Uusiomammat

Hei,

kysyisin teidän uusiomammojen
mielipidettä. MIKSI KAIKKI
UUSIOMAMMAT ON NIIN SEKASIN JA SILTI NIIN YLPEITÄ ITTESTÄÄN?

ELI MIKS OOTTE KU JOTAIN MAAILMANOMISTAJIA JA AINA OIKEESSA?

 

Määrittele uusiomamma.

 

\

Hei,

kysyisin teidän uusiomammojen
mielipidettä. MIKSI KAIKKI
UUSIOMAMMAT ON NIIN SEKASIN JA SILTI NIIN YLPEITÄ ITTESTÄÄN?

ELI MIKS OOTTE KU JOTAIN MAAILMANOMISTAJIA JA AINA OIKEESSA?

Ja aina karvat pystyssä

 

Peesi kommentin aloittajalle.

 

Nostan hattua kaikille uusiomammoille kun he pyyteettömästi jaksavat päivästä toiseen hoitaa ja rakastaa omien lastensa lisäksi sen puolisonsakin lapsia edellisestä "elämästä" ilman mitään erilliskorvausta.Eipä ole uusiomammoille kesitty uusiomamma-lisää vaikka perheessä onkin muitakin kuin "omia"lapsia huollettavana.

 

\

Hei,

kysyisin teidän uusiomammojen
mielipidettä. MIKSI KAIKKI
UUSIOMAMMAT ON NIIN SEKASIN JA SILTI NIIN YLPEITÄ ITTESTÄÄN?

ELI MIKS OOTTE KU JOTAIN MAAILMANOMISTAJIA JA AINA OIKEESSA?

kenties paha päivä, vai kiristää pipo vaan muuten sulla!!!
vai onko joku kamala nainen vienut sulta elättäjän mennessään

 

\

Nostan hattua kaikille uusiomammoille kun he pyyteettömästi jaksavat päivästä toiseen hoitaa ja rakastaa omien lastensa lisäksi sen puolisonsakin lapsia edellisestä "elämästä" ilman mitään erilliskorvausta.Eipä ole uusiomammoille kesitty uusiomamma-lisää vaikka perheessä onkin muitakin kuin "omia"lapsia huollettavana.

Kyllä näiden palstojen kirjoituksista tulee hieman erilainen kuva tuosta uusiomammojen suhtautumisesta niihin puolison lapsiin. Ei se rakastaminen ole niin pyyteetöntä. Täällähän päivittäin uusiäidit ihmettelevät: "miksi miehen lapsia pitäisi rakastaa?" Suurin osahan näistä uusiomammoista kertoo, ettei oikeastaan siedä puolisonsa lapsia ollenkaan.
Luepa huviksesi näiden ihmisten kirjoituksia hieman tarkempaan. :attn:

 

Joopa,moni uusio sais vilkasta peiliin

 

\

Joopa,moni uusio sais vilkasta peiliin

sama pätee melkeimpä jokaiseen exäänkin!!!

 

\

Joopa,moni uusio sais vilkasta peiliin

JA NIIN SAISI NE YH.T, LASTEN LÄHIÄIDITKIN !! ja nimenomaan he !

Se miksi "uusiomammat" kuulostaa niin kammottavilta, johtunee siitä, että "rooli" on ristiriitainen. Toisaalta ulkopuoliset tahot vaativat ihan älyttömiä, mahdottomia. Toisaalta ei ole mitään oikeutta ja mitätöidään "ethän sä äiti ole ja sä olet ulkopuolinen ja mitä se sulle kuuluu kun et huoltaja ole".

Samalla siis pitäisi olla tasapuolinen kohtelu omille kuin toisen tekemille lapsille, kaikille perheessä oleville ja käyville lapsille ja toisaalla vedetään mattoa alta suhteessa puolison lapsiin..

Rooli on vaikea. Samassa tilanteessa olevia ei juurikaan ole, samankaltaisessa tilanteessa kylläkin,.

