Uusi työpaikka ahdistaa

["Tirlittan"]

Aloitin kuukausi sitten uudessa työssä, sellaisessa mitä en ole tehnyt koskaan ennen. YT-neuvottelujen seuraksena sain edellisestä paikastani potkut ja hain melko kauan tätä uutta työtä. Saatuani sen olin kovin innoissani, mutta nyt reilua kuukautta myöhemmin on kuitenkin aivan eri kellossa.

Työpaikassa ei ole sinällään mitään vikaa, mutta jokin siinä vaan ahdistaa minua aivan suunnattomasti. Tuntuu etten osaa työtä tarpeeksi hyvin, ja ei oikein kiinnosta edes opetella. Työntekijöiltä vaaditaan paljon, ehkä liikaakin. Joka päivä töihin meno vaan harmittaa, ja odotan viikonloppua. En tunne yhtään kuuluvani porukkaan tai siihen työhön. Tuntemukseni vaihtelee laidasta laitaan, välillä töissä on hetkellisesti ihan ok ja välillä selaan molin sivuja heti kotimatkalla.

Pelkään, että tuotan kaikille pettymyksen jos luovutan nyt jo työn suhteen.. Tiedän kuitenkin sen, että työssäkäynnin ei pitäisi olla näin pakkopullaa. En minä nyt mitään ruusuilla tanssimistakaan odota, mutta aiemmassa työpaikassani seuraava työpäivä ei sentään jatkuvasti ahdistanut ja aamulla töihin oli useimmiten ihan kivakin lähteä. Aika ikävää tää elämä, jos viitenä päivänä viikosta elämä ei maistu lainkaan. Minulla on aiempaa masennustaustaa, silläkin tämä tunne ahdistaa niin paljon.

Mitä te tekisitte? Yrittäisitte vielä, taistelisitte, tyytyisitte? Vai irtisanoituisitteko ilman mitään tietoa tulevasta?

 

["vieras"]

Uusi työ on aina tavallaan kasvun paikka. Kun pitää oppia, omaksua, sopeutua. Anna itsellesi vielä aikaa. Kun pääset työrytmiin sisälle, omaksut omat hommasi paremmin, työ alkaa sujua. Älä ainakaan luovuta, koska se murentaa itseluottamustasi. Päätä, että sinusta on tähän.

 

["Tirlittan"]

[QUOTE="vieras";27336873]Uusi työ on aina tavallaan kasvun paikka. Kun pitää oppia, omaksua, sopeutua. Anna itsellesi vielä aikaa. Kun pääset työrytmiin sisälle, omaksut omat hommasi paremmin, työ alkaa sujua. Älä ainakaan luovuta, koska se murentaa itseluottamustasi. Päätä, että sinusta on tähän.[/QUOTE]

Kiitos tsemppauksen sanoista. Ongelmani on kuitenkin eniten juuri se, että en oikein halua, että minusta on siihen. Itse työ ei ole mielestäni mukavaa, joten innostus sen opettelua kohtaan on tosi melko vähäinen

 

[Huohhh]

Tuttu tunne. Itse aloin etsimään uutta paikkaa tuossa "tilassa"

 

["Tia"]

Oletko tutustunut jo työkavereihin? Pelkäätkö aina uusia haasteita? Yritä löytää niitä positiivisia asioita siitä työstä. Olisitko mieluummin työtön? Voihan olla että oireilet vielä tuosta edellisestä irtisanomistilanteesta. Mitä jos juttelisit jonkun terveydenhuollon kanssa siitä? Itselläni kesti melkein vuoden irtisanomisen jälkeen että pystyin nauttimaan uudesta työpaikasta.... Lopeta itsesi syyllistäminen.

 

[Kaiutin]

Mä antaisin sellaisen vinkin, että jos ei suju niin ei sitten. Turhaan itsesi loppuun poltat, jos homma ei pelitä. Etsi uusi työ.