E
Eitajuamitäänmiehistä
Vieras
Olen ollut pari vuotta sinkku yh. Olen treffaillut joitakin miehiä ihan kepeissä ja kivoissa merkeissä, mutta netin kautta tutustuen niin,että olemme tienneet olevamme ainakin sinkkuja/suhdehakuisia tjsp.
Nyt tapasin töiden merkeissä miehen. Olen tullut tosi varovaiseksi ja itsetuntokin lytistettiin lasten isän kanssa suhteessa. En osaa tulkita mitään mitenkään, enkä edes tiedä, mikä olisi vain normaalia ystävällisyyttä.
Meidän piti tehdä yksi pieni parin päivän projekti yhdessä. Heti kun näin hänet,niin ihastuin jotenkin(en edes meinaa tunnistaa itsessäni tällaista). Ajattelin, että tottakai mies on perheellinen, kun se on niin ihku.
Mies alkoikin työasioiden ohella kysellä henkilökohtaisia juttuja, ystävällisesti. En kertonut. Sanoin, että keskitytään olennaiseen. Olin hämmentynyt.
Aikatauluja sovitellessa mies antoi ymmärtää eronneensa ja kertoi sivulauseessa lapsista&järjestelyistä. Hmm...
Sittemmin teimme taas töitä yhdessä. Hän kyseli lisää. Olin varovainen. Pian hän toi suklaata ja "änkesi" lähelle istumaan, tuoksui enenevässä määrin partavedelle. Olimmekin töissä myöhään, koska juteltiin sitten niitä näitä, henkilökohtaisuuksia pitkään.
Nyt on tekstailtu ja sposteiltu kepeitä juttuja monta/pv. Viimeisimmän spostin sain puolilta öin. Kehui mua, tosin ei mitenkään ylisanoin.
Mistä ihmeestä voin tietää, mitä se haluaa? Ajattelen vahvasti, että on vain ystävällinen. Usein menin nuoruudessani tässä kohtaa metsään. En ymmärtänyt ollenkaan, mitä miehet halusivat. Ajattelen myös, että mitä kukaan mussa oikeasti näkisi.
Ihana tunne kuitenkin, kun en enää pelkää niin paljon ja voin pikkuisen ihastua. On vaan tyhmää satuttaa itseään. Ei mulla ole sellaiseen "varaa" nyt ollenkaan.
Suurkiitos asiallisista kommenteista.
Nyt tapasin töiden merkeissä miehen. Olen tullut tosi varovaiseksi ja itsetuntokin lytistettiin lasten isän kanssa suhteessa. En osaa tulkita mitään mitenkään, enkä edes tiedä, mikä olisi vain normaalia ystävällisyyttä.
Meidän piti tehdä yksi pieni parin päivän projekti yhdessä. Heti kun näin hänet,niin ihastuin jotenkin(en edes meinaa tunnistaa itsessäni tällaista). Ajattelin, että tottakai mies on perheellinen, kun se on niin ihku.
Mies alkoikin työasioiden ohella kysellä henkilökohtaisia juttuja, ystävällisesti. En kertonut. Sanoin, että keskitytään olennaiseen. Olin hämmentynyt.
Aikatauluja sovitellessa mies antoi ymmärtää eronneensa ja kertoi sivulauseessa lapsista&järjestelyistä. Hmm...
Sittemmin teimme taas töitä yhdessä. Hän kyseli lisää. Olin varovainen. Pian hän toi suklaata ja "änkesi" lähelle istumaan, tuoksui enenevässä määrin partavedelle. Olimmekin töissä myöhään, koska juteltiin sitten niitä näitä, henkilökohtaisuuksia pitkään.
Nyt on tekstailtu ja sposteiltu kepeitä juttuja monta/pv. Viimeisimmän spostin sain puolilta öin. Kehui mua, tosin ei mitenkään ylisanoin.
Mistä ihmeestä voin tietää, mitä se haluaa? Ajattelen vahvasti, että on vain ystävällinen. Usein menin nuoruudessani tässä kohtaa metsään. En ymmärtänyt ollenkaan, mitä miehet halusivat. Ajattelen myös, että mitä kukaan mussa oikeasti näkisi.
Ihana tunne kuitenkin, kun en enää pelkää niin paljon ja voin pikkuisen ihastua. On vaan tyhmää satuttaa itseään. Ei mulla ole sellaiseen "varaa" nyt ollenkaan.
Suurkiitos asiallisista kommenteista.
Minäkin haluaisin seksiä. Musta se on ihan hassu ja outo fiilis, kun vuosikausia olin vain äiti ja älyttömän alistettu ja seksiin pakotettu niin,että se ihan pelotti.