On siis aika yksin asioiden, tapahtumien ja tunteiden kanssa, ja kun yrittää esim. täällä vuodattaa oloaan, saa haukkumiset päälle. Ei tukea, ei ymmärrystä.

Ja samalla kun täällä purkaa tuntojaan, kuvitellaan että sen saman ryöpytyksen saa lapsetkin !!??? :headwall: :x

Ja eikö jokainen nainen, äiti, älähdä jos näkee vierestä lapsen kaltoinkohtelua. ? Eikö se ole normaali reaktio? Sanon JOS, sillä kaikkien kohdalla ei näin ole.

Ne "uusiomammat" jotka toimii täälläKIN fiksusti, jne, heillä on semmonen HYVÄ TILANNE, että lasten lähi on normaalijärkinen, ei mustasukkainen, keskustelee lapsen asioista sekä nyxän että lapsen isän kassa.

AVAINASEMASSA ON SIIS LASTEN LÄHIHUOLTAJA.

 

mikä on uusio mamma???????? valaisisiko joku?
en minä ainakaan olen siis äiti minun lapsillinen en todellakaan kennelläkkään muulle mamma nyt en ainakaan!! taitaa olla tuo alottaja hiukan katera? onko mies lähtenyt elättämästä ja on nyt löytänyt hyvän uuden ja fiksun puolison jonka kanssa on onnellinen!!! :kieh:
Niin minä en ole todellakaan minkäänlainen äiti en edes puolikas mieheni lapsille, vaan aikuinen geidän elämässään!!
tuntuu että ainoat jotka tota äitipuoli uusiota täällä veivaavat ovat nuo epävarmat yht!!

 

\

mikä on uusio mamma???????? valaisisiko joku?
en minä ainakaan olen siis äiti minun lapsillinen en todellakaan kennelläkkään muulle mamma nyt en ainakaan!! taitaa olla tuo alottaja hiukan katera? onko mies lähtenyt elättämästä ja on nyt löytänyt hyvän uuden ja fiksun puolison jonka kanssa on onnellinen!!! :kieh:
Niin minä en ole todellakaan minkäänlainen äiti en edes puolikas mieheni lapsille, vaan aikuinen geidän elämässään!!
tuntuu että ainoat jotka tota äitipuoli uusiota täällä veivaavat ovat nuo epävarmat yht!!

En ole ikinä tajunnut näitä nimityksiä, että äidiksi tulon jälkeen, lapsen saatuaan, naisesta tulee MAMMA.
helmimammat ja toukomammat kokoontuu ja miskan mamma kysyy neuvoja ja meidän mamma tekee hyvää ruokaa.

En ole mamma edes omille lapsilleni.
Enkä ole UUSIO , en elä UUSIOsuhteessa, en ole UUSI vaimo eikä mieheni ole UUSI mies. Suhde puolison lapsiin ei ole mikään äiti, mamma tai isä -suhde, ei edes puolikas- sellainen, eikä taatusti uusio-sellainen.

Miten minusta tulisi UUSI vain siksi, että tapaan miehen, johon rakastun ja menemme naimisiin tai muutamme yhteen avoliittoon tms., saamme lapsia.
Miksi suhteemme on UUSI ja miksiperheemme on UUSperhe, (uusioperhe), vaikka olemme olleet yhdessä 10 vuotta ????? :headwall: :headwall:

Onhan melko varmaan jokaisella ihmisellä takanaan avoliittoja, seurustelusuhteita jne ennen kuin tapaa sen ihmisen jonka kanssa alkaa vakiintua ihan kunnolla, ja tekee niitä tenavia, mutta ei kukaan heidänkään suhdettaan määrittele sen mukaan, mitä ja kenen kanssa ja miten he olivat ENNEN, aiemmin.

