteessa ja sinä olet se vaikein osapuoli koko kuviossa.
Näin se menee.
Jos sä haluat oman perhe-elämäsi toimivan sä pidät kiinni tiukasti siitä että tapaamiset menee niinkuin on sovittu tai ne ei mene lainkaan.
Kyllä siinä koitellaan hetki pompottaa mutta kun et anna periksi niin tilanne alkaa menemään niinkuin pitääkin.
Eri asia tuleeko siitä munattomasta vätyksestä ikinä omilla aivoillaan ajattelevaa miestä vai haluaako se roikkua menneessä ikuisesti. Yleensä ne haluaa.
 
Sille joka kirjoitti et ydinperheessä olllu lapsivapaata joskus elokuussa. Minusta se on hieman eriasia kun ne on kaikki omia(varmasti harmittavaa ) ja ne on siinä aina. Meillä kun ei ole mikään muu säännöllistä kun oman lapseni meno isälleen.

Nuo sulku merkit meni väärää paikkaa. Piti laittaa ne tuonne missä luki et ovat siinä aina.Tottakai jokaisella omat lapset on rakkaita,eihän niitä muuten oliskaa.
 
Avauduin meidän arjesta kyselin vinkkejä miten voisin toimia et menis vähän paremmin ja et jokainen olis lähestulkoon tyytyväinen mut ihmiset ei vissiin ossaa lukea tai sit on katkos jossakin.
Kiitos kaunis niille samankokeneille jotka kerto vinkkejä ja ovat joskusolleet samanlaisessa tilanteessa.
Halusimme antaa lapsille ja itsellemme pysyvyyttä ja emme kyllä aio erota (ainakaan minä,tuon ex-muijan kiusaksikaan)
 
Suhtaudu asiaan siten kuin ne etälapsetkin asuisivat oikeasti koko ajan teillä, mutta ovat välillä vaan äidillään "hoidossa". Ja järkkäät elämän tämä ajatus päässä.

Ja jos tarvitset omaa hengähdystaukoa, niin suunnittele itsellesi ja yhteiselle pikkuiselle joku pieni levähdystauko aina jonnekin, vaikka ystävän luo kylään, silloin kun oma lapsesi on isällään. Kerrot sen etukäteen muulle perheelle, siitä pidät sitten kiinni tuli miehen lapset teille tai ei. Kai se mies nyt sentään lastensa kanssa keskenään pärjää, kun on niitä niin paljon pökkinyt.
 
No joo, en tiedä uusioperhe-elämästä onneksi mitään, mutta jos eroaisin niin lapseni saisi tulla luokseni koska tahansa. Vaikka ex-tempore.

Jos me halutaan miehen kanssa omaa parisuhdeaikaa, niin lapselle pitää ydinperheessäkin hankkia sille ajaksi hoitaja. Eli jos te haluatte viikonloppuna mennä kahdestaan leffaan, hankitte tietysti muille lapsille hoitajan. Jos miehen lapset tuleekin tuolloin teille myös, niin hoitaja tietysti hoitaa sitten heidätkin sillä aikaa. Exälle teidän ei tarvitse etukäteen asiasta kertoa, koska asia ei hänelle mitenkäänpäin edes kuulu. Eli laskekaa ne kaikki lapset tästä lähin "teidän lapsiksi", ei sun mun meidän ja exän lapset. Älkää ns. pitäkö exää lastenhoitajana, koska häneen ei voi luottaa. Jos teillä on oma meno, te hankitte kaikille lapsille siksi aikaa kaitsijan, ihan niinkuin ne kaikki lapset olisi teidän ja asuisi teillä aina.
 
Ei onnistu, jos mies ei ole samalla linjalla kanssasi. Yksinkertaisesti nyt ei taida olla muuta vaihtoehtoa kuin sanoa suoraan tälle exälle, että ette ota lasta kuin silloin vain, kun on teidän viikonloppu eikä minkäänlaista joustoa mihinkään suuntaan edes yhdellä tunnilla. Sosiaalipäivystyksen kanssa sitten hakemaan lasta, jos ex ei luovuta muuten. Sitä varten ne sossun ja käräjäoikeuden paperit ovat, että niitä viranomaisten avustuksella noudatetaan, jos ei muuten noudateta.
 
[QUOTE="vieras.";29355076]että ette ota lasta kuin silloin vain, kun on teidän viikonloppu eikä minkäänlaista joustoa mihinkään suuntaan edes yhdellä tunnilla. Sosiaalipäivystyksen kanssa sitten hakemaan lasta, jos ex ei luovuta muuten.[/QUOTE]

:O järkyttävää. en koskaan tekisi moista moskaa omalle lapselle, vaikka exä ois kuinka pälli.

Huomaa että uusperheissä tosiaan unohtuu se lapsen paras. Vanhempien sopimukset ja omat halut menee kaiken eelle. Sairasta.
 
Tuo kuvio ei toimi niin kauan kuin miehesi on eksän kanssa samalla puolella. Nyt eksä kontrolloi koko teidän elämää ja se, että miehesi vetoaa lapseensa on vain tekosyy sille, että hän antaa jostain syystä eksän pompottaa. Ennustaisin eroa, koska miehesi ei arvosta teidän parisuhdetta. T. itsekin uusperheellinen
 
Asenteen muuttaminen olisi varmasti paikallaan! :) Meillä asuu kaksi minun lastani, yksi yhteinen ja miehen kaksi etälasta ovat meillä viikottain 1-3 yötä. Lapset eivät tulleet meille yllätyksenä emmekä todellakaan odota saavamme mitään parisuhdeaikaa kahdestaan jossain kodin ulkopuolella vielä pitkään aikaan. Vietämme laatuaikaa joka ilta lasten mentyä nukkumaan ja käymme ulkoilemassa kavereidemme kanssa silloin tällöin (harvakseltaan, ehkä kerran 1 kerta (2-3kk)). Lasten ehdoilla mennään siis ja se on yhteinen sopimus.
 
Kommentoin vielä tuohon tapaamisasiaan. Eivätkö lasten tapaamiset ja niistä kiinnipitäminen ja sinun ja miehesi parisuhde ole IHAN ERILLISIÄ ASIOITA? Tapaamisista on pidettävä kiinni ja syy siihen on LAPSEN ETU, ei SINUN JA MIEHESI YHTEINEN AIKA.

Rauhaisaa joulua!
 
Alkuperäinen kirjoittaja vierass:
:O järkyttävää. en koskaan tekisi moista moskaa omalle lapselle, vaikka exä ois kuinka pälli.

Huomaa että uusperheissä tosiaan unohtuu se lapsen paras. Vanhempien sopimukset ja omat halut menee kaiken eelle. Sairasta.
Click to expand...

Siis mikä on järkyttävää. Sekö, että tapaamissopimukset on kirjattuna viranomaisten taholta ja niitä noudatetaan. Niitä lappusia kun ei huvikseen kirjoiteta, vaan sen takia, että homma toimii. Lapsen parashan on se, että on turvallista ja tapaa vanhempiaan ja siksi viranomaiset näitä sääntöjä ja päätöksiä tekevät, ettei toinen vanhemp voi terrorisoida, vaan asiat hoidetaan kuten on sovittu.
 

Yhteistyössä

Ylös Bottom
Back
Vastaa