 

\

\

Nostan hattua kaikille uusiomammoille kun he pyyteettömästi jaksavat päivästä toiseen hoitaa ja rakastaa omien lastensa lisäksi sen puolisonsakin lapsia edellisestä "elämästä" ilman mitään erilliskorvausta.Eipä ole uusiomammoille kesitty uusiomamma-lisää vaikka perheessä onkin muitakin kuin "omia"lapsia huollettavana.

Kyllä näiden palstojen kirjoituksista tulee hieman erilainen kuva tuosta uusiomammojen suhtautumisesta niihin puolison lapsiin. Ei se rakastaminen ole niin pyyteetöntä. Täällähän päivittäin uusiäidit ihmettelevät: "miksi miehen lapsia pitäisi rakastaa?" Suurin osahan näistä uusiomammoista kertoo, ettei oikeastaan siedä puolisonsa lapsia ollenkaan.
Luepa huviksesi näiden ihmisten kirjoituksia hieman tarkempaan. :attn:

***************
Minä olen yksi niistä, joka ei rakasta ei edes tykkää mieheni etälapsista, MUTTA hyväksyn heidät. Minullla on oikeus välillä tuntea negatuntemuksia jopa vihata mieheni etälapsia. Tämä on aivan normaalia tuntemusta.

Mutta täällä palstalla äidit piehtaroivat kun ns. tämä äitipuoli ei tykkää miehen lapsesta. Tämä sama äitipuoli saa vihat niskoilleen, kun kieltäytyy hoitamasta miehen etälapsia, kun äiti on perunut kesällä tarhapäiviä, mutta ei ole kysynyt asiasta lasten isältä että mitenkäs järjestetään hoito. Vaan otaksuu ilman muuta, että tämä isän nykyinen vaimo, joka on äityslomalla hoitaa ilman muuta myös isän etälapset. Kun tästä kunniasta kieltäydyn ( minulta ei siis olla missään vaiheessa kysytty, passaako tämä ), niin minä en välitä mieheni etälapsista, minä inhoan heitä, kun en heitä voi hoitaa. Voi pyhä jysäys, tämä ei ole ensimmäinen eikä ainut esimerkki. Minulla on hemmetisti velvotteita etälapsia kohtaan, muttei yhtään sananvaltaa mistään asiasta.
Vanhemmat huolehtikoot jälkikasvustaan pääsääntöisesti. Jos ne viedään mummulaan hoitoon, kysytään AINA etukäteen, voivatko lapsenlapset tulla teille hoitoon. Mutta miksi ei tätä samaa tehdä isän vaimolle. Ehei, hänellähän ei ole oikeutta kieltäytyä. Toisaltaan ajateltuna, miksi hänellä on edes velvollisuus hoitaa etälapsia. Miksi hänet otetaan esille hoitoasiassa. Siksikö, että hän on äitiyslomalla?

Minä hoidan vain omat lapseni. piste. Siinä vaiheessa kun minulta kysytään jotain / otetaan minunkin mielipiteeni huomioon, voin hoitaa mieheni etälapsia, samoin kun kaverit joskun kysyvät toisiltaan lapsenhoitoapua.

uusiomamma? mikä h...tin uusio. minä olen äiti vain ja ainoastaan omille lapsilleni. Tietääkseni en ole adoptoinut puolikasta etälasta, joten en ole äitipuoli. Vai olenko uusiomamma, kun olen toistamiseen synnyttänyt lapsen?

 

\

\

\

Nostan hattua kaikille uusiomammoille kun he pyyteettömästi jaksavat päivästä toiseen hoitaa ja rakastaa omien lastensa lisäksi sen puolisonsakin lapsia edellisestä "elämästä" ilman mitään erilliskorvausta.Eipä ole uusiomammoille kesitty uusiomamma-lisää vaikka perheessä onkin muitakin kuin "omia"lapsia huollettavana.

Kyllä näiden palstojen kirjoituksista tulee hieman erilainen kuva tuosta uusiomammojen suhtautumisesta niihin puolison lapsiin. Ei se rakastaminen ole niin pyyteetöntä. Täällähän päivittäin uusiäidit ihmettelevät: "miksi miehen lapsia pitäisi rakastaa?" Suurin osahan näistä uusiomammoista kertoo, ettei oikeastaan siedä puolisonsa lapsia ollenkaan.
Luepa huviksesi näiden ihmisten kirjoituksia hieman tarkempaan. :attn:

***************
Minä olen yksi niistä, joka ei rakasta ei edes tykkää mieheni etälapsista, MUTTA hyväksyn heidät. Minullla on oikeus välillä tuntea negatuntemuksia jopa vihata mieheni etälapsia. Tämä on aivan normaalia tuntemusta.

Mutta täällä palstalla äidit piehtaroivat kun ns. tämä äitipuoli ei tykkää miehen lapsesta. Tämä sama äitipuoli saa vihat niskoilleen, kun kieltäytyy hoitamasta miehen etälapsia, kun äiti on perunut kesällä tarhapäiviä, mutta ei ole kysynyt asiasta lasten isältä että mitenkäs järjestetään hoito. Vaan otaksuu ilman muuta, että tämä isän nykyinen vaimo, joka on äityslomalla hoitaa ilman muuta myös isän etälapset. Kun tästä kunniasta kieltäydyn ( minulta ei siis olla missään vaiheessa kysytty, passaako tämä ), niin minä en välitä mieheni etälapsista, minä inhoan heitä, kun en heitä voi hoitaa. Voi pyhä jysäys, tämä ei ole ensimmäinen eikä ainut esimerkki. Minulla on hemmetisti velvotteita etälapsia kohtaan, muttei yhtään sananvaltaa mistään asiasta.
Vanhemmat huolehtikoot jälkikasvustaan pääsääntöisesti. Jos ne viedään mummulaan hoitoon, kysytään AINA etukäteen, voivatko lapsenlapset tulla teille hoitoon. Mutta miksi ei tätä samaa tehdä isän vaimolle. Ehei, hänellähän ei ole oikeutta kieltäytyä. Toisaltaan ajateltuna, miksi hänellä on edes velvollisuus hoitaa etälapsia. Miksi hänet otetaan esille hoitoasiassa. Siksikö, että hän on äitiyslomalla?

Minä hoidan vain omat lapseni. piste. Siinä vaiheessa kun minulta kysytään jotain / otetaan minunkin mielipiteeni huomioon, voin hoitaa mieheni etälapsia, samoin kun kaverit joskun kysyvät toisiltaan lapsenhoitoapua.

uusiomamma? mikä h...tin uusio. minä olen äiti vain ja ainoastaan omille lapsilleni. Tietääkseni en ole adoptoinut puolikasta etälasta, joten en ole äitipuoli. Vai olenko uusiomamma, kun olen toistamiseen synnyttänyt lapsen?

Juuri niin! Minä taas en siedä sanaa uusioperhe.. me olemme perhe eikä mitään muuta. Eivät siihen kuulu mieheni lapsi ex-liitosta vaan hän kuuluu siihen perheeseen missä asuu.
Vaikka ihan mukava tyttö onkin ja kiltti niin en silti tunne häntä kohtaan juuri mitään. Äidinrakkautta saa omalta äidiltään. Toki huolehdin hänestä kun on meillä mutta en minäkään hoitaisi etukäteen sopimatta.

 

Mä olen kans ihmetellyt et mikä ihmeen uus perhe! Mun mies teki lapsen nuorena silloisen tyttöystävänsä/avovaimon kanssa. Me ollaan mun miehen kanssa oltu paljon pidempään yhdessä kuin he ikinä... miksi mä muka olisin uusivaimo...he eivät edes olleet naimisissa.Mun mielestä me ollaan ihan tavallinen perhe siinä missä muutkin.Mä muuten tykkään miehen pojasta. :wave:

 

Olen täällä törmännyt väitteeseen, että perheeni ei olisi mikään ydinperhe, koska miehellä on lapsia aiemmasta liitosta ja he kävyvät meillä tapaamiselle ja mínullakin on lapsia aiemmasta liitosta tosin eivät asu enää kotona vaan ovat muuttaneet pois.

Koska meillä molemmilla on lapsia edellisestä suhteesta, me olemme siis uusioperhe tai uusperhe. Emme ns. ydinperhe. Näin täällä väitetään siitäkin huolimatta, etteivät nämä lapset asu tässä asunnossa, tässä osoitteessa vaan ovat kirjoilla kokonaan toisaalla.

Minun mielestä perhe on se kokoonpano, yksikkö, joka asuu saman katon alla samassa osoitteessa kokoaikaisesti.

EI perhe ole semmonen, johon jäsenet tulevat ja menevät.

Niin ja olenko minä semmonen kamala "UUSIOMAMMA" niin näillä kriteereillä ilmeisesti olen. Että minun pitäisi jokun ulkopuolisen käskystä rakastaa jotakuta toista ihmistä, jota en edes kunnolla tunne, joka ei ole kiinnostunut minusta, jne. niin ei onnistu. En rakasta.
ENkä ole lapsenvahti minäkään miehen lapsille. Ei ole minun tehtävä huolehtia heistä. Se on vanhempien tehtävä. Se mikä minun roolini on etälapsiin, joita tapaan kuitenkin harvoin, pitäisi olla minun ja näiden lasten yhdessä muodostama suhde, ei muiden määrittelemä.

 

heh mä ainakin kaston olevani ihan vaan ÄITI omalle lapselleni, en mikään uusiomamma..vaikka tykkään miehen pojasta, on sillä ihan oma äiti joka vastaa hänen tarpeistaan ja hänellä se vastuukin on, siksi en enään olekkaan vuosien saatossa ryhtynyt hänen lapsenlikakseen, kun puuttuahan ei saa, kun se on biovanhempien asia, joten katson etten hoitamaankaan sitten ryhdy..

 

Aivan itse olen tuota mieltä myös, emme ole mikään "uusioperhe" vaan ihan tavallinen (ydin) perhe! Miehelläni on lapsi edellisestä SUHTEESTAAN, niin onpa kumma että sen jälkeen olisin uusiovaimo?? tai nykyinen! ýök, olen ihan vain vaimo. Että osaa ärsyttää jos joku laukoo uusiota kuvioon.
en ole katkera, olen käynyt tämän läpi, miehen lapsi on tervetullut kyläilemään, lapsen äiti on ok, hoitaa lastaan ja huolehtii tästä. Me olemme perhe ja lapsi äitineen on perhe, mitä ihmeen venkutusta on saanut lukea (kenties jätetyiltä) äideiltä, ei jaksa tehdä kummempaa tästä asiasta, eletään vaan onnellisina ja korvia lotkautetaan ilkeämielisille kommenteille meidän perheen muodosta! =)

 

Hiukan taustaa: Olen itse ollut se pieni lapsi, josta vanhemmat enemmän tai vähemmän väänsivät kättä eronsa jälkeen. Huolimatta siitä, että molemmat väittivät minusta välittävänsä, ei tuntunut kivalta kuunnella kuinka maksuista, hoidosta ja muista asioista väännettiin kättä. Ja se äitipuoli, sanoi minulle suoraan päin naamaa ettei minusta välitä eikä kiinnosta mitä teen. :'(
Tällä hetkellä olen 6-vuotiaan tytön äitipuoli. En kiellä etteikö välillä olisi mukavaa kun hänestä ei tarvitsisi huolta kantaa. Välillä sekavista tunteistani huolimatta pidän hänestä ja hän minusta. Ottaisin enemmänkin vastuuta jos se olisi mahdollista. Ongelma tässä onkin mieheni ex ja siis tytön äiti.
Kun jossain vaiheessa kysyin häneltä, voisiko tytön viedä parturiin (olisin siis maksanut itse yms.) vastaus oli että minun kuuluu pysyä vain äitipuoleni roolissa ja pitää turpani kiinni. Exän vastaus kysymykseeni, mikä on äitipuolen rooli? Hän vastasi että minun kuuluu pitää huolta lapsesta vain kun se on minun hoidossani joka toinen viikonloppu. Hän siis päättää asioista ja hoitaa kaiken (vanhemmilla kuitenkin yhteishuoltajuus).
Kun sitten jätin asioita hoitamatta ja pysyin äitipuolen roolissani, ei sekään kelvannut. Yhtäkkiä olisi pitänyt ostaa lahjoja kaverien synttäreille yms. EIHÄN SE KUULU MINUN ROOLIINI. :headwall:

Ex on siis tässä se joka ei tiedä mitä mieltä asioista olisi. Kaikki johdonmukaisuus hänen ajatusmaailmastaan näyttää puuttuvan. En myönnä omistavani maailmaa tai olevani aina oikeassa. Pyrin ratkaisussani siihen, ettei tyttö tulisi vanhempiensa tai minun mielepiteistäni hänen äidistään kuulemaan. Koska olen sen kaiken 4-vuotiaasta lähtien kokenut, pyrin turvaamaan etälapseni lapsuuden ilman riitoja. Näin huolimatta siitä, että nielen hänen äitinsä puolelta välillä turhankin paljon ja pahoitan mieleni.

 

Mulla sillon kun toimin uusioperheen äitinä tuli liikaa vastuuta vieraista lapsista. Olihan ne ihan jees ja pystyin kohtelemaan tasavertaisesti, mutta se kiitos mitä siitä tuli... ei helvetti. Mua kyllä v-tututtaa se aika todella rankasti ja jos koskaan tulisi tilanne, että alkasin suhteeseen jo valmiin isukin kanssa, pelisäännöt tulisi ekoilla treffeillä selviksi.

En haluaisi kuitenkaan uusiomammaksi enään haluaisi. Enkä muuten halua mitään uusio mammoja lapsillenikaan. Onneksi näillä asetelmilla sellasia ei ole näköpiireissäkään. Tiiän muutaia tapauksia, missä äitipuolen ja lapsen välejä on huolella ratkottu ja vaikeuksista huolimatta menty hyvään suuntaan, mutta useempi tapaus on sitä, että ei omaa lasta suorastaan vihataan ja paskaa puhutaan, vaikka kyseessä on todella lapsi, eikä edes teini.

 

Minä olen äiti tasan omalla lapselle vain, en mieheni lapsille. Minun mielipidettä ei oteta huomioon missään asiassa eikä minulle ilmoiteta etukäteen milloin lapset ovat meille tulossa, ilmoitetaan vaan että tänään he tulevat. Heille pitäisi ostaa vaatteita, luistimia, koulupöytiä ja jne. Heidän äiti saa yhteensä 500 euroa kk lapsilleen rahaa heidän elättämiseen, ja silti pitäisi ostaa ja kyyditä ja käyttää särkänniemessä ja jne!! Ja minä saan miettiä että raskinko ostaa pojalleni 30 euron talvikenkiä, koska meillä ei oikeasti ole ylimääräistä rahaa.Ja mieheni voi vain häipyä ovesta ja huutaa että tulen parin tunnin päästä???Entä ne lapset???Voinko minäkin hävitä ja huutaa ovelta että tulen parin tunnin päästä, kuka niitä lapsia katsoo???Ja vielä sellaisia lapsia mitkä ei usko mitään. Ei ne minun lapsia ole, en minä niistä halua kantaa vastuuta, antaa syömistä, juomista, tehdä ruokaa, pestä pyykkiä jne!!Minulla on oma lapsi ja hoidan häntä!! Jokaisen pitäisi elää hetki toisten lasten kanssa ja katsoa että pystyykö heitä rakastamaan samalla tavalla kun omaa. Ja voin sanoa suoraan että minä en pysty!!kukaan ei varmaan ilman syytä valita